Taakan kevennystoimet

Eri hallinnonalat ovat sitoutuneet yritysten hallinnollisen taakan vähentämistoimiin toimintaohjelman painopistealoilla vuosina 2009−2012. Vastuu taakan keventämistoimien toteuttamista on painopistealojen ministeriöillä ja virastoilla.

 

Yksi keskeisimmistä keinoista keventää yritysten byrokratiaa on sähköisten asiointimahdollisuuksien tarjoaminen. Sähköisen asioinnin kehittämiseen liittyviä hankkeita on parhaillaan vireillä kaikilla toimintaohjelman painopistealoilla. Koko julkishallinnon sähköistä asiointia edistetään keskitetysti valtionvarainministeriön vuonna 2009 asettamalla sähköisen asioinnin ja demokratian (SADe) vauhdittamisohjelmalla.

Keskeisiä painopistealoilla jo toteutettuja tai käynnissä olevia taakan kevennystoimia ovat esimerkiksi:

Verotus (VM): yritysten verotilijärjestelmän käyttöönotto, palkka.fi–palvelun kehittäminen

Työnantajana toimiminen (STM, TEM): työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen, työnantajan palvelukokonaisuuden kehittäminen osana SADe-ohjelmaa

Julkiset hankinnat (TEM): kansallisten kynnysarvojen nostaminen, sähköisten hankintamenettelyjen käyttöönotto (sähköinen huutokauppa, dynaaminen hankintajärjestelmä)

Ympäristöluvat (YM): ympäristölupamenettelyjen keventäminen (mm. rekisteröintimenettely osalle ympäristölupamenettelyn piiriin aiemmin kuuluneille toiminnoille, sähköisen lupahaun kehittäminen)

Maataloustuet (MMM): maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmien yksinkertaistaminen (mm. sähköinen tukihaku, hakulomakkeiden ja ohjeistuksen kehittäminen)

Elintarviketurvallisuus ja laatu (MMM): elintarvikevalvonnan riskipohjaisuuden edelleen kehittäminen

Taloushallinnon raportointi (OM, TEM): alakonsernin emoyhtiöiden vapauttaminen konsernitilinpäätöksen laatimisesta, FIA-hankkeessa (Fully Integrated Accounting) kehitetty taloushallinnon raportointikoodisto

Tilastointi (VM): yrityksiltä tapahtuvien tiedonkeruiden keventäminen.

Esimerkkejä taakkaa keventävistä hankkeista

Yritysten sähköistä asiointia kehitetään Yrityssuomi.fi:ssä

Yritysten sähköisiä asiointipalveluja kehitetään parhaillaan yrityssuomi.fi-portaaliin SADe-ohjelman vaudittamana. Työ- ja elinkeinoministeriö tähtää siihen, että vuoteen 2013 loppuun mennessä yritysten käytössä ovat kattavat yrityksen perustajan ja työnantajan sähköiset asiointipalvelut. Asiointipalveluja kehitetään rakentamalla yrityssuomi.fi-portaaliin yritysasiakkaan prosessin mukaiset työnantajan ja yrityksen perustajan palvelukokonaisuudet.

 

Työnantajan palvelukokonaisuus on tarkoitettu työnantajana toimiville yrityksille, yhteisöille sekä työnantajina toimiville kotitalouksille. Palvelu tarjoaa valmistuessaan käyttäjälleen mahdollisuuden sähköiseen asiointiin työnantajapalveluihin ja -velvoitteisiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi se antaa tarvitseville tietoa työnantajapalveluista. Työnantajille toteutetaan mm. seuraavat sähköiset palvelut:

• palkkatukien sähköinen hakeminen
• sähköisesti ylläpidettävät työsopimukset ja työehtosopimuspankki
• yrittäjän ja työnantajan muistutuspalvelu viranomaisvelvoitteiden eräpäivistä

 

Osana työnantajavelvoitteiden palvelukokonaisuutta kehitetään myös pientyönantajille tarkoitettua Palkka.fi -palvelua. Verohallinto pyrkii lisäämään nykyisen palkka.fi-palvelun hyötyarvoa liittämällä sen muihin sähköisiin palveluihin pidempien ja yhtenäisempien palveluketjujen aikaansaamiseksi. Palkka.fi -palvelu laajenee asteittain kattamaan mm. työsuhteen käynnistämisen ilmoitus- ja asiointipalveluja sekä rekisterimerkintöjä.

 

Palkka.fi:n kehityskohteet vuonna 2011 mm.: Opetusympäristön suunnittelu ja toteutus, sähköisen asioinnin valtakirja yksityishenkilöille -käyttötapa, SEPA maksuaineistot, virtuaaliviivakoodit 4 ja 5, verotilisynkronointi, palkkalaskuri ja parametritietojen julkaisu, liittymät Kelan ja Tilastokeskuksen kanssa,  palkkalaskelmien välitys kansalaisen asiointitilille.

 

Vuosien 2012–2013 kehityskohteita (alustavasti): Muutosverokorttien automaattinen huomioon ottaminen, työntekijäliittymä mm. suostumuksiin ja työaikamerkintöihin, palkkaperustietojen luku ulkoisesta tiedostosta, työttömyysvakuutusmaksun kantotavan muutos, kehittyneempi sähköinen maksaminen (esim. split payment).

 

Yrityksen perustajan palvelukokonaisuus on tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka harkitsevat yrittäjyyttä tai jotka ovat perustamassa yritystä. Yrityksen perustajan palvelukokonaisuuteen kuuluu valmistuessaan kolme osiota: yrityksen perustamista harkitsevan palvelut, yrityksen perustamisen ja käynnistämisen palvelut sekä viranomaisille hakemusten käsittelyyn tarjottavat palvelut. Yrityksen perustajille toteutetaan mm. seuraavat palvelut:

• ”yrityksen omat sivut”
• modulaarinen liiketoimintasuunnitelmatyökalu
• yrityksen perustamisrahoituksen sähköinen hakeminen

 

Pienten elintarvikeyritysten byrokratia kevenee

Pienten elintarvikeyritysten byrokratiataakka kevenee, valvonnan riskiperusteisuus lisääntyy ja lihantarkastusmaksuja kohtuullistetaan syyskuun alusta. Elintarvikelain muutokset tulevat voimaan syksyllä 2011.

Lakimuutoksen myötä elintarvikeyritysten velvollisuus hakea viranomaisilta ennakkohyväksyntä toiminnalleen poistuu. Hyväksymisen sijaan aloittavan tai toimintaansa olennaisesti muuttavan yrityksen tulee tehdä asiasta ilmoitus vähintään neljä viikkoa etukäteen. Nykyisenkaltaisen hyväksymismenettelyn piiriin jäävät ainoastaan eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevät laitokset. Lisäksi elintarvikeyritysten ei tarvitse enää hyväksyttää viranomaisilla omavalvontasuunnitelmaansa.

Elintarvikehuoneistojen ennakkohyväksynnästä ilmoitusmenettelyyn siirtymisellä on elintarvikealan toimijoiden hallinnollista taakkaa selkeästi vähentävä vaikutus. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran keväällä 2010 tekemän selvityksen mukaan ilmoitusmenettelyyn siirtyminen tuo elintarvikesektorille välittömiä kustannussäästöjä arviolta 2,2 milj. euroa vuodessa.

Kaikkein pienimmät toimijat, kuten yksityishenkilöiden tai harrastekerhojen vähäinen elintarvikkeiden myynti tai tarjoilu, vapautetaan ilmoitusvelvollisuudesta. Alkutuotannon tuotteiden vähäisen suoramyynnin tilalla tai paikallisessa vähittäismyynnissä katsotaan kuuluvan alkutuotantoon, eikä siitä enää tarvitse tehdä erillistä elintarvikehuoneisto-ilmoitusta.

Julkiset hankinnat

Julkisten hankintojen kansallisia kynnysarvoja nostettiin kesäkuussa 2010.  Lainmuutoksen myötä arviolta noin 2 300 hankintaa siirtyy vuositasolla pois hankintalainsäädännön soveltamisalasta. Tämän on arvioitu keventävän julkisista hankinnoista yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vajaalla 2,8 milj. eurolla, kun hankintalainsäädännön velvoitteita, kuten esimerkiksi tarjousten muotovaatimuksia, ei sovelleta lain soveltamisalan ulkopuolelle siirtyviin hankintoihin. Laissa säädetään myös hankintapäätöksen sähköisen tiedoksiannosta, mikä omalta osaltaan keventää hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa.

Julkisia hankintoja helpotetaan myös sähköisten menettelyjen avulla. Hallituksen esitys laiksi sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä (HE 182/2010) hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa 2011. Sähköisen huutokaupan on arvioitu nopeuttavan hankintaprosessin läpiviemistä. Myös dynaaminen hankintajärjestelmä tehostaa hankintamenettelyä. On arvioitu, että hankintamenettelyyn käytettävä aika vähenisi noin kolmasosan, mikä on omiaan keventämään myös julkisista hankinnoista yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.