Työaika

Työaikalakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön. Se on työaikaa koskeva yleislaki. Työaikaa koskevia säännöksiä on mm. EU:n tieliikenteen ajo- ja lepoaikoja koskevassa asetuksessa, nuorista työntekijöistä annetussa laissa, kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetussa laissa, merityöaikalaissa ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetussa laissa.

Säännöllinen työaika

Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaikalaissa ei ole säännöstä viisipäiväisestä työviikosta, joten säännöllinen työaika voidaan, ainakin periaatteessa, jakaa myös kuudelle päivälle. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

Laissa on lueteltu ne yritykset ja työt, joissa työnantaja voi päätöksellään järjestää säännöllisen työajan jaksottaiseksi. Jaksotyössä säännöllinen työaika on joko 80 tuntia kahden viikon tai 120 tuntia kolmen viikon jaksoissa.

Poikkeukset

Säännöllisestä työajasta voidaan poiketa laissa säädetyin tavoin joko työehtosopimuksin tai jopa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Tällöin säännöllisen työajan on kuitenkin tasoittumisjakson kuluessa tasoituttava keskimäärin enintään 8 tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.

Ylityöt

Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia vuodessa. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia lisäylityöstä, jonka määrä on 80 tuntia vuodessa. Edellä mainittua 138 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

Ylityöstä on maksettava työntekijälle korotettua palkkaa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka ylityön määrästä riippumatta. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

Hätätyö

Poikkeuksellisissa tilanteissa työnantaja saa teettää työtä säännöllisen työajan ja ylityön lisäksi. Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut tai vakavasti uhkaa aiheuttaa keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai uhkaa johtaa hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen. Hätätyötä voidaan teettää enintään kaksi viikkoa.

Työaikalaki mahdollistaa erilaisia joustavia työaikajärjestelyitä (esim. liukuva työaika, osa-aikatyö, osa-aikaeläke). Laissa on lisäksi säännöksiä mm. lepoajoista, yö- ja vuorotyöstä, sunnuntaityöstä, työvuoroluettelosta, lisätyöstä, työnantajan velvollisuudesta pitää työaikakirjanpitoa, maksettavista korvauksista ja säännösten pakottavuudesta.

Käytännössä työajoista on sovittu lain antamin valtuuksin varsin laajasti myös työehtosopimuksin.

Työaikalaki, esiteteksti, 2005Työaikapankki - haavetta ja todellisuutta, työpoliittinen tutkimus 284, 2005