På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Suomalaisten aikuisten perustaidot OECD-maiden parhaimmistoa


Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC 2012) on OECD:n organisoima kaikkien aikojen laajin aikuisten perustaitoja koskeva tutkimus, josta odotetaan merkittävää tietoperustaa koulutuksen ja työelämän kehittämiseksi. Tutkimuksessa arvioidaan 24 maan 16–65-vuotiaiden lukutaidon, numerotaidon ja tietotekniikkaa soveltavan ongelmanratkaisutaidon tasoa ja käyttöä.


Suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito ja numerotaito ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset ovat myös kansainvälisen vertailun kärkimaiden joukossa.


Myös taidot heikosti hallitsevia on kuitenkin paljon.  Suomalaisten hyviin keskimääräisiin tuloksiin vaikuttavat erityisesti 20-39-vuotiaiden hyvät taidot, vanhimpien ikäryhmien taidot ovat OECD-maiden keskimääräisellä tasolla.


Suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito on kansainvälisesti verraten erinomainen. Lukutaidon keskiarvo on 288 pistettä, joka on selvästi OECD-maiden keskiarvoa (273) parempi. Suomea parempaan tulokseen yltää vain Japani. Kaksi kolmasosaa suomalaisesta aikuisväestöstä on hyviä tai erinomaisia lukijoita. Toisaalta 11 prosentilla 16–65-vuotiaasta aikuisväestöstämme on suuria puutteita lukutaidossa.


Suomalaisten keskimääräinen numerotaito on vertailun huipputasoa. Keskiarvo (282 pistettä) on selvästi yli OECD-keskiarvon (269 pistettä). Numerotaidossa Suomen edelle kirii vain Japani (288 pistettä).  Numerotaidossa suomalaisväestön sisäiset erot ovat kansainvälistä keskitasoa. Yli puolella suomalaisesta aikuisväestöstä (57 %) numerotaidon taso on hyvä tai erinomainen. Toisaalta 13 prosentilla 16–65-vuotiaasta aikuisväestöstämme on suuria vaikeuksia matemaattisten perustaitojen kanssa. 


Suomalaisista 41 prosentilla on hyvät tai erinomaiset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Tämä on selvästi OECD:n keskiarvon (34 %) yläpuolella. Ainoastaan ruotsalaiset menestyivät ongelmanratkaisuosuudessa suomalaisia paremmin.


Osa tutkimukseen osallistuneista ei osannut tai halunnut käyttää tietokonetta tehtävien tekemiseen. Näiltä henkilöiltä jäi tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisuosio tekemättä. Heidän osuutensa on OECD-maissa keskimäärin 24 prosenttia ja Suomessakin noin 19 prosenttia. Suomen 16–65-vuotiaasta aikuisväestöstä 30 prosentilla eli noin miljoonalla aikuisella on puutteelliset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot, kun lasketaan yhteen ongelmanratkaisutehtävissä heikosti menestyneet ja ne, jotka eivät tehneet tehtäviä tietokoneella.

 

Työ- ja elinkeinoministeriö rahoitti tutkimuksen yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön aloitteesta tehtävään PIAAC-tutkimukseen osallistui 25 maata. Tutkimuksessa selvitettiin aikuisväestön eri elämänalueilla tarvitsemia perustaitoja ja niiden käyttöä työssä ja arkielämässä. Tutkimuksen tiedonkeruu alkoi Suomessa syyskuun alussa 2011 ja päättyi keväällä 2012.

 

PIAAC-lyhenne tulee sanoista Programme for the International Assessment of Adult Competencies.

 

Lisätietoja:

professori Antero Malin, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 050 411 6551

erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7109

opetusneuvos Petri Haltia, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 09 1607 7457

opetusneuvos Petra Packalen, Opetushallitus, p. 029 533 1162

tutkija Marko Ylitalo, Tilastokeskus, p. 09 1734 3560 (tiedonkeruu)


Sivua viimeksi päivitetty: 25.8.2014
Tulosta sivu
Piaac logo suomi180x155