Energiatehokkuussopimukset ja -katselmukset

Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 1992 käynnistämää energiakatselmustoimintaa. Energiakatselmukset ovat erillisten ohjeiden mukaisesti toteutettuja ja raportoituja kokonaisvaltaisia energiankäytön ja energiansäästömahdollisuuksien kartoituksia. Energiakatselmuksissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa. Rakennusten ja tuotantoprosessien lisäksi energiakatselmustoiminta kattaa kuljetusketjut sekä uusiutuvan energian käytön lisäysmahdollisuudet kuntatason alueellisena tarkasteluna. Ympäristöministeriön vastuulla oleva asuinrakennusten energiakatselmustoiminta käynnistyi vuonna 2003.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön tukemia energiakatselmuksia ja -analyyseja tehdään yksityisellä ja julkisella palvelusektorilla, teollisuudessa ja energia-alalla. Vuoden 2011 loppuun mennessä oli Suomessa toteutettu yhteensä yli 8 200 energiakatselmusta ja -analyysia. Näistä katselmuksista 6 500 on toteutettu palvelurakennuksissa (katselmoitua rakennustilavuutta 168 Mrm³), 1 380 teollisuusrakennuksissa (katselmoitua energiankäyttöä 150 TWh) ja 203 energiatuotantolaitoksissa.

 

Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa vuosittain energiakatselmustoiminnan yleisohjeet, jotka koskevat rakennusten ja tuotantolaitosten energiakatselmuksia ja -analyysejä. Yleisohjeen lisäksi on erillisohje Uusituvan energian kuntakatselmukselle. Kuljetusketjujen energiakatselmuksille laaditaan erillisohje vuoden 2013 aikana.  Energiatuen myöntämisen edellytyksenä on energiakatselmuksen toteuttaminen Motiva Oy:n laatimien energiakatselmusmallien ja niistä annettujen toteutusohjeiden mukaisesti.

 

Jaksolla 1992–2011 on energiatukea myönnetty 72,3 miljoonan euron katselmushankkeisiin yhteensä 31,5 miljoonaa euroa. Energiakatselmusten perusteella toteutetuilla energiansäästötoimenpiteillä on raportoitu saavutetun yhteensä noin 650 miljoonan euron kustannussäästöt. Todellinen kustannussäästö on vielä tätäkin suurempi, koska katselmustoiminnan seurantajärjestelmään ei koota kattavasti tietoja prosessiteollisuuden energia-analyysien toimenpiteiden säästövaikutuksista. Vuonna 2009 katselmustoiminnan arvioitiin tuottavan noin 860 GWh energiansäästön.

 

Suomi on energiakatselmustoiminnassa ollut pitkään kansainvälisesti arvostettu edelläkävijä. Vuonna 2006 voimaan tullut energiapalveludirektiivi velvoitti jäsenvaltioita rakentamaan tehokkaita, korkeatasoisia ja riippumattomia energiakatselmusjärjestelmiä. Suomen kokemukset ja osaaminen vaikuttivat merkittävästi siihen, että Euroopan komissio nosti energiakatselmukset yhdeksi keskeiseksi EU-tason toimeksi.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön energiakatselmustoiminnan hallinnoinnista vastaa Motiva Oy, jonka tehtäviin kuuluvat mm. katselmustoiminnan edistäminen ja seuranta sekä energiakatselmoijien koulutus ja katselmustyön laadunvarmistus. Energiakatselmusten tukihakemukset käsitellään alueellisesti ELY-keskuksissa.

 

Energiakatselmustoiminnasta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa Motiva Oy:n kotisivuilta.  

 

Energiatehokkuussopimukset 2008–2016

Energiatehokkuussopimuksilla on kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti tarkoitus osaltaan vastata kansainvälisiin sitoumuksiimme ilmastomuutoksen vastaisessa työssä. Energiatehokkuussopimukset 2008–2016 ovat jatkoa kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 1997 käynnistämille vapaaehtoisille energiansäästösopimuksille. Ensimmäiset energiatehokkuussopimukset allekirjoitettiin Säätytalolla 4.12.2007. Energiatehokkuussopimuksista on tämän jälkeen muodostunut laaja vapaaehtoisten sopimusten järjestelmä, jonka piirissä oli vuoden 2011 alussa yli puolet koko Suomen energian loppukäytöstä.

 

Sopimusaloista työ- ja elinkeinoministeriön päävastuulla ovat elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja kunta-ala energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma. Lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelutoimintaa ja öljylämmitystä koskevassa Höylä III energiatehokkuussopimuksessa sekä Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa on sopimusosapuolena myös ympäristöministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö on sopimusosapuolena myös liikennesektorin kahdessa energiatehokkuussopimuksessa, joista päävastuu on liikenne- ja viestintäministeriöllä. Vapaaehtoisten sopimusten järjestelmään kuuluu lisäksi maa- ja metsätalousministeriön vastuulla oleva maatilojen energiaohjelma.

 

Energiatehokkuussopimukset ja energiaohjelmat ovat keskeinen vuonna 2006 voimaan tulleen energiapalveludirektiivin (ESD) velvoitteiden toimeenpanokeino. Energiapalveludirektiivin myötä Suomelle tuli ohjeellinen 9 % energiansäästötavoite vuodelle 2016. Energiamääränä tavoite on 17,8 TWh. Sopimusjärjestelmää rakennettaessa on pyritty nimenomaisesti ottamaan huomioon energiapalveludirektiivin velvoitteet, joiden toimeenpanemiseksi Suomi sai neuvoteltua vapaaehtoiset sopimukset, säädösohjauksen vaihtoehdoksi. Energiatehokkuussopimusten ja niihin liittyvien toimenpideohjelmien valmistelu on tehty tiiviissä yhteistyössä toimialaliittojen, yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Kuva 1. Suomen energiatehokkuussopimusten järjestelmä (pdf) (84.5 KB)

 Energiatehokkuussopimusten järjestelmästä ja vuoden 2007 lopussa päättyneistä energiansäästösopimuksista on tarkemmat tiedot koottu Motiva Oy:n ylläpitämään verkkopalveluun.

Elinkeinoelämän sopimusala

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus on sopimusalueista laajin sisältäen koko teollisuuden, palvelualat, energiantuotannon sekä kaukolämmön ja sähkön siirron, jakelun ja vähittäismyynnin. Rakenteellisesti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus toimii siten, että TEM:in, Elinkeinoelämän keskusliiton ja toimialaliittojen välillä on solmittu puitesopimus, jossa määritetään sopimusosapuolten keskinäiset velvoitteet sekä toimet, jotka kohdistuvat sopimusjärjestelmään liittyviin yrityksiin.

Yritys liittyy sopimusjärjestelmään allekirjoittamalla liittymisasiakirjan, jonka myötä yritys sitoutuu toimenpideohjelmiin kirjattuihin toimenpiteisiin. Toimepideohjelmat ovat muuten toimialakohtaisia, mutta energiavaltaiselle teollisuudelle on sen erityispiirteiden vuoksi laadittu oma toimenoideohjelma. Yritykset, joilla ei vielä ole oman toimialan toimenpideohjelmaa, voivat liittyä elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan. Toimialaliitto voi liittyä puitesopimukseen, kun toimialalle on laadittu toimenpideohjelma ja se on hyväksytty puitesopimuksen johtoryhmässä.  Elinkeinoelämän sopimusjärjestelmän rakenne on esitetty kuvassa 2.

Elinkeinoelämän energiatehokkussopimus 2008-2016 (pdf) (53.3 KB)
Elinkeinoelämän puitesopimus (Dnro 18/804/2007) on saatavilla oheisesta linkistä:

Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta (PUSO), dnro: 18/804/2007 (pdf) (1.1 MB)
Puitesopimuksen liitteinä ovat alla luetellut toimenpideohjelmat sekä energiavaltaisen teollisuuden ja energiantuotannon toimenpideohjelmiin liittyvä Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ):

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma

Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma

Kemianteollisuuden toimenpideohjelma

Muoviteollisuuden toimenpideohjelma

Puunjalostusteollisuuden toimenpideohjelma

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelma

Kaupan alan toimenpideohjelma

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelma

Energiapalvelujen toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän yleinen toimenpideohjelma

Näiden lisäksi on puitesopimukseen liitetty Autoalan toimenpideohjelma vuonna 2009.
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus - toimenpideohjelma toimitilayhteisöille (pdf) (203.3 KB)
Yritysten liittämisestä elinkeinoelämän sopimusjärjestelmään vastaa asianomainen toimialaliitto. Energiavaltaisen teollisuuden ja niiden yritysten liittämisestä, joilla ei ole toimialakohtaista toimenpideohjelmaa, vastaa Elinkeinoelämän keskusliitto. Yrityksen liittymisasiakirjan saa Elinkeinoelämän keskusliitosta tai asianomaisesta toimialaliitosta.

Kuntasektorin sopimusala

Kuntasektorin sopimusjärjestelmässä on kaksi vaihtoehtoista sopimusmallia. Suurille ja keskikokoisille kunnille on TEM:n ja kunnan kahdenvälinen energiatehokkuussopimus. Pienille kunnille on Motiva Oy:n hallinnoima energiaohjelma, johon kunta liittyy allekirjoittamalla liittymisasiakirjan. Energiatehokkuussopimuksen voi TEM:n kanssa solmia yli 5 000 asukkaan kaupunki ja kunta sekä kuntayhtymät, joiden energiankäyttö on yli
5 000 MWh/vuosi. Energiaohjelmaan voivat liittyä alle 20 000 asukkaan kaupungit ja kunnat sekä kuntayhtymät, joiden asukasmäärä on 5 000-20 000 ja kuntayhtymät, joiden energiankäyttö on 5 000-20 000 MWh/vuosi, voivat valita energiatehokkuussopimuksen tai energiaohjelman.

Energiatehokkuussopimuksen malli laadittiin kauppa- ja teollisuusministeriön, Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun sekä Motiva Oy:n asiantuntijoiden toimesta. Kuntien energiaohjelman valmistelusta ovat vastanneet KTM, Suomen Kuntaliitto ja Motiva Oy. Sopimusmallia päivitettiin maaliskuussa 2010 poistamalla siitä yksittäisiä vanhentuneita päivämääriä ja aikatauluja. Sopimuksen sisältö ja sopimusosapuolten velvoitteet ovat ennallaan. Kuntasektorin sopimusjärjestelmä on esitetty kuvassa 3.

Kuva 3. Kuntasektorin sopimusjärjestelmä (pdf) (28.3 KB)

Samansisältöisestä energiatehokkuussopimuksesta (KETS) on laadittu omat sähköisesti täytettävät versiot kaupungille, kunnalle ja kuntayhtymälle. Maaliskuussa 2010 päivitetyt asiakirjat (TEM/8/05.05.01/2010) on saatavilla oheisista linkeistä:

Kaupungin energiatehokkuussopimus (2008-2016) (pdf) (682.3 KB)Kunnan energiatehokkuussopimus (2008-2016) (pdf) (682 KB)Kuntayhtymän energiatehokkuussopimus (2008-2016) (pdf) (682 KB)

Energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta toimittaa kaksi asianmukaisesti täytettyä ja allekirjoitettua sopimuskappaletta ministeriöön allekirjoitettavaksi:

Työ- ja elinkeinoministeriö

PL 32

00023 VALTIONEUVOSTO

ylitarkastaja Heikki Väisänen

Puh. (029) 506 4834

GSM: (0400) 511 616

Faksi: (09) 1606 2160

S-posti: heikki.vaisanen(at)tem.fi

Energiaohjelman (KEO) maaliskuussa 2010 päivitetty liittymisasiakirja (TEM/7/05.05.01/2010) on saatavana oheisesta linkistä:

Kunnan energiaohjelman liittymisasiakirja (2008-2016) (pdf) (427.4 KB)

Energiaohjelmaan liittyvä kunta toimittaa kaksi asianmukaisesti täytettyä ja allekirjoitettua liittymisasiakirjaa Motiva Oy:lle tarkistettavaksi ja liittymisrekisteriin merkittäväksi.

Motiva Oy

PL 489

00101 HELSINKI

johtava asiantuntija Pertti Koski

Puh: (0424) 281 217

GSM: (040) 525 3979

Faksi: (0424) 281 299

S-posti: pertti.koski(at)motiva.fi

Lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelutoiminnan sopimusala

Lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuusssopimuksen (HÖYLÄ III) valmistelusta ovat vastanneet Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto, Öljy- ja Kaasulämmitysyhdistys, Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto (SBL) ry sekä Öljyalan Palvelukeskus Oy. Energiatehokkuussopimuksen muut allekirjoittajat ovat Neste Markkinointi Oy, oy Shell ab, St1 Oy, Suomalainen Energiaosuuskunta ja Oy Teboil Ab. Lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimus HÖYLÄ III (Dnro 22/804/2007) on saatavilla oheisesta linkistä:

HÖYLÄ III -energiatehokkuussopimus 2008-2016 (pdf) (68.7 KB)

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus 2010–2016

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus solmittiin 10.12.2009. Puitesopimuksen allekirjoittajat ovat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Sopimus on voimassa 1.1.2010 – 31.12.2016.

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus - toimenpideohjelma toimitilayhteisöille (pdf) (203.3 KB)

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen liitettiin 10.12.2009 Vuokra-asuinyhteisöjen toimenpideohjelma, jossa vastuuministeriönä on ympäristöministeriö ja toimialaliittona RAKLI ry.

Syksyllä 2010 valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön, RAKLI ry:n, toimialan keskeisten toimijoiden ja Motiva Oy:n yhteistyönä toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma, joka on suunnattu RAKLI:n toimitilakiinteistöjä omistaville, käyttäville tai omistajan valtuuksin toimitilajohtamista harjoittaville jäsenyrityksille. Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma liitettiin Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen 2.2.2011. Toimenpideohjelmalla tavoitellaan 6 % energiansäästöä jaksolla 2011–2016 toteutetuin uusin energiansäästötoimin. Toimenpideohjelma on saatavana oheisesta linkistä:

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus - toimenpideohjelma toimitilayhteisöille (pdf) (203.3 KB)

 Lisätiedot toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmasta sekä liittymisasiakirjat:

 

Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Annankatu 24

00100 Helsinki

 

Mikko Östring

GSM: (050) 301 8933

S-posti: mikko.ostring@rakli.fi