Uusi kuluttajaturvallisuuslaki tuli voimaan 1.1.2012

Keskeinen sisältö

Uudessa kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) on kysymys yleisen kuluttajaturvallisuussääntelyn päivittämisestä, yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä. Lainsäädännön yleisiin periaatteisiin ja lähtökohtiin ei tullut muutoksia. Muutosten arvioidaan parantavan kuluttajien turvallisuutta pitkällä aikavälillä.

Laissa on säännöksiä kuluttajapalveluja tarjoavan tahon velvollisuudesta tehdä toiminnasta aloittamisesta etukäteen ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle sekä laatia toimintaansa koskeva kirjallinen turvallisuussuunnitelma eli turvallisuusasiakirja silloin, kun on kysymys palvelusta, johon saattaa liittyä merkittäviä riskejä.

Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi huvipuisto, kuntosali, leikkikenttä, seikkailu- ja elämyspalvelu, kiipeilykeskus, uimaranta ja turvapuhelinpalvelu. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain uusia, lain voimaantulon jälkeen palvelun tarjoamisen aloittavia toiminnanharjoittajia, jotka tarjoavat tällaisia palveluita. Turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus sen sijaan koskee siirtymäajan jälkeen myös lain voimaan tultua jo tarjolla olevia palveluja.

Tarkempia säännöksiä turvallisuusasiakirjan sisällöstä ja laatimisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella (1110/2011). 

Uudessa laissa yksinkertaistetaan ja selkeytetään laissa käytettäviä käsitteitä. Uuden kuluttajaturvallisuuslainsäädännön tavoitteena on ehkäistä ennakolta terveys- ja omaisuusvaaroja, ei säännellä korvausvastuuta koskevia kysymyksiä.

Siinä ei myöskään lähtökohtaisesti säännellä kuluttajansuojalaissa säädetyistä seikoista eikä rikosoikeudellisista kysymyksistä. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön ulkopuolelle jäävät myös ympäristöhaitat, asiakkaan mahdollinen tyytymättömyys tavaraan tai palveluun sekä laatukysymykset siltä osin, kun kyse ei samalla ole tuoteturvallisuuteen liittyvistä asioista.

Valvontaviranomaisten toimivaltuuksia, valvonnan suunnittelua ja hallinnollisia pakkokeinoja koskevia säännöksiä on selkeytetty ja muutettu.

Uudessa lainsäädännössä valvontaviranomaisille annetaan aikaisempaa paremmat tiedonsaantioikeudet. Sääntely on yhdenmukaisempaa elintarvikelain ja terveydensuojelulain säännösten kanssa. Tullin toimivaltuudet laajenivat kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden yhteydessä käytettävien tavaroiden osalta. Tulli voi valvoa Suomessa tapahtuvan tavaraerän purkamisen ja siihen liittyvän varastoinnin yhteydessä myös sellaisia tavaroita, jotka toimitetaan Suomeen Euroopan unionin jäsenmaista.

Kuluttajaturvallisuuslaki on edellisen lain tapaan yleislaki, jota ei pääsäännön mukaan sovelleta silloin, kun muualla lainsäädännössä on tiettyjen kulutustavaroiden tai kuluttajapalvelujen turvallisuutta koskevaa sääntelyä. Jos turvallisuutta koskeva sääntely erityislainsäädännössä ei kuitenkaan kata kaikkia turvallisuuskysymyksiä tai jos erityislainsäädännössä ei edellytetä vähintään samaa turvallisuustasoa taikka jos erityislain hallinnolliset pakkokeinot eivät ole yhtä kattavia kuin yleislaissa, yleislakia voidaan soveltaa sellaisiin kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuutta koskeviin seikkoihin, joihin erityislainsäädäntö ei tuo riittävää turvallisuustasoa. Lain nojalla on annettu asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta turvallisuusasiakirjasta (1110/2011).

Lain voimaantulosta

Kuluttajaturvallisuuslaki tuli voimaan 1.1.2012.  Palvelun tarjoajien, jotka tarjoavat edellä mainittuja, lain 6 §:n mukaisia palveluita lain voimaan tullessa, tulee laatia turvallisuusasiakirja kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, eli näiden palveluiden osalta turvallisuusasiakirjan tulee olla laadittuna viimeistään 1.7.2012.