23.12.2011
KOKOn päättämiseen liittyvät toimenpiteet
Valtioneuvosto on 15.12.2011
päättänyt, ettei KOKOa (alueellista koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa),
jatketa kansallisena erityisohjelmana vuoden 2011 jälkeen. Päättäessään
valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista valtioneuvosto
päätti, että KOKO lopetetaan tämän vuoden lopussa.
Lue lisää
15.12.2012
KOKOn voimavarat kohdistetaan uudelleen
Julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttää voimakkaita
säästötoimia julkisessa hallinnossa. Hallitus on sitoutunut tähän tavoitteeseen
ja supistaa aluekehittämiseen ohjattuja määrärahoja. TEM kohdistaa leikkauksen
myös KOKOon (alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan), jota ei
kansallisena erityisohjelmana jatketa vuoden 2011 jälkeen. Valtioneuvosto on
vahvistanut KOKO-ohjelmaa koskevan päätöksen 15.12.2011 osana päätöstä
valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista.
Lue lisää
15.12.2011
KOKO-tilaisuus 16.12.2011
Tilaisuuden teemat:
- hallituksen ja ministeriön linjaukset aluekehitykselle
- verkostoitumisen arviointi
- teemallisten verkostojen tulevaisuus
- KOKOn ajankohtaiset asiat
Tilaisuuden ohjelmaTilaisuuden tallenne on katsottavissa 6 kuukauden ajan tapahtuman
jälkeen alla olevasta linkistä. Parhaan katselukokemuksen antaa Windows/Internet Explorer.
KOKOtilaisuus161211
Väliarviointi: KOKO käynnistää ja verkottaa, liiankin kanssa
alhaalta ylös
Tempoeconomicsin tekemän väliarvioinnin mukaan KOKO on ollut joustava ja kokeiluja
mahdollistava ja se on tukenut hyvin alueiden vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä sekä vahvistanut paikallisuutta aluekehittämisessä. KOKO:n tavoitteet ovat
kuitenkin vaativia ja niissä onnistuminen edellyttää alueilta tahoa, kykyä ja
resursseja hyödyntää KOKO:a.
Jotkut alueet ovat hyödyntäneet KOKO:a määrätietoisesti ja
onnistuneet siinä. Toisin paikoin alimitoitetut resurssit ja alueiden kyky
hyödyntää KOKO:a ja sen verkostoja ovat syöneet terän toiminnalta.
Heikoimmillaan KOKO:n rooli on alueilla jäänyt vain yhdeksi päällekkäiseksi
kehittämiselementiksi alueellisessa suunnittelujärjestelmässä. Erilaisista
näkemyksistä heijastuu KOKO:n epäselväksi jäänyt rooli ja maakunnallisessa
suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmässä. KOKO-toiminnan ja maakuntaliittojen
toiminnan kesken näyttää olevan myös epätervettä kilpailua suunnittelu- ja
kehittämisvastuusta sekä näihin liittyvistä kehittämisresursseista. Taustalla
ovat oletettavasti myös laajemmat kansalliseen aluesuunnittelujärjestelmään liittyvät
valta- ja vastuukysymykset eri suunnittelutasojen välillä.
KOKO:n vaikutukset ovat pääosin välillisiä. Välittömimmin ja
merkittävimmin vaikutukset näkyvät alueiden verkostoitumisessa, uusien
yhteistyömuotojen ja toimintatapojen synnyssä sekä alueen kehittämiseen
osallistuvien toimijoiden yhteistyön ja paikallistason strategisen
kehittämistyön paranemisena. KOKO:n lisäarvo alueille riippuu alueiden omasta
tahdosta hyödyntää KOKO:n luomia edellytyksiä ja kyvykkyydestä toimia
verkostoissa, mikä vaihtelee suuresti alueittain. KOKO on luonut edellytyksiä
parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tuottamalla ja
välittämällä uutta tietoa, toimimalla kehittämisen resursoijana,
mahdollistamalla uuden tyyppisen kehittämisen, aktivoimalla ja integroimalla
alueiden kehitystyötä, verkostoimalla alueita ja niiden toimijoita sekä
toimimalla suorana vaikutuskanava alueilta kansalliseen kehittämiseen.
KOKO:n toiminnan luonteesta, alueiden erilaisuudesta sekä
vaikutusten synnyn välillisestä dynamiikasta johtuen KOKO:n konkreettinen
lisäarvo ja merkitys on vaikea osoittaa. Toisaalla KOKOa kritisoidaan
konkreettisten saavutusten puutteesta sekä lisäarvoa tuottamattomaksi normaalin
toiminnan jatkeeksi, toisaalla KOKO koetaan tärkeäksi
kehittäjäorganisaatioiden verkottajaksi, strategisen suunnittelun välineeksi
sekä ketteräksi rahoitusinstrumentiksi.
Lisätietoja:
Janne Antikainen 040 7641 829 etunimi.sukunimi@tem.fi
Mikko Valtakari 040 569 1568 etunimi.sukunimi@tempoeconomics.fi
KOKO väliarviointi (pdf) (943.2 KB)