På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Vuosiloma

laituriVuosilomalakia sovelletaan tietyin rajoituksin sekä työsuhteisiin työntekijöihin että virkamiehiin ja viranhaltijoihin.

 

Loman ansainta

Lomaa ansaitaan tekemällä työtä lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) aikana. Lomaa kertyy joko14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella. Näiden ansaintasääntöjen ulkopuolelle jäävillä on oikeusvuosilomaa vastaavaan vapaaseen (ns. uusi vapaajärjestelmä).

 

14 päivän säännön piiriin kuuluvat ne, jotka sopimuksen mukaan työskentelevät kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. 35 tunnin sääntö koskee niitä, jotka sopimuksen mukaan työskentelevät kuukaudessa alle 14 päivää, mutta vähintään yhtenä kuukautena vähintään 35 tuntia.

 

Lomaa ansaitaan työsuhteen pituudesta riippuen joko 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun työsuhde on jatkunut vuoden, on loman enimmäispituus 30 arkipäivää.

 

Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Vuosiloman pituus riippuu täysien lomanmääräytymiskuukausien määrästä. Täysi

lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolloin 14 päivän säännön piirissä olevalle on kertynyt vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää ja 35 tunnin säännön piirissä olevalle vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

 

Täyttä lomanmääräytymiskuukautta laskettaessa pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä tai tunteina laissa erikseen mainittuja poissaoloja (mm. vuosiloma-, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa-, opintovapaa- sekä lomautusajat laissa säädetyin rajoituksin). Työssäolon veroista aikaa koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisenaan sekä 14 päivän että 35 tunnin säännön piirissä oleviin.

 

Uusi vapaajärjestelmä

Ansaintasääntöjen (14 päivää tai 35 tuntia) ulkopuolelle jäävillä, jotka sopimuksen mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina alle 35 tuntia, on oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen. Vapaata voi saada 2 arkipäivää kultakin työsuhteen voimassaolokuukaudelta. Vuoden jatkuneessa työsuhteessa on oikeus neljän viikon pituiseen vapaaseen, jonka ajalta maksetaan lomakorvaus. Vapaajärjestelmää sovelletaan myös kotityöntekijöihin sekä työnantajan työsuhteisiin perheenjäseniin, mikäli työnantajan palveluksessa ei ole muita työntekijöitä.

 

Myös toistuvien, enintään lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvien määräaikaisen työsopimusten perusteella samalle työnantajalle töitä tehneellä on oikeus vapaan pitämiseen. Tällöin vapaan enimmäispituus määräytyy työsuhteen keston mukaan samalla tavalla kuin vuosiloman pituus. Työntekijällä on halutessaan oikeus pitää vapaata. Jos vapaata ei pidetä, erääntyy työssäoloajan perusteella maksettava lomakorvaus viimeistään lomakauden päättyessä.

 

Lomapalkka ja lomakorvaus

Lomapalkan laskentasääntö määräytyy työntekijään lomanmääräytymisvuoden päättyessä eli 31.3. sovellettavan palkkaustavan mukaan, ellei työehtosopimuksessa ole muuta sovittu. 14 päivän säännön piirissä olevat sekä sopimuksen mukaan kaikkina kuukausina vähintään 35 tuntia työskentelevät viikko- tai kuukausipalkkaiset saavat vuosiloman ajalta normaalin palkkansa. 14 päivän säännön piirissä olevan tunti- tai suorituspalkkaisen lomapalkka määräytyy keskipäiväpalkan ja lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvien kertoimien perusteella.

 

35 tunnin säännön piirissä olevien tunti- tai suorituspalkkaisten sekä niiden viikko- tai kuukausipalkkaisten, jotka sopimuksen mukaan työskentelevät vain osan kuukausista vähintään 35 tuntia, lomapalkka määräytyy prosenttiperusteisesti. Lomapalkka on työsuhteen kestosta riippuen joko 9 tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden palkoista. Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut poissa työstä esim. vuosilomalaissa tarkoitetun perhevapaan, sairauden, kuntoutuksen tai lomautuksen vuoksi, lomapalkkapohjaa korjataan laskennallisesti lisäämällä siihen poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka.

 

Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksettava lomakorvaus saamatta jääneen loman osalta lasketaan edellä mainittujen lomapalkkaa koskevien sääntöjen mukaisesti.

 

Vuosiloman antaminen ja lomapalkan maksaminen

Vuosiloma ansaitaan ja se pidetään arkipäivinä. Arkipäiviä eivät vuosilomalakia sovellettaessa ole sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, pääsiäislauantai eikä vapunpäivä. 24 arkipäivää vuosilomasta (kesäloma) on sijoitettava lomakaudelle (2.5. – 30.9.). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

 

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia mm. 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä, esim. seuraavan kesäloman yhteydessä. Työntekijän aloitteesta 24 arkipäivää ylittävä loman osan voidaan pitää lyhennettynä työaikana.

 

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituisen loman lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

 

Käytännössä vuosilomista on sovittu lain antamin valtuuksin varsin laajasti myös työehtosopimuksin.

 

Vuosilomalaki, esite, 2012

 

Vuoden 2005 vuosilomalain toimivuus – Vuosilomalain toimivuutta selvittävän kyselyn ja haastattelujen tuloksia, tutkimus, 2008


Sivua viimeksi päivitetty: 14.1.2014
Tulosta sivu

Lisätietoja

Lain soveltaminen ja valvonta:

Työsuojeluviranomaiset (Ts-hallinto)
Lainvalmistelu:
Siitonen, Susanna

Kröger, Tarja