Kaivosteollisuus

Suomessa oli vuonna 2011 toiminnassa yhteensä 52 kaivoslain alaista kaivosta ja louhosta (kuva 1 ja 2). Metallimalmien louhinta on kasvanut muun muassa metallien suuren kysynnän vuoksi (kuva 3). Muiden kaivosten ja louhosten louhintamäärät eivät sen sijaan ole kasvaneet edellisiin vuosiin verrattuna.

Vuonna 2012 Suomessa oli useita kaivoshankkeita. Metallimalmikaivostoiminta ja siihen liittyvä jatkojalostus muodostavat kasvualan, jolla on mahdollisuuksia vientiin. Kaivostoiminnalla on ollut myönteisiä vaikutuksia erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyteen (kuva 4). Valtio on edistänyt kaivostoimintaa muun muassa lisäämällä koulutusta, rakentamalla teitä ja rautateitä ja rahoittamalla alan tutkimusta.

Kaivoshankkeen kehittämisvaihe edellyttää pääomaa. Suomessa ei ole tällä hetkellä riittävästi kotimaista pääomarahoitusta kaivosalalle, minkä vuoksi suuri osa investoinneista on viime vuosina tullut ulkomailta.

Etsintä- ja kaivosyhtiöt ovat samojen verolakien alaisia ja maksavat veroja samoin perustein kuin muut yritykset. Eri maissa on käytössä erilaisia veromalleja.Tärkeä tavoite on huomioida ympäristöasiat kaivostoiminnassa. Suomen lainsäädäntö antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Lisätietoa rahoituksesta on Finnveran, Teollisuussijoituksen ja ELY-keskusten verkkosivuilla.

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi

Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet pohjoisessa

Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet (tiivistelmä)

Suomen kaivosteollisuuden tilannekatsaus 2012

Kuva 1. Metallimalmikaivokset vuonna 2011 (jpg) (568.5 KB)

Kuva 2. Teollisuusmineraali- ja jalokivikaivokset vuonna 2011 (jpg) (578.1 KB)

Kuva 3. Metallimalmin louhintamäärät Suomessa vuosina 2002 - 2011 (pdf) (163.6 KB)

Kuva 4. Kemin kromikaivos on toiminut 1960-luvulta lähtien (jpg) (110 KB)