Yritysten sääntelytaakan vähentäminen

Arvioiden mukaan yrityksille aiheutuu vuosittain lähes 2 mrd. euron hallinnollinen taakka lakisääteisten tiedonantovelvoitteiden noudattamisesta.

Yrityksille syntyy hallinnollisia kustannuksia, kun ne keräävät, muokkaavat ja toimittavat tietoa viranomaisille ja kolmansille osapuolille, kuten työntekijöille. Lakisääteisiä tiedonantovelvoitteita ovat esimerkiksi erilaiset ilmoitus- ja raportointivelvoitteet, tuotemerkintävelvoitteet, lupamenettelyt ja tukihaut.

Kustannuksista osa aiheutuu toimista, joita yritys ei tee oman liiketoimintansa tarpeista, vaan pelkästään lainsäädännön vaatimusten vuoksi. Tätä osuutta kustannuksista kutsutaan sääntelytaakaksi

Hallitus sitoutui puoliväliriihessä välttämään päätöksissään loppuvaalikauden aikana teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Myös olemassa olevaa sääntelytaakkaa tarkastellaan ja yleisenä lähtökohtana on, ettei yritysten sääntelytaakka kasva vuosien 2013- 2015 aikana.

Lisäksi ministeriöt asettavat vuosien 2013 – 2015 aikana hanke- tai alakohtaisia vähennystavoitteita.

Taakan keventäminen lisää yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Koska esimerkiksi tiedonantovelvoitteiden hoitamisen aiheuttama hallinnollinen taakka on suhteellisesti raskainta pienille yrityksille, taakan keventämisestä hyötyvät erityisesti pienet yritykset.

Sääntelytaakkaa kevennetään yksinkertaistamalla voimassa olevan lainsäädännön velvoitteita sekä kehittämällä viranomaisasiointia, erityisesti sähköistä asiointia. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää siihen, ettei valmisteltava uusi lainsäädäntö luo tarpeettoman raskaita uusia hallinnollisia velvoitteita yrityksille.

EU:n Refit-ohjelma (Regulatory fittness and performance programme)

Ohjelman tarkoituksena on parantaa EU-tasoisen sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta. Ohjelman ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan lainsäädäntöä ja politiikka-aloja kohtuuttoman taakan, epäjohdonmukaisuuden, tehottomuuden ja päällekkäisyyksien tunnistamiseksi. Erityisesti huomiota tullaan kiinnittämään EU-lainsäädännön kansalliseen soveltamiseen. Tässä tullaan ottamaan huomioon pk-yritysten erityispiirteet ja sääntelyn vakauden merkitys.