På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Äkillisen rakennemuutoksen alueet ja varuskuntien lakkauttamisesta johtuvat tukialueet

Globalisaatio ja tuotantorakenteen muutokset saattavat aiheuttaa äkillisiä ja mittavia uhkia ja ongelmia alueiden kehitykselle erityisesti silloin, kun jokin yritys vähentää merkittävästi työpaikkoja alueella tai lopettaa tuotantoyksikkönsä kokonaan. Äkillisten rakennemuutosongelmien seurauksia ja vaikutuksia arvioidaan alueen (pääsääntöisesti seutukunnan) työllisyyden, tuotantotoiminnan ja elinkeinorakenteen kannalta. 

 

Valtioneuvosto voi nimetä tällaisen alueen tai toimialan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi tai toimialaksi. Alueelle tai toimialalle valmistellaan alueen kuntien, elinkeinoelämän, ELY-keskuksen ja maakunnan liiton yhteistyönä kriisin hoitamiseen tähtäävä suunnitelma. Työ- ja elinkeinoministeriö voi osallistua jo tähän valmisteluvaiheeseen. Suunnitelmaan kirjataan keskeisimmät toimenpide-ehdotukset uusien työpaikkojen luomiseksi ja vanhojen uudistamiseksi sekä muut tilannetta korjaavat toimet eri hallinnonaloilla.

 

Uusimpina alueina valtioneuvosto nimesi 13.9.2012 Oulun ja Raaseporin seutukunnat sekä Kemiönsaaren kunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2015 loppuun asti. Tällä hetkellä äkillisen rakennemuutoksen alueita on yhteensä 13. Lisäksi meriteollisuus on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi.

Varuskunta-alueet

Vuosien 2013 ja 2014 aikana on päätetty lakkauttaa kuusi varuskuntaa. Siitä syystä valtioneuvosto päätti 13.9.2012 nimetä Kauhavan, Lahden alueen sekä Jämsän, Keuruun ja Joensuun seutukunnan varuskuntien lakkauttamisesta johtuviksi tukialueiksi. Näihin alueisiin kuuluu myös Kotka-Hamina, mikä on jo aiemmin nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Vuoden 2013 valtion tulo- ja menoarvioesityksessä on ehdotettu 15 milj. euroa lakkautettavien varuskunta-alueiden tukitoimiin.


Alueet ja toimiala, joiden kausi
päättyy vuoden 2012 lopussa

Kausi

Päätöspäivä, -päivät

1. Kouvolan seutukunta

2011 - 2012

16.2.2011, 17.11.2011

2. Ylä-Pirkanmaan seutukunta

2011 - 2012

5.5.2011

3. Kajaanin seutukunta

2008 - 2012

11.9.2008, 2.12.2010,
17.11.2011

4. Varkauden alue

2008 - 2012

2.10.2008, 23.6.2010,
17.11.2011

5.Heinolan alue

2008 - 2012

18.12.2008, 23.6.2010,
17.11.2011

Meriteollisuus äkillisen
rakennemuutoksen toimialana

2010 - 2012

2.12.2010

Alueet, joiden kausi päättyy
vuoden 2013 lopussa



6. Keski-Karjalan seutukunta

2011 - 2013

20.10.2011

7. Kotka-Haminan seutukunta

2008 - 2013

5.12.2007, 16.9.2009,
17.11.2011

8. Salon seutukunta

2009 - 2013

16.9.2009, 17.11.2011

Alueet, joiden kausi päättyy

vuoden 2014 lopussa



9. Äänekosken seutukunta

2011 - 2014

17.11.2011

10. Karkkilan kaupunki

2012 - 2014

8.3.2012

Alueet, joiden kausi päättyy
vuoden 2015 lopussa

  

11. Oulun seutukunta

2012 - 2015

13.9.2012

12. Raaseporin seutu

2012 - 2015

13.9.2012

13. Kemiönsaaren seutukunta

2012 - 2015

13.9.2012

Varuskuntien lakkauttamisesta
johtuvat tukialueet vuoden
2015 loppuun

  

Kauhava

2012 - 2015

13.9.2012

Lahden alue

2012 - 2015

13.9.2012

Jämsän seutukunta

2012 - 2015

13.9.2012

Keuruun seutukunta

2012 - 2015

13.9.2012

Joensuun seutukunta

2012 - 2015

13.9.2012


Valtion talousarviossa on kaksi määrärahaa, joiden myöntämisessä äkillisten rakennemuutosalueiden ja -toimialan erityistarpeet otetaan huomioon. Ne ovat yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (mom. 32.30.45) ja työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (mom. 32.30.64). Lisäksi  näiden alueiden hankkeisiin käytetään EU:n rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta (mom. 32.50.64), EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuutta EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumenttiin (ENPI CBC) ohjelmakaudella 2007 - 2013 ja erityisesti sen ns. joustovarausta (5 % vuotuisista kehyksistä).

 

Vuonna 2011 äkillisen rakennemuutoksen alueille myönnettiin yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeisiin 11,2 milj. euroa ja työllisyysperusteisiin investointihankkeisiin 3,0 milj. euroa. EU:n rakenneohjelmien ns. joustovarauksena näille myönnettiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtionrahoitusta 11,0 milj. euroa sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja valtionrahoitusta 8,3 milj. euroa.

 

Valtion vuoden 2012 talousarviossa edellä mainituista määrärahoista äkillisen rakennemuutoksen alueille ja toimialoille on ”kiintiöity” myöntämisvaltuutta ainoastaan investointi- ja kehittämishankkeiden tukemisen määrärahasta 8,3 milj. euroa. Tästä 0,8 milj. euroa siirtyi edelliseltä vuodelta. Muilta osin kaikkien edellä mainittujen määrärahojen alueittaisessa jaossa ELY-keskuksille myönnettäväksi äkillisten rakennemuutosalueiden hankkeisiin niiden erityistarpeet otetaan huomioon.

 

Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä

Hallituskaudeksi on asetettu Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä. Se kehittää äkillisten rakennemuutosten hoitamisen toimintamallia ja koordinoi eri hallinnonalojen toimia. Päätösten valmisteluvaiheessa se käsittelee ja tekee ehdotuksia alueiden tai toimialojen nimeämiseksi äkillisen rakennemuutoksen alueiksi tai toimialueiksi, tähän tarkoitukseen käytettävissä olevien valtion budjettimäärärahojen jaosta eri alueille sekä mahdollisista lisäresurssien tarpeista. Työryhmässä ovat edustettuina TEM:n lisäksi valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Lisäksi näiden ministeriöiden ja valtioneuvoston kanslian valtiosihteerit tai erityisavustajat pidetään työryhmän asioista informoituina ja he voivat osallistua kokouksiin. 


Työryhmän puheenjohtaja on rakennemuutosjohtaja Anssi Paasivirta, TEM, p. 0400 815 418
Pääsihteereinä toimivat neuvotteleva virkamies Ilkka Korhonen, TEM, p. 050 431 6511 ja
kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo, TEM, p. 050 526 3457.


Sivua viimeksi päivitetty: 15.5.2013
Tulosta sivu

Lisätietoja

Korhonen, Ilkka

Stenfors, Petra (lakkautettavien varuskuntien alueet)

Äkillisen rakennemuutoksen alueet 2007-2011