Energia

Energiapolitiikan tavoitteita leimaa pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Suomi on viime vuosikymmeninä ollut esimerkiksi yksi johtavista teollisuusmaista, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa ja erityisesti bioenergiaa. Samoin tavoitteenamme on jo runsaan parinkymmenen vuoden ajan ollut tuottaa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) niin suuri osa sähköstä kuin mahdollista. Suomi on tässä kansainvälisessä kärjessä.

Olemme myös onnistuneet luomaan poikkeuksellisen hyvin hajautetun ja monipuolisen energiajärjestelmän, joka perustuu isoihin ja pieniin energiantuotantolaitoksiin ja monipuolisiin energialähteisiin. Samalla maahamme on syntynyt vahva energiateknologian ryväs eli energiaklusteri, jonka merkitys edelleen kasvaa. Tarpeetonta sääntelyä olemme purkaneet kansainvälisessä eturintamassa ja luoneet näin edellytyksiä energiayritystemme kansainvälistymiselle ja tehokkuuden kasvulle.   

Suomen energiapolitiikalla on kolme peruslähtökohtaa: energia, talous ja ympäristö. Keskeisellä sijalla ovat siis energian saatavuuden turvaaminen, energian kilpailukykyinen hinta ja syntyvien ympäristöpäästöjen pitäminen kansainvälisten sitoumusten rajoissa. Energiapolitiikan toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä merkittävin on kansainvälinen yhteistyö, jolla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Myös muiden kestävän kehityksen ja ympäristötavoitteiden integrointi energiatalouteen on keskeinen toimintaperiaate. Lisäksi tuontienergian hinta- ja saatavuusnäkymät sekä lisääntynyt kansainvälinen päätöksenteko vaikuttavat suunnittelukauden energiapolitiikkaan.

Noudatettava energiapolitiikka perustuu hallitusneuvotteluissa sovittuihin tavoitteisiin ja erikseen laadittuihin energiapoliittisiin asiakirjoihin, joita on esimerkiksi hallituksen energiapoliittinen ohjelma. Noudatettava energiapolitiikka pohjautuu myös erityisohjelmiin, kuten kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, ja kansainvälisiin sitoumuksiin.

Vuonna 2008 hyväksytty kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ja sitä täydentävät ohjelmat määrittävät noudatettavan energiapolitiikan linjat. Toisaalta ilmastostrategian valmistelussa on otettu huomioon myös energiapolitiikan lähtökohdat. Strategisen suunnittelun ja skenaarioitten laatimisessa hyödynnetään tutkimustulosten työtä sekä kansainvälisiä ja kansallisia tilastolähteitä.

Viime vuosina EU:n rooli energiapolitiikan ohjauksessa on kasvanut mm. voimakkaan ympäristökytkennän vaikutuksesta. Suomi on mukana kansainvälisen energiajärjestön IEA:n öljynjako- ja huoltovarmuusjärjestelmissä ja sitoutunut useiden kansainvälisten toimielinten, kuten NEA, IAEA ja Euratom, kautta laajaan ydinenergia- ja ydinvalvontayhteistyöhön.