TYÖSUHDEKEKSINTÖLAUTAKUNTA LAUSUNTO 2/2009 JULKINEN
______________________________________________________________________________
Hakijat A
Vastapuoli B Oy
Asia Kohtuullinen korvaus ym.
Vireille 26.5.2009
Annettu 9.10.2009
SELOSTUS ASIASTA
A on tehnyt B Oy:n palveluksessa ollessaan 34 keksintöä, jotka on lueteltu A:n ja B Oy:n vuonna 2007 allekirjoittamassa sopimuksessa. Mainittu sopimus on koskenut puunkäsittelyteknologian alalle myönnettyjen patenttien perusteella A:lle suoritettavaa työsuhdekeksintölain mukaista korvausta.
Asiassa on riidatonta, että A ja B Oy ovat edellä mainitulla sopimuksella sopineet A:lle keksinnöistä suoritettavan erityiskorvauksen määrän.
HAKEMUS
A on pyytänyt työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa edellä mainitun sopimuksen tulkinnasta ja hänelle B Oy:n työsuhdekeksintöohjesäännön mukaan erityiskorvauksen lisäksi kuuluvista korvauksista.
A on hakemuksessaan esittänyt, että joidenkin kysymyksessä olevien keksintöjen osalta hänelle on muodostunut työsuhdekeksintöohjesäännön perusteella oikeus saada vakiokorvauksia, kuten patentointi- ja käyttöönottopalkkioita myös sopimuksen solmimisen ajankohdan jälkeen. Suoritettu erityiskorvaus ei voi sisältää vakiokorvauksia, joiden ehdot täyttyvät myöhemmin, ja jotka B Oy pysyväisohjeensa mukaan maksaa ehtojen täyttymisen jälkeen ilman työntekijän vaatimuksia.
VASTINE
B Oy on vastineessaan 17.6.2009 esittänyt, että korvausta koskevasta asiasta vuonna 2007 tehty sopimus kattaa kaikki sopimuksen alaisista keksinnöistä A:lle maksettavat korvaukset.
Sopimus on tehty yksiselitteisesti lopullisena korvauksena kysymyksessä olevista patenteista kattaen myös patenttien myöntämisestä maksettavat niin sanotut vakiokorvaukset.
Sopimus ja sen tulkinta eivät ole ristiriidassa B Oy:n työsuhdekeksintöohjesäännön tai työsuhdekeksintölain kanssa. Työsuhdekeksintöohjesääntö ei ole sulkenut pois mahdollisuutta maksaa vakiokorvausosuus erityiskorvauksen yhteydessä. Jos sopimuksen laatija, joka ei ole enää B Oy:n palveluksessa, olisi tarkoittanut, että maksamattomat vakiokorvaukset eivät ole sopimuksen piirissä, tämä olisi nimenomaisesti mainittu sopimustekstissä.
LAUSUMA
A on 17.7.2009 työsuhdekeksintölautakunnalle toimittamassaan lausumassa katsonut, että vuonna 2007 tehty sopimus olisi muodostanut suoritettavan korvauksen ainoastaan sopimuspäivän tilanteeseen saakka.
TYÖSUHDEKEKSINTÖLAUTAKUNNAN LAUSUNTO
A on pyytänyt työsuhdekeksintölautakunnan lausuntoa siitä, kuinka B Oy:n työsuhdekeksintöohjesääntöä on sovellettava lausuntopyynnön kohteina olevien keksintöjen osalta hänelle maksettavan korvauksen määrittelyssä.
Työsuhdekeksintölautakunta toteaa, että oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetun lain (työsuhdekeksintölaki) 1 §:n 2 momentin mukaan jos työnantaja ottaa sellaisen oikeuden työntekijän tekemään keksintöön, joka rajoittaa työntekijän oikeutta hakea tai saada siihen patentti, pidetään keksintöä tältä osin Suomessa patentilla suojattavissa olevana keksintönä, jollei työnantaja esitä todennäköisiä syitä, joiden mukaan patentin myöntämiselle olisi esteitä.
Työsuhdekeksintölain 7 §:n 1 momentin mukaan milloin työnantaja 4 §:n mukaan tai muulla perusteella saa oikeuden työntekijän tekemään keksintöön, työntekijällä on, vaikka ennen keksinnön syntymistä olisi toisin sovittu, oikeus saada siitä työnantajalta kohtuullinen korvaus. Sen sijaan keksinnön syntymisen jälkeen osapuolet voivat vapaasti sopia keksinnön osalta suoritettavasta korvauksesta.
Asiassa esitetyn mukaan A ja B Oy ovat allekirjoittaneet vuonna 2007 sopimuksen kysymyksessä olevien ennen vuotta 2007 tehtyjen keksintöjen osalta suoritettavista korvauksista.
Edellä mainitussa sopimuksessa todetaan, että työsuhdekeksintölain tarkoittamana kohtuullisena, kertakaikkisena ja lopullisena korvauksena tästä keksinnöstä B Oy maksaa keksijälle erityiskorvauksen. Erityiskorvaus keksijälle on määrätty yhdessä keksijän kanssa siten, että se muodostaa yhdessä jo maksettujen vakiokorvausten kanssa työsuhdekeksintölain tarkoittaman kohtuullisen korvauksen liitteen sisältämiin patenttihakemuksiin ja patentteihin johtaneista keksinnöistä.
Asianosaisten välisessä sopimuksessa todetaan lisäksi sitä koskevien erimielisyyksien ratkaisemisesta osapuolten kesken tai välimiesmenettelyssä. Työsuhdekeksintölautakunta toteaa, että työsuhdekeksintölain 11 a §:n 2 momentin mukaan lautakunta voi toimia myös välimiesoikeutena, mikäli työntekijä ja työnantaja ovat näin sopineet.
Työsuhdekeksintölain 11 §:n mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa lausuntoja ainoastaan työsuhdekeksintölain soveltamista koskevissa asioissa. Koska asianosaiset eivät ole sopineet lautakunnan toimimisesta tässä asiassa välimiesoikeutena, lautakunta ei ole toimivaltainen ottamaan kantaa heidän välillään vuonna 2007 tehdyn sopimuksen tulkintaan tai lausumaan muutoin enemmälti asiassa.
Antti Kuningas Jaakko Ritvala
puheenjohtaja sihteeri
Asian ratkaisuun ovat osallistuneet: Antti Kuningas, Christina Karlia-Palomäki, Mari Komulainen, Marja-Leena Mansala, Mikko Raassina ja Riikka Tähtivuori.
Ratkaisu on yksimielinen.


