Innovaatiopolitiikan toimeenpano

Innovaatiot, bruttokansantuote ja elintaso ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa. Yleisesti voidaan sanoa, että ne maat, joissa elinkeinoelämä ja muu yhteiskunta panostavat innovaatiotoimintaan, ovat taloudellisesti muita maita menestyksekkäämpiä.

Tästä syystä Suomessa yhteiskunta pyrkii monin tavoin vaikuttamaan innovaatiotoimintaa koskeviin kannustimiin elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla. Yhteiskunnan käytössä olevat välineet ulottuvat innovaatiorahoituksesta aina niihin säädöksiin, joiden puitteissa yliopistot ja korkeakoulut harjoittavat tutkimus- ja koulutustoimintaansa.

Tilastokeskus arvioi, että tutkimus- ja kehitystoimintaan vuonna 2011 tehdyt investoinnit olivat lähes 7,2 miljardia euroa. Tästä yritysten osuus oli viisi miljardia euroa (71 %) ja julkisen sektorin osuus noin kaksi miljardia euroa (29 %). Tutkimus- ja kehitysinvestointien osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 3,78 %. OECD:n mukaan julkinen tuki Suomessa on alle neljä prosenttia yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksista, kun OECD:n keskiarvo on noin seitsemän prosenttia.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan julkinen rahoitus

Julkisen sektorin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriölle kuuluu vastuu innovaatiotoiminnan julkisesta rahoituksesta. Ministeriön 3,3 miljardin budjetista neljännes (823 miljoonaa euroa) on innovaatiorahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen rahoituksesta ja se ohjaa yliopistoja ja korkeakoulujen toimintaa säädösten avulla.

Ministeriö tulosohjaa merkittäviä innovaatiopolitiikan toteuttajia

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan virastot, laitokset ja sopimusyhteisöt ovat tärkeitä toimijoita käytännön innovaatiopolitiikan toteutuksessa. Valtion budjetin kannalta näistä tärkeimmät ovat Tekes, VTT ja Finpro, joita ministeriö tulosohjaa. Innovaatiorahoitusta kanavoi yrityksille ja tutkimusyhteisöille Tekes. Se ohjaa rahoitusta suoraan yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yliopistojen ja korkeakoulujen soveltavaan tutkimustoimintaan. VTT:lle ministeriö ohjaa rahoitusta soveltavaan teknologiseen tutkimukseen. Finpro edistää yritysten kansainvälistymistä valtion budjettirahoituksen avulla. 

Hallitus täydentää innovaatiorahoituksen välineistöä

Jyrki Kataisen hallitus päätti maaliskuussa 2012 täydentää Suomen julkisen innovaatiorahoituksen välineistöä tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimella vuoden 2013 alusta lukien. Sen avulla yritys saa yhteisöverosta verohyvityksen, joka riippuu yrityksen tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön palkkakustannuksista. Verokannustimen käyttö ohjautuu yritysten omien valintojen perusteella. Verokannustimelle asetetaan maksimimäärä.