Innovaatiostrategian toimeenpano
Tilannekatsaus, maaliskuu 2010
Haastava toimintaympäristö
Ehdotus kansalliseksi innovaatiostrategiaksi valmistui kesäkuussa 2008. Näihin aikoihin osui kansainvälisestä finanssikriisistä alkanut maailmantalouden kriisi, joka katkaisi Suomessa pitkään jatkuneen kokonaistuotannon nousun. Suomi menetti vuoden 2009 toisen vuosipuoliskon aikana suurimman osan siitä kasvuedusta, jonka olimme onnistuneet vuosikymmenen aikana kehittyneiden teollisuusmaiden keskiarvoon verrattuna kerryttämään. Samalla paljastui tuotantorakenteemme haavoittuvuus.
Innovaatiojärjestelmän ja tieteen tason arviointi
Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi (2009) kohdistui erityisesti innovaatiostrategian politiikkalinjausten relevanssiin globaalin talouden näkökulmasta ja innovaatiojärjestelmän toimivuuteen. Loppuraportti sisältää lähes 40 suositusta ja parannusehdotusta. Hallitus on jo käynnistänyt useita hankkeita ja toimia, joilla innovaatiojärjestelmän toimintamalleja ja rakenteita kehitetään arvioinnin havaintojen ja suositusten mukaisesti. Niitä käytetään hyväksi myös vuoden 2010 aikana laadittavassa tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaraportissa.
Suomen Akatemia julkaisi Suomen tieteen tilan ja tason arvioinnin marraskuussa 2009. Siinä analysoidaan tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän tilaa ja tasoa eurooppalaisessa ja globaalissa toimintaympäristössä. Suomen tieteen tila ja taso 2009 -raportissa esitetään 14 kehittämiskohdetta. Päähavainnot ovat samansuuntaisia innovaatiojärjestelmän arvioinnin tulosten kanssa.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaraportti
Innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin havaintoja ja suosituksia käytetään hyväksi vuoden 2010 aikana laadittavassa tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) linjaraportissa. Sen tavoitteena on muodostaa seuraavalle vaalikaudelle kokonaisnäkemys Suomen innovaatiopolitiikan sisällöistä ja konkreettisista toimenpiteistä. Linjaraportin laatimisessa hyödynnetään myös Suomen tieteen tila ja taso 2009 –arviointia sekä muita jo valmisteilla olevia innovaatiopolitiikan toimenpideohjelmia. Keskeisimpiä ovat korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan sisältöjä koskeva toimenpideohjelma, innovaatiokeskittymiä koskevat politiikkalinjaukset ja kansainvälistymisstrategian uudistaminen. Kokonaisuuteen kuuluu myös valtioneuvoston kanslian elokuuhun 2010 saakka asettama kasvuprojekti. Tutkimus- ja innovaationeuvosto on perinteisesti esittänyt myös konkreettisia rahoitussuosituksia. Linjaraportti julkaistaan vuoden 2010 lopulla.
Innovaatiostrategian toimeenpanon tärkeys korostuu
Valtionhallinnon rahoitusasema kääntyi viime vuonna jyrkästi alijäämäiseksi. Julkisen talouden vaikea rahoitusasema, kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja kansainvälisen talouden kehitykseen liittyvät epävarmuudet korostavat innovaatiostrategian toimeenpanon tärkeyttä. Avaintekijöitä talouden ja yhteiskunnan uudistamisessa ovat innovaatioihin perustuva tuottavuus, innovaatiotoiminnan edelläkävijyys sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän rakenteelliset uudistukset. Talouskasvun ja hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin perustuvaa, kestävästi suunnattua tuottavuuden parantamista yrityksissä, julkisella sektorilla ja muissa yhteisöissä. Menestyäkseen Suomen on oltava valituilla alueilla edelläkävijä maailmassa. Korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä on meneillään rakenteellisia uudistuksia, joilla luodaan pohjaa tulevalle kasvulle.
Hallitus antaa kesäkuussa 2010 eduskunnalle innovaatiopoliittisen selonteon toimenpiteiden toteutuksesta.
