Kysymyksiä ja vastauksia hyvinvointiohjelma HYVÄstä

Onko HYVÄ hyvinvointipalvelujen yksityistämisohjelma?

Ei ole. Suomen lainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat. Kunta voi tuottaa ne yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa niitä hankintalainsäädännön mukaisesti yrityksiltä ja järjestöiltä. Kunta voi antaa palvelutuottajan valinnan myös kuntalaiselle esimerkiksi palvelusetelin avulla. Tärkeää on, että kunta määrittelee palvelujen tuotannolle selkeät ja pitkäjänteiset tavoitteet ja periaatteet.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tehtävänä on edistää palvelujen tuottamista ja kehittämistä omalla hallinnonalallaan työ-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä aluekehittämisen keinoin.

Mitä HYVÄ tekee?

HYVÄ edistää sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaa. Se kehittää alaa hyödyttäviä yrityspalveluja ja tukee yritysten kansainvälistymistä. Ohjelma toteuttaa toimenpiteitä osaavan työvoiman saamiseksi alalle ja edistää asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistä. Tätä kaikkea tehdään yhteistyössä eri ministeriöiden, kuntasektorin, toimialan elinkeino- ja yrittäjäjärjestöjen sekä työmarkkinaosapuolten kanssa. HYVÄ-toimenpiteitä ja niiden etenemistä voi seurata osoitteessa www.tem.fi/hyva.

Kuka HYVÄ-ohjelmaa johtaa?

HYVÄ-ohjelmaa toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriössä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen ohjauksessa. Ohjelma on asetettu maaliskuun 2015 loppuun saakka. Se jatkaa edellisellä vaalikaudella käynnistettyä HYVÄ-hanketta. Sen painopisteet ja tavoitteet toteuttavat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa. HYVÄ on yksi TEM:n neljästä, hallitusohjelmaa toteuttavasta kärkihankkeesta.

Eikö sosiaali- ja terveysalan kehittäminen kuulu sosiaali- ja terveys-ministeriölle eikä työ- ja elinkeinoministeriölle?

TEM:n ydintehtävä on työ- ja elinkeinopolitiikka. Sosiaali- ja terveysala on maamme työvoimavaltaisin ala: sen työvoimaosuus on jo suurempi kuin teollisuuden. Suomi on kuitenkin Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Lähivuosina ihmisiä siirtyy eläkkeelle enemmän kuin aiemmin. SOTE-alan työntekijöistä eläkkeelle siirtyy vuoteen 2020 mennessä yli 30 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä yli 60 prosenttia. Osaavaan työvoiman tarvetta ei voida tyydyttää pelkästään työvoiman tarjontaa lisäämällä. Palvelutarpeita myöhentävien toimenpiteiden lisäksi pitää parantaa tuottavuutta ja uudistaa palvelutuotantoa muun muassa yrittäjyyttä ja aitoa kilpailua edistämällä.

Mitä väliä asiakkaalle on sillä, miten palvelut tuotetaan?

Asiakkaiden etu on, että palvelumarkkinat toimivat, tarjolla on erilaisia toimintamalleja ja aito kilpailu toteutuu. TEM:n tavoitteena on, että asiakkailla itsellään on lisääntyvästi mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja. Kunnat ostavat yhä enemmän palveluja yrityksiltä ja järjestöiltä erityisesti palveluasumisessa, lastenhuollossa ja päihdehuollossa.

Miten varmistetaan, etteivät yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut keskity liikaa ja niiden hinnat nouse?

Kunnat ovat suurin sosiaali- ja terveyspalvelujen ostajataho. Hankintamenettelyillään ne vaikuttavat ratkaisevasti palvelumarkkinoiden kehittymiseen eli siihen, millaisia mahdollisuuksia pienillä yrityksillä on tarjota palveluja alueellaan. Asiakasvalinnan lisääminen edistää kilpailua ja todellista laatukilpailua eri tuottajien kesken. Myös elinkeinopolitiikallaan kunnat voivat vaikuttaa markkinan kehittymiseen monipuoliseksi.

Miten tuleva kuntauudistus vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja HYVÄ-ohjelmaan?

HYVÄ-ohjelman lähtökohtana on hallitusohjelma. Sen mukaan kuntauudistuksen tavoitteena on palvelujen turvaaminen vahvistamalla kuntien elinvoimaa ja edellytyksiä vastata palvelujen rahoituksesta. HYVÄ-ohjelma tukee kuntauudistuksen tavoitteita ja tuo osaltaan keskusteluun palvelutuotannon kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet.

Miten HYVÄ suhtautuu työperusteiseen maahanmuuttoon?

Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallin kehittäminen on yksi HYVÄ-ohjelman toimenpiteistä. Alan työvoimatarpeet kasvavat siinä määrin, että työperusteinen maahanmuutto on yksi luonteva keino turvata osaava työvoima. Myös maassa jo asuvien maahanmuuttajien kouluttaminen ja heidän työllistymisensä alalle palvelee samaa tavoitetta.

Miksi yhtenä tavoitteena on kansainvälistyminen – eikö Suomessakin ole tarpeeksi hoito- ja hoivapalvelujen markkinoita?

Maamme elinkeinorakenne on rajussa muutoksessa. Metsäteollisuuden osuus viennistämme on vähentynyt oleellisesti. Parina viime vuosikymmenenä menestystä niittäneet alat teknologiateollisuudessa ovat myös vaikeuksissa. Suuri kysymys on, voisiko palvelusektorista ja erityisesti hyvinvointipalveluista kehittyä ala, joka myös tuo vientituloja Suomeen. Pääosin lääketieteellisten laitteiden ja koneiden viennin arvo on jo yli miljardi euroa vuodessa. Korkeaan osaamiseen perustuvien teknologioiden ja palvelujen yhdistämisestä voi muodostua tuotteita, joilla on kasvavaa kysyntää ikääntyvässä maailmassa.

Mikä on sosiaali- ja terveysalan työntekijätilanne tällä hetkellä?

Ala työllistää yli 360 000 henkilöä. Erityisesti sosiaalipalveluissa henkilöstömäärän kasvu on ollut suhteellisesti suurempaa kuin terveyspalveluissa. TEM:n ammattibarometrin mukaan tammi-huhtikuussa 2010 kaikkia avoimia työpaikkoja kohti oli keskimäärin 4,3 työttömänä tai lomautettuna ollutta hakijaa. Sosiaali- ja terveysalalla heitä oli 1,7/alan työpaikka. Tammi-huhtikuussa 2011 keskimääräinen hakijamäärä oli 3,0 ja sote-alalla 1,4. Saman barometrin mukaan niiden viidentoista ammatin joukossa, joista tulee olemaan lähitulevaisuudessa eniten pulaa, on 11 sosiaali- ja terveysalan ammattinimikettä. Alan henkilöstöstä kolmasosa on täyttänyt 50 vuotta, ja keski-ikä kohoaa nopeasti.

Paljonko sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä jää eläkkeelle lähitulevaisuudessa?

Kuntasektorin sosiaali- ja terveyspalveluhenkilöstöstä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä lähes 44 000 henkilöä (17 % vuoden 2008 työllisistä), vuoteen 2020 mennessä noin 83 000 henkilöä (33 %) ja vuoteen 2030 mennessä lähes 154 000 henkilöä (60 %).

Mikä on työvoimatarve tulevaisuudessa?

Jos kaikki jatkuu kuten tähänkin asti eli tuottavuus pysyy ennallaan ja ihmiset alkavat käyttää palveluja samanikäisenä kuin edelliset ikäpolvet, alalle tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä 120 000 uutta työntekijää nykyisten 360 000 lisäksi. Vuoteen 2040 mennessä luku on 200 000.

Mistä saadaan lisää työvoimaa sosiaali- ja terveysalalle?

Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoimatarpeita ei voida tulevaisuudessa tyydyttää työvoiman tarjontaa tai alan koulutuspaikkoja jatkuvasti lisäämällä. Tarvitaan keinoja, joilla uudistetaan palvelutuotantoa ja parannetaan sen tuloksellisuutta, kehitetään uusia palvelukonsepteja, joustavia henkilöstörakenteita ja palvelun tarvitsijan omiin voimavaroihin perustuvaa, toimintakykyä vahvistavaa toimintatapaa ja -kulttuuria.

Tuottavuuden parantamisella ja palvelutarpeiden myöhentymisellä voidaan vaikuttaa merkittävästi alan työvoimatarpeisiin. Tuottavuuden puolen prosentin vuotuinen kasvu vähentäisi alan henkilöstön lisäystarvetta vuoteen 2040 mennessä 200 000 henkilöstä 80 000 henkilöön. 65 vuotta täyttäneen väestön palvelutarpeen myöhentyminen viidellä vuodella taasen vähentäisi hoito- ja hoivapalvelujen henkilöstön lisäystarvetta 70 000 henkilöllä.