Discrimination in the Finnish Labor Market – An Overview and a Field Experiment on Recruitment
| Attachment | Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla – yleiskatsaus ja kenttäkoe rekrytointisyrjinnästä | ||
|---|---|---|---|
| Series | Publications of the Ministry of Employment and the Economy | ||
| Serial Number | 16/2012 | ||
| Publishing Year | 2012 | ||
| Department | Employment and Entrepreneurship Department | ||
| ISSN (print) | 1797-3554 | ||
| ISSN (electronic) | 1797-3562 | ||
| ISBN (print) | 978-952-227-643-8 | ||
| ISBN (electronic) | 978-952-227-644-5 | ||
| Number of Pages | 212 | ||
| Language | English | ||
| Price | 38 € | ||
| Availability | Printed and web publication | ||
| Abstract | This report consists of two parts: I) a general overview of existing information on discrimination in the Finnish labor market and a proposal for a monitoring model, and II) a presentation of the first Finnish situation test on recruitment discrimination. The literature review gives an outline of existing research results and formal complaints data on labor discrimination on the grounds included in the Finnish Non-Discrimination Act: age, ethnic or national origin, nationality, language, disability, health, sexual orientation, religion, belief, opinion and other personal characteristics. Gender is included as a cross-cutting theme. Raw data from a large-scale national survey (the Quality of Work Life Survey) were re-analyzed by differentiating the answers of young and old employees, employees with foreign origin, employee representatives and chronically ill or disabled employees. Based on existing research results it seems that almost ten percent of the employees in Finland have observed discrimination based on age at their workplace. The employees have observed almost as much discrimination against employees and job seekers belonging to ethnic minorities. When this is put into proportion to the small size of ethnic minorities in Finland it seems clear that they are especially vulnerable to labor discrimination. When asked about their own perceptions of discrimination, about 40% of women and 30% of men reported having experienced discrimination in their current job. Chronically ill or disabled women had perceived discrimination most often while old men were those who reported discrimination least often among the groups included in the re-analysis of the Quality of Work Life Survey data. Regarding complaints reported to the Occupational Safety and Health Divisions, health status was clearly the most common ground for reporting. In addition, different research methods for assessing the level of discrimination are discussed and amendments to the monitoring of labor discrimination are proposed. Recommendations include harmonization and systematization of the data collection in order to better enable longitudinal monitoring. Better use could also be made of the potential offered by different official registers. The establishment of a coordinating body would facilitate these tasks. The second part of the report presents the first Finnish field experiment on recruitment discrimination using the situation testing method. Recruitment discrimination was studied on the grounds of ethnicity and gender when applying for semi-skilled office, restaurant, driver and construction jobs. The method is based on a comparison of the success of fictional job seekers with matched education and work experience. Russian- and Finnish-named female and male test applicants applied for a total of 1200 vacant jobs at the end of the year 2011. The findings show that Russian-named job seekers had to send twice as many applications as the Finnish-named in order to receive an invitation to a job interview. Although ethnic discrimination was found in all studied cities and occupational categories, no differences were found between cities or occupations. The findings also show that among Finnish job seekers, male applicants were discriminated in female-dominated semi-skilled office jobs. There was a tendency of multiple discrimination against Russian-named men applying for waiter, construction and driver jobs. When comparing ethnic and gender discrimination, three times more discrimination based on ethnicity than gender was identified. Contact persons at the Ministry of Employment and the Economy: Labor and Trade Department/Seija Jalkanen, tel. +358 10 60 48952 and Employment and Entrepreneurship Department/Liisa Männistö, tel. +358 10 60 47000. Tämä raportti koostuu kahdesta osasta: I) Yleiskatsauksesta jo olemassa olevaan tutkimustietoon syrjinnästä Suomen työmarkkinoilla sekä eri tutkimusmenetelmien ja tiedon lähteiden arvioon perustusvasta ehdotuksesta työsyrjinnän seurantajärjestelmän kehittämiseksi, ja II) Suomen ensimmäisen rekrytointisyrjintää tutkivan empiirisen kenttäkokeen (ns. ”tilannetestin”) tuloksista ja kuvauksesta. Kirjallisuuskatsaus esittelee aiemmat tutkimustulokset sekä viralliset valitustiedot työsyrjinnästä yhdenvertaisuuslain määrittelemien syrjintäperusteiden osalta: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Sukupuolta käsitellään läpileikkaavana teemana. Raakadataa kattavasta valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta (Työolotutkimus) on myös uudelleenanalysoitu erottelemalla nuorten, vanhojen, ulkomaalaistaustaisten, kroonisesti sairaiden tai vammaisten, sekä työsuojelutehtävissä tai muissa luottamustehtävissä toimivien työntekijöiden vastaukset. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella näyttää siltä, että melkein kymmenen prosenttia työntekijöistä Suomessa on havainnut työpaikallaan syrjintää iän perusteella. Työntekijät ovat havainneet melkein yhtä paljon syrjintää etnisiin vähemmistöihin kuuluvia työnhakijoita ja -tekijöitä kohtaan, mikä suhteutettuna tämän ryhmän pieneen kokoon voidaan tulkita kertovan maahanmuuttajien erityisestä alttiudesta joutua syrjinnän uhreiksi. Kysyttäessä omista syrjintäkokemuksista, naisista noin 40% ja miehistä noin 30% oli itse kokenut syrjintää nykyisessä työssään. Työolotutkimuksen datasta erotelluista ryhmistä kroonisesti sairaat tai vammaiset naiset olivat kokeneet eniten syrjintää ja vanhat miehet vähiten. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueille tehdyissä valituksissa terveydentila oli selkeästi yleisin valitusperuste. Lisäksi keskustellaan erilaisten tutkimusmenetelmien soveltuvuudesta syrjinnän määrän arvioimiseen sekä ehdotetaan parannuksia työsyrjinnän seurantaan. Pitkittäisseurannan mahdollistamiseksi suositellaan tiedonkeruun yhdenmukaistamista ja järjestelmällistämistä. Erilaisia virallisia rekistereitä voitaisiin myös hyödyntää paremmin. Koordinoivan tahon perustaminen helpottaisi näitä tehtäviä. Raportin toinen osa esittelee ensimmäisen Suomessa toteutetun kenttäkokeen, jossa käytetään tilannetestausmenetelmää. Tutkittiin syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella rekrytoinnissa keskitason ammattitaitoa vaativiin toimisto-, ravintola-, kuljetus- ja rakennustöihin. Testihakijat, jotka olivat nais- ja miespuolisia ja joilla oli venäjän- ja suomenkieliset nimet, hakivat yhteensä 1200 avointa työpaikkaa vuoden 2011 lopulla. Tulokset osoittavat, että hakijoiden, joilla on venäjänkielinen nimi pitää lähettää kaksi kertaa enemmän hakemuksia verrattuna hakijoihin, joilla on suomenkielinen nimi, jotta he saisivat kutsun työhaastatteluun. Vaikka etnistä syrjintää havaittiin kaikissa tutkituissa kaupungeissa ja kaikilla ammattialoilla, eroja kaupunkien ja alojen välillä ei havaittu. Suomalaisten työnhakijoiden keskuudessa havaittiin, että miespuolisia hakijoita syrjittiin naisvaltaisissa toimistotöissä. Myös tiettyjä merkkejä venäläisiin miehiin kohdistuvasta moniperusteisesta syrjinnästä havaittiin haettaessa tarjoilijan, rakennus- ja kuljetustöitä. Vertailtaessa etnistä ja sukupuolisyrjintää havaittiin kolme kertaa enemmän etnisyyteen perustuvaa syrjintää. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilöt: Työelämä- ja markkinaosasto/Seija Jalkanen, p. 010 60 48952 sekä Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/Liisa Männistö, p. 010 60 47000 Rapporten består av två delar: I) en översikt över existerande information om diskriminering på den finländska arbetsmarknaden samt ett förslag till en uppföljningsmodell, II) en presentation av det första finländska situationstestet gällande diskriminering vid rekrytering. Litteraturöversikten sammanfattar de mest centrala forskningsresultaten samt information om officiella klagomål om diskriminering på de grunder som nämns i lagen om likabehandling: ålder, etniskt eller nationellt ursprung, nationalitet, språk, religion, övertygelse, åsikt, hälsotillstånd, funktionshinder, sexuell läggning eller av någon annan orsak som gäller hans eller hennes person. Kön behandlas som ett genomgående tema. Rådata från en storskalig nationell undersökning (Undersökningen om arbetsförhållanden) återanalyserades genom att urskilja svaren som getts av unga och gamla arbetstagare, arbetstagare med utländskt ursprung, kroniskt sjuka eller funktionshindrade samt arbetstagare med uppdrag inom arbetarskyddet eller andra förtroendeuppdrag. Utgående ifrån existerande forskningsresultat verkar det som att nästan tio procent av arbetstagarna i Finland har observerat diskriminering på basen av ålder på sin arbetsplats. Arbetstagarna har observerat nästan lika mycket diskriminering gentemot arbetstagare och -sökande som hör till etniska minoriteter. Då detta läggs i proportion till etniska minoriteters ringa storlek i Finland verkar det uppenbart att dessa är speciellt utsatta för arbetsdiskriminering. Då det gäller egna erfarenheter av diskriminering rapporterar ca 40% av kvinnorna och 30% av männen att de personligen upplevt diskriminering i sitt nuvarande jobb. Bland de grupper som inkluderades i återanalysen av data från Undersökningen om arbetsförhållanden upplever kroniskt sjuka eller funktionshindrade kvinnor sig oftast ha blivit diskriminerade medan gamla män rapporterar minst diskrimineringsupplevelser. Gällande klagomål till Regionförvaltningsverkets ansvarsområden för arbetarskyddet var hälsotillstånd den klart mest allmänna besvärsgrunden. Dessutom diskuteras lämpligheten av olika forskningsmetoder för att estimera mängden diskriminering och förbättringar gällande uppföljningen av arbetsdiskriminering föreslås. Rekommendationerna inkluderar förenhetligande och systematisering av insamlingen av information om arbetsdiskriminering för att möjliggöra longitudinell uppföljning. Olika officiella register kunde dessutom utnyttjas bättre. Grundandet av ett koordinerande organ skulle underlätta dessa uppgifter. I rapportens andra del presenteras det första fältexperimentet som använder sig av situationstest som förverkligats i Finland. Diskriminering på grund av etnicitet och kön vid rekrytering till medelkvalificerade kontors-, restaurang-, förar- samt byggnadsjobb studerades. Metoden baserar sig på jämförelsen av framgången hos fiktiva arbetssökande med jämbördig utbildning och arbetserfarenhet. De kvinnliga och manliga sökandena med ryska och finska namn ansökte om sammanlagt 1200 lediga jobb i slutet av året 2011. Resultaten visar att sökandena med ryska namn var tvungna att skicka dubbelt så många ansökningar som de med finska namn för att bli inbjudna till arbetsintervju. Etnisk diskriminering upptäcktes i alla städer och branscher som inkluderades i studien, men ingen skillnad identifierades mellan städerna och branscherna. Bland de finländska arbetssökandena upptäcktes att manliga sökanden diskriminerades i rekryteringen till kvinnodominerade kontorsjobb. Det fanns också tecken som tyder på multipel diskriminering mot ryska män i rekryteringen till servitör-, byggnads- och förarjobben. Vid en jämförelse av etnisk och könsbaserad diskriminering identifierades tre gånger mer etnisk diskriminering. Kontaktpersoner vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för arbetslivs- och marknadsfrågor/Seija Jalkanen, tfn 010 60 48952, och Avdelningen för sysselsättning och företagande/Liisa Männistö, tfn 010 60 47000 |
||
