På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Energia

tuulivoima280x145Energiapolitiikan tavoitteita leimaa pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Suomi on viime vuosikymmeninä ollut esimerkiksi yksi johtavista teollisuusmaista, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa ja erityisesti bioenergiaa.


Samoin tavoitteena on jo runsaan parinkymmenen vuoden ajan ollut tuottaa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) niin suuri osa sähköstä kuin mahdollista. Suomi on tässä kansainvälisessä kärjessä.


Olemme myös onnistuneet luomaan poikkeuksellisen hyvin hajautetun ja monipuolisen energiajärjestelmän, joka perustuu isoihin ja pieniin energiantuotantolaitoksiin ja monipuolisiin energialähteisiin. Samalla maahamme on syntynyt vahva energiateknologian keskittymä eli energiaklusteri, jonka merkitys edelleen kasvaa. Olemme näin luoneet edellytyksiä energiayritystemme kansainvälistymiselle ja tehokkuuden kasvulle.   

 

Suomen energiapolitiikalla on kolme peruslähtökohtaa: energia, talous ja ympäristö. Keskeisellä sijalla ovat energian saatavuuden turvaaminen, energian kilpailukykyinen hinta ja EU:ssa yhteisesti asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen. Myös muiden kestävän kehityksen ja ympäristötavoitteiden integrointi energiatalouteen on keskeinen toimintaperiaate. Lisäksi tuontienergian hinta- ja saatavuusnäkymät sekä lisääntynyt kansainvälinen päätöksenteko vaikuttavat energiapolitiikkaan.

 

Noudatettava energiapolitiikka perustuu hallitusneuvotteluissa sovittuihin tavoitteisiin ja erikseen laadittuihin energiapoliittisiin asiakirjoihin, joita ovat esimerkiksi valtioneuvoston hyväksymät energia- ja ilmastostrategiat, sekä kansainvälisiin sitoumuksiin.

 

Valtioneuvoston maaliskuussa 2013 hyväksymä kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä edellistä, vuoden 2008 strategiaa täydentävät ohjelmat määrittävät enrgiapolitiikan linjat. Toisaalta energia- ja ilmastostrategian valmistelussa on otettu huomioon myös energiapolitiikan lähtökohdat. Strategisen suunnittelun ja skenaarioitten laatimisessa hyödynnetään tutkimustulosten työtä sekä kansainvälisiä ja kansallisia tilastolähteitä.

 

Viime vuosina EU:n rooli energiapolitiikan ohjauksessa on kasvanut. Joulukuussa 2008 tehdyt päätökset vähentää kasvihuonekaasuja 20 %:lla, nostaa uusiutuvan energian osuus keskimäärin 20 %:iin kokonaiskulutuksesta (Suomen osalta 38 %) ja parantaa energiatehokkuutta 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä muodostavat eurooppalaisen energia- ja ilmastopolitiikan keskeisimmän kehikon. Suomi on mukana kansainvälisen energiajärjestön IEA:n öljynjako- ja huoltovarmuusjärjestelmissä ja sitoutunut useiden kansainvälisten toimielinten, kuten NEA, IAEA ja Euratom, kautta laajaan ydinenergia- ja ydinvalvontayhteistyöhön.


Sivua viimeksi päivitetty: 21.1.2016
Tulosta sivu