Innovaatiopolitiikka

Innovaatiopolitiikka tarkoittaa niitä päätöksiä, joilla innovaatiojärjestelmää kehitetään. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa suuresta osasta innovaatiopolitiikkaa koskevista päätöksistä. Innovaatiojärjestelmämme kehittämistä koordinoi pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto.

Yritykset pyrkivät menestymään kilpailussa uusilla tuotteilla tai nykyisiä tuotteitaan uudistamalla - innovaatioilla. Ne perustuvat monenlaiseen osaamiseen ja tuovat yrityksille kilpailuetuja. Innovaatiot auttavat yrityksiä menestymään liiketoiminnassaan ja rakentamaan kilpailukykyään ja lisäämään tuottavuuttaan. Tämä mahdollistaa korkeat palkat ja uudet työpaikat. Innovaatiot kasvattavat kansantalouden tuottavuutta ja mahdollistavat yhteiskuntaan hyvän elintason ja hyvinvoinnin. Näistä syistä yhteiskunta kannustaa monilla, usein osaamista parantavilla toimenpiteillä yrityksiä innovaatiotoimintaan. Suomi on innovaatiovetoinen talous.

Julkinen sektori kannustaa yrityksiä innovaatiotoimintaan

Innovaatiot eivät aina menesty markkinoilla toivotulla tavalla. Innovaatiotoimintaan liittyy siten taloudellinen riski. Yritykset eivät siksi panosta innovaatiotoimintaan niin paljon kuin yhteiskunnan kannalta olisi toivottavaa. Tästä syystä julkinen sektori pyrkii toimenpiteillään kannustamaan yrityksiä innovaatiotoimintaan. Julkinen tutkimusrahoitus ja muut yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan kannustimet ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Rahoituksen ohella monet muut yritysten toimintaympäristötekijät vaikuttavat yritysten innovaatiohalukkuuteen. Tällaisia ovat esimerkiksi lainsäädäntö, pääsy kansainvälisille markkinoille ja EU:n sisämarkkinoiden toimivuus. Nämä kannustinjärjestelmät sekä niitä suunnittelevat ja toteuttavat instituutiot muodostavat kansallisen innovaatiojärjestelmän. Suomen innovaatiojärjestelmä on arvioitu yhdeksi maailman parhaista (ks. linkki).

Julkisen sektorin innovaatiot

Julkista sektoria kannustetaan nykyisin monilla keinoilla innovaatiotoimintaan. Julkinen sektori ei tuota markkinatuotteita, joten sen innovaatiotoiminnalla on yksityiseen sektoriin verrattuna erilaiset tavoitteet: se pyrkii mm. tarjoamaan kansalaisille aiempaa hyödyllisempiä julkisia palveluja. Tuottavuuden parantaminen on julkisenkin sektorin innovaatiotoiminnan tavoite.

Kansainvälinen kilpailu haastaa innovaatiojärjestelmän

Euroopan ja koko maailman taloudessa on tapahtumassa syvällekäyviä muutoksia. Etenkin nousevat Aasian taloudet haastavat Suomen ja muiden EU-maiden innovaatiojärjestelmät. Yritystoiminnan kansainvälistyessä eri maiden innovaatiojärjestelmien houkuttelevuus vaikuttaa siihen, minkä maailman kolkan innovaatiotoimintaan panostavat yritykset valitsevat innovaatiotoimintansa sijoituspaikaksi. Tästä syystä innovaatiojärjestelmää on kyettävä kansallisella tasolla jatkuvasti kehittämään niin, että Suomi tarjoaa tässä suhteessa hyvät olosuhteet.

Ehdotus kansalliseksi innovaatiostrategiaksi 12.6.2008 (pdf) (243.5 KB)