På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikan toimilla osallistetaan käyttäjiä innovaatioprosessiin. Politiikalla vahvistetaan käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan hyötyjä koskevaa tietoisuutta, tutkimusta ja osaamista sekä edistetään käyttäjälähtöisten innovaatioita tukevien kehittämisalustojen perustamista. Edellisten lisäksi tavoitteena on käyttää hyödyksi uusimpia menetelmiä, joilla tunnistetaan käyttäjätarpeita ja markkinatrendejä sekä ennakointia ja analysointia. Strateginen muotoilu ja palvelumuotoilu ovat esimerkkejä työkaluista, jotka mahdollistavat käyttäjälähtöisiä innovaatioita. Tärkeitä ovat myös internet-pohjaiset analyysityökalut tietomassojen analyysissä, etnografia ja muut kehittyneet käyttäjätarpeiden analyysimenetelmät ja ennakointi.

  

Käyttäjälähtöisyys menestystekijänä

Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan taustalla on näkemys siitä, että yritysten menestyminen rakentuu entistä enemmän käyttäjien varaan. Pelkkä uuden teknologian kehittäminen ei riitä, koska arvonluonti perustuu yhä useammin käyttäjiä varten räätälöityihin tuote- tai palveluratkaisuihin. Käyttäjälähtöisyyden tunnistamisen myötä syntyy uusia tutkimus- ja analyysimenetelmiä, joilla luodaan kilpailuetuja.

 

Käyttäjälähtöisyyden toinen merkittävä sovellusalue on julkiset palvelut ja niiden uudistumisen, tuottavuuden ja asiakkaiden osallistumisen vahvistaminen. Tavoitteeseen pyritään tuomalla käyttäjät mukaan kehittämään julkisia palveluita ja vaikuttamaan valinnoillaan niiden sisältöön. Tämä edellyttää merkittävää asennemuutosta ja julkisen sektorin toimijoiden uudentyyppistä osaamista.

 

Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan keskeiset osa-alueet ovat

  • osaamistason nostaminen
  • käyttäjälähtöisten innovaatioiden kannusteiden kehittäminen
  • infrastruktuurin parantaminen
  • sääntelyn kehittäminen ja uudistaminen innovointia kannustavaksi kokonaisuudeksi.

Osaamistason nostaminen

Käyttäjälähtöisen innovoinnin tehokkuus vaatii aihealueen osaamisen syventämistä. Tutkimusta suunnataan niin, että se tukee käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Koulutus ja käytännön toiminnassa tarvittavan osaamisen kehittäminen ovat tärkeitä käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan alueita.

 

Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä teemoja:  

  • vaativan, vastuullisen ja osallistuvan kuluttajan taidot
  • verkosto-osaaminen ja kyky tunnistaa loppukäyttäjän arvonluontimahdollisuudet
  • monitaitoisuus ja moniarvoisuus käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa
  • panostukset kulttuuri- ja muotoiluosaamiseen, muotoilun hyödyntäminen yrityksissä strategisena välineenä 
  • aineettoman omaisuuden luominen, hallinta ja kaupallistaminen avoimessa innovaatioympäristössä.

Innovaatiopolitiikan näkökulmasta tärkeitä ovat käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan menetelmät, niiden saatavuus ja käytön edistäminen. Menetelmiin kuuluvat ennakointi, kvalitatiiviset menetelmät kuten etnografia sekä internet- ja tarveanalyysityökalut.

 

Käyttäjälähtöisten innovaatioiden kannustimet

Rahoituskannustimilla voidaan ohjata käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa. Perinteiset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (t&k&i) rahoitusinstrumentit ja verokannusteet täydentävät toisiaan. Molemmissa kiinnitetään huomiota siihen, että hankkeiden rahoituskriteerit soveltuvat useille käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan muodoille.

 

Nykyisten rahoitusinstrumenttien kriteereitä uudistetaan tarvittaessa ja joitakin uusia instrumentteja kehitetään käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan tarpeisiin. Muutkin kannustimet arvioidaan ja parannetaan niiden soveltuvuutta käyttäjälähtöiseen innovointiin. Tavoitteena on kehittää erityisesti avoimeen innovaatioympäristöön ja julkiselle sektorille soveltuvia käyttäjälähtöisen innovoinnin kannusteita. Politiikan tavoitteena on tunnistaa vaikutusmahdollisuuksia sekä lisätä kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin tietoisuutta käyttäjälähtöisyydestä.

  

Infrastruktuurin parantaminen

Voidakseen kehittyä ja menestyä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta tarvitsee suotuisan infrastruktuurin. Tietotekninen infrastruktuuri ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus ovat välttämättömiä. Erityisesti julkisen sektorin tietojärjestelmien yhteentoimivuutta tulee edistää. Vuorovaikutteisuus on käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan keskeinen elementti. Politiikan toimenpiteillä voidaan edistää käyttäjien ja muiden osapuolten välistä avoimuutta ja yleistä luottamusta

 

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka pyrkii uudistamaan julkisia palveluja ja hyödyntämään käyttäjälähtöisyyden periaatetta palveluita kehitettäessä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä (PPP, public - private partnership)) tulee lisätä vuorovaikutteisuutta. Esimerkkinä voidaan mainita palvelumuotoilun menetelmät, joita hyödynnetään julkisten palveluiden käyttäjälähtöisessä kehittämisessä. Sektorirajat ylittävä verkostoituminen edistää käyttäjälähtöisyyttä. Innovatiivisia yhteistyömalleja kehitetään käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimilla synnytetyillä innovointialustoilla ja kehitysympäristöissä. Verkostoitumisen tulisi toteutua esimerkiksi Living Labs –kehitysympäristöissä.

 

Sääntelyn uudistaminen

Julkisen vallan harjoittama sääntely vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti innovaatiotoimintaan. Näin myös käyttäjälähtöiseen innovaatiopolitiikkaan, jonka tavoitteena on vaikuttaa julkisen sektorin hallussa olevan tiedon käyttöehtoihin. Politiikalla luodaan edellytyksiä sille, että tiedon käyttäjät ja kaupalliset toimijat voivat hyödyntää julkisen sektorin keräämiä tietomassoja. Eri osapuolten intressit ja oikeudet arvioidaan ja otetaan huomioon. 

 

Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan keinoin edistetään osallistavia toimintatapoja, jotka lisäävät kansalaisten valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia erityisesti julkisiin palveluihin. Keskeistä on kehittää julkisen sektorin käyttäjälähtöisyyttä edistävää lainsäädäntöä. Usein käyttäjälähtöiset ratkaisut ja niihin liittyvät innovaatiot vaativat palveluntuottajien yhteistyötä. Politiikan keinoin pyritään edistämään palveluntuottajien välisiä kumppanuuksia.

 

Käyttäjälähtöisyys asettaa innovaatioympäristölle uusia haasteita, esimerkkialueena immateriaalioikeudet, joiden syntyminen, hallinta ja kaupallistaminen ovat muuttuneet nopeasti. Sääntelykehikon ja sääntelyn toimivuuden parantaminen avoimessa, käyttäjälähtöisessä innovoinnissa on määritelty yhdeksi politiikan kohdealueeksi. Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toteuttamisessa tulee huolehtia siitä, että selkiytetään käyttäjälähtöisen innovoinnin tuottoja ja vastuita.

 

Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan viitekehikko (pdf) (1.4 MB)

 


Sivua viimeksi päivitetty: 30.10.2013
Tulosta sivu