Energiatehokkuussopimukset ja -katselmukset

Kauppa- ja teollisuusministeriö on tukenut rakennusten ja tuotantoprosessien energiakatselmuksia ja -analyysejä vuodesta 1992 lähtien. Energiakatselmukset ovat kokonaisvaltaisia energiankäytön ja energiansäästömahdollisuuksien selvityksiä, jotka toteutetaan erillisten ohjeiden mukaan. Vuoden 2007 lopussa katselmustoiminnan piirissä oli jo yli 6 800 palvelu- ja tuotantorakennusta. Vuotuiseksi energiansäästövaikutukseksi on arvioitu noin 1 TWh.  Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa kauppa- ja teollisuusministeriön työtä. Työ- ja elinkeinoministeriön tukemia energiakatselmuksia tehdään yksityisellä ja julkisella palvelusektorilla, teollisuudessa ja energia-alalla. Vuonna 2006 energiakatselmustoiminta laajeni kattamaan myös kuljetusketjut. Ympäristöministeriön päävastuulla oleva asuinkerrostalojen energiakatselmustoiminta käynnistyi vuonna 2003.

Suomi on energiakatselmustoiminnassa kansainvälisesti arvostettu edelläkävijä. Suomen kokemuksia ja osaamista on hyödynnetty usein, kun eri maiden katselmusohjelmia on rakennettu. Suomi on koordinoinut mm. kahta laajaa Euroopan komission SAVE II -ohjelman hanketta, ja järjesti syksyllä 2006 kansainvälisen AUDIT '06 -konferenssin.

Työ- ja elinkeinoministeriön tukeman energiakatselmustoiminnan hallinnoinnista vastaa Motiva Oy, jonka tehtäviin kuuluvat mm. katselmustoiminnan edistäminen, seuranta sekä katselmoijien koulutus ja katselmustyön laadunvarmistus. Energiakatselmusten tukihakemukset käsitellään alueellisesti työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. Energiakatselmustoiminnasta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa Motiva Oy:n kotisivuilta.

Uusi energiatehokkuussopimusten järjestelmä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämiseksi vuosina 2008-2016

Työ- ja elinkeinoministeriön päävastuulla olevat uudet energiatehokkuussopimukset jaksolle 2008-2016 allekirjoitettiin Säätytalolla 4.12.2007.

Energiatehokkuussopimusten järjestelmällä on kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tarkoitus osaltaan vastata kansainvälisiin sitoumuksiimme ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Erityisen merkityksellinen uusi sopimusjärjestelmä on toukokuussa 2006 voimaan tulleen energiapalveludirektiivin (ESD) toimeenpanossa. Energiapalveludirektiivin myötä Suomelle tuli ohjeellinen 9 %:n energiansäästötavoite jaksolle 2008-2016. Energiamääränä tavoite on 17,8 TWh. Uudessa sopimusjärjestelmässä on nimenomaisesti pyritty huomioimaan tämän direktiivin velvoitteet, joiden toimeenpanemiseksi Suomi sai neuvoteltua sopimukset säädösohjauksen vaihtoehdoksi.
 

Kauppa- ja teollisuusministeriö vastasi uusien sopimusten valmistelusta ja oli sopijaosapuolena vuoden 2007 puolella solmituissa energiatehokkuussopimuksissa. Vuoden vaihteessa siirtyi sopimustoiminnan vastuu kokonaisuudessaan uudelle työ- ja elinkeinoministeriölle. Sopimustoimintaan tämä ministeriöuudistus ei sinällään vaikuta.

Energiansäästösopimuksista energiatehokkuussopimuksiin

Syksyllä 2005 sovittiin kauppa- ja teollisuusministeriön päävastuulla olevien energiansäästösopimusten jatkamisesta vuoden 2007 loppuun saakka. Kahden vuoden jatkoaika oli tarpeen, jotta uuden, jaksolle 2008-2016 suunnitellun energiatehokkuussopimusten järjestelmän valmistelussa saadaan otettua huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja tulevat haasteet. Helmikuussa 2005 valmistuneen energiansäästösopimusten kokonaisarvioinnin perusteella yrityksillä ja yhteisöillä oli halukkuutta jatkaa energiansäästön ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämistä sopimusten pohjalta. Saavutettujen hyvien tulosten valossa sopimustoiminnan jatkaminen oli perusteltua myös kauppa- ja teollisuusministeriön näkökulmasta.

Uusien energiatehokkuussopimusten valmistelu on tehty tiiviissä yhteistyössä toimialaliittojen, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Yhtenä energiapalveludirektiivin velvoitteena on sopimusjärjestelmän ja -mallien asettaminen julkisesti nähtäväksi ennen sopimusten käyttöönottoa. Tämän velvoitteen täyttämiseksi on kaikki sopimusasiakirjat esiteltiin kauppa- ja teollisuusministeriön kotisivuilla vuoden 2007 aikana.

Uusista sopimusaloista työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla ovat elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja kuntasektorin energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma. Kolmannessa, lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelutoimintaa koskevassa HÖYLÄ III -energiatehokkuusopimuksessa, on työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sopimusosapuolena ympäristöministeriö. Uusien energiatehokkuussopimusten sopimusalat on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. TEM:in päävastuulla olevat sopimusalat (pdf) (25.2 KB)

Uudesta energiatehokkuussopimusten järjestelmästä ja vuoden 2007 lopussa päättyvistä energiansääsösopimuksista on tarkemmat tiedot koottu Motiva Oy:n kotisivuille: Motiva Oy.

Elinkeinoelämän sopimusala

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus on sopimusalueista laajin sisältäen koko teollisuuden, palvelualat, energiantuotannon sekä kaukolämmön ja sähkön siirron, jakelun ja vähittäismyynnin. Rakenteellisesti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus toimii siten, että TEM:in, Elinkeinoelämän keskusliiton ja toimialaliittojen välillä on solmittu puitesopimus, jossa määritetään sopimusosapuolten keskinäiset velvoitteet sekä toimet, jotka kohdistuvat sopimusjärjestelmään liittyviin yrityksiin.

Yritys liittyy sopimusjärjestelmään allekirjoittamalla liittymisasiakirjan, jonka myötä yritys sitoutuu toimenpideohjelmiin kirjattuihin toimenpiteisiin. Toimepideohjelmat ovat muuten toimialakohtaisia, mutta energiavaltaiselle teollisuudelle on sen erityispiirteiden vuoksi laadittu oma toimenoideohjelma. Yritykset, joilla ei vielä ole oman toimialan toimenpideohjelmaa, voivat liittyä elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan. Toimialaliitto voi liittyä puitesopimukseen, kun toimialalle on laadittu toimenpideohjelma ja se on hyväksytty puitesopimuksen johtoryhmässä.

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen valmisteluun ovat osallistuneet TEM, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Motiva Oy yhteistyössä toimialaliittojen ja yritysten edustajien kanssa. Elinkeinoelämän sopimusjärjestelmän rakenne on esitetty kuvassa 2.

Kuva 2. Elinkeinoelämän sopimusjärjestelmä (pdf) (30 KB)
Elinkeinoelämän puitesopimus (Dnro 18/804/2007) on saatavilla oheisesta linkistä:

Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta (PUSO), dnro: 18/804/2007 (pdf) (1.1 MB)
Puitesopimuksen liitteinä ovat alla luetellut toimenpideohjelmat sekä energiavaltaisen teollisuuden ja energiantuotannon toimenpideohjelmiin liittyvä Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ):

• Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma
• Energiantuotannon toimenpideohjelma
• Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma
• Kemianteollisuuden toimenpideohjelma
• Muoviteollisuuden toimenpideohjelma
• Puunjalostusteollisuuden toimenpideohjelma
• Teknologiateollisuuden toimenpideohjelma
• Kaupan alan toimenpideohjelma
• Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelma
• Energiapalvelujen toimenpideohjelma
• Elinkeinoelämän yleinen toimenpideohjelma

Yritysten liittämisestä elinkeinoelämän sopimusjärjestelmään vastaa asianomainen toimialaliitto. Energiavaltaisen teollisuuden ja niiden yritysten liittämisestä, joilla ei ole toimialakohtaista toimenpideohjelmaa, vastaa Elinkeinoelämän keskusliitto. Yrityksen liittymisasiakirjan saa Elinkeinoelämän keskusliitosta tai asianomaisesta toimialaliitosta.

Kuntasektorin sopimusala

Kuntasektorin sopimusjärjestelmässä on kaksi vaihtoehtoista sopimusmallia. Suurille ja keskikokoisille kunnille on TEM:n ja kunnan kahdenvälinen energiatehokkuussopimus. Pienille kunnille on Motiva Oy:n hallinnoima energiaohjelma, johon kunta liittyy allekirjoittamalla liittymisasiakirjan. Energiatehokkuussopimuksen voi TEM:n kanssa solmia yli 5 000 asukkaan kaupunki ja kunta sekä kuntayhtymät, joiden energiankäyttö on yli
5 000 MWh/vuosi. Energiaohjelmaan voivat liittyä alle 20 000 asukkaan kaupungit ja kunnat sekä kuntayhtymät, joiden asukasmäärä on 5 000-20 000 ja kuntayhtymät, joiden energiankäyttö on 5 000-20 000 MWh/vuosi, voivat valita energiatehokkuussopimuksen tai energiaohjelman.

Energiatehokkuussopimuksen malli laadittiin kauppa- ja teollisuusministeriön, Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun sekä Motiva Oy:n asiantuntijoiden toimesta. Kuntien energiaohjelman valmistelusta ovat vastanneet KTM, Suomen Kuntaliitto ja Motiva Oy. Sopimusmallia päivitettiin maaliskuussa 2010 poistamalla siitä yksittäisiä vanhentuneita päivämääriä ja aikatauluja. Sopimuksen sisältö ja sopimusosapuolten velvoitteet ovat ennallaan. Kuntasektorin sopimusjärjestelmä on esitetty kuvassa 3.

Kuva 3. Kuntasektorin sopimusjärjestelmä (pdf) (28.3 KB)

Samansisältöisestä energiatehokkuussopimuksesta (KETS) on laadittu omat sähköisesti täytettävät versiot kaupungille, kunnalle ja kuntayhtymälle. Maaliskuussa 2010 päivitetyt asiakirjat (TEM/8/05.05.01/2010) on saatavilla oheisista linkeistä:

Kaupungin energiatehokkuussopimus (2008-2016) (pdf) (682.3 KB)Kunnan energiatehokkuussopimus (2008-2016) (pdf) (682 KB)Kuntayhtymän energiatehokkuussopimus (2008-2016) (pdf) (682 KB)

Energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta toimittaa kaksi asianmukaisesti täytettyä ja allekirjoitettua sopimuskappaletta ministeriöön allekirjoitettavaksi:

Työ- ja elinkeinoministeriö

PL 32

00023 VALTIONEUVOSTO

ylitarkastaja Heikki Väisänen

Puh. (010) 606 4834

GSM: (0400) 511 616

Faksi: (09) 1606 2172

S-posti: heikki.vaisanen@tem.fi

Energiaohjelman (KEO) maaliskuussa 2010 päivitetty liittymisasiakirja (TEM/7/05.05.01/2010) on saatavana oheisesta linkistä:

Kunnan energiaohjelman liittymisasiakirja (2008-2016) (pdf) (427.4 KB)

Energiaohjelmaan liittyvä kunta toimittaa kaksi asianmukaisesti täytettyä ja allekirjoitettua liittymisasiakirjaa Motiva Oy:lle tarkistettavaksi ja liittymisrekisteriin merkittäväksi.

Motiva Oy

PL 489

00101 HELSINKI

yksikön päällikkö Seppo Silvonen

Puh: (0424) 281 232

GSM: (0400) 703 975

Faksi: (0424) 281 299

S-posti: seppo.silvonen@motiva.fi

Lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelutoiminnan sopimusala

Lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuusssopimuksen (HÖYLÄ III) valmistelusta ovat vastanneet Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto, Öljy- ja Kaasulämmitysyhdistys, Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto (SBL) ry sekä Öljyalan Palvelukeskus Oy. Energiatehokkuussopimuksen muut allekirjoittajat ovat Neste Markkinointi Oy, oy Shell ab, St1 Oy, Suomalainen Energiaosuuskunta ja Oy Teboil Ab. Lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimus HÖYLÄ III (Dnro 22/804/2007) on saatavilla oheisesta linkistä:

HÖYLÄ III -energiatehokkuussopimus 2008-2016 (pdf) (68.7 KB)

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus 2010–2016

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus solmittiin 10.12.2009. Puitesopimuksen allekirjoittajat ovat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Sopimus on voimassa 1.1.2010 – 31.12.2016.

 

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen liitettiin 10.12.2009 Vuokra-asuinyhteisöjen toimenpideohjelma, jossa vastuuministeriönä on ympäristöministeriö ja toimialaliittona RAKLI ry.

 

Neuvottelut toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmasta käynnistetään kevään 2010 aikana. Vastuuministeriönä tässä toimenpideohjelmassa on työ- ja elinkeinoministeriö ja toimialaliittona RAKLI ry.