Demand and User-driven Innovation Policy – Framework (Part I) and Action Plan (Part II)
| Attachment | Den efterfräge- och användarorienterade innovationspolitiken – Uppställning (del I) och åtgärdsprogram (del II) | ||
|---|---|---|---|
| Series | Publications of the Ministry of Employment and the Economy | ||
| Serial Number | 48/2010 | ||
| Publishing Year | 2010 | ||
| Department | Labour and trade department | ||
| ISSN (print) | 1797-3554 | ||
| ISSN (electronic) | 1797-3562 | ||
| ISBN (print) | 978-952-227-417-5 | ||
| ISBN (electronic) | 978-952-227-418-2 | ||
| Number of Pages | 102 | ||
| Language | English | ||
| Price | 20 euros | ||
| Availability | Printed and electronic publication | ||
| Abstract | The national innovation strategy of Finland was prepared with the aim of finding new sources of competitive advantages for Finland in response to the ever-increasing global competition. Demand and user-driven innovation policy was identified as a key policy area to be developed. This led the Ministry of Employment and the Economy, in cooperation with various stakeholders, to determine the demand and user-driven innovation policy areas in need of development, and to compile an action plan for the policy area. Demand-driven innovation policy aims to promote the creation and diffusion of innovations by strengthening the demand for innovations and improving the prerequisites for their adoption. This may be achieved by, for example, using public procurement to promote innovations, or by enhancing demand through regulation and standardisation. User-driven innovation policy in turn promotes deeper understanding of user needs and strengthening the users’ role in innovation activity. In addition, the aim is to increase the commercialisation of user innovations, i.e. innovations developed by users for their own needs. This is a two-part report. Part I of the report describes the significance of a demand- and user-driven approach to innovation policy, and explains why this new approach is necessary. In addition, it presents the key elements of demand- and user-driven innovation policy: competence development, regulatory reform, new operating models for the public sector, and development of incentives. Part II of the report presents improvement measures for the near future. The initiatives of the action plan include, for example, using public procurement more effectively to support innovation by enhancing the innovation role of organisations active in developing public procurement processes and practices - such as Hansel, Motiva and HAUS. Citizen participation in public sector services related innovation activities can be facilitated by making public sector information resources more easily accessible to users, user communities and enterprises. Design has a more prominent role in user-driven innovation than before, and it can be applied in a comprehensive way to developing services and products alike. Design tools are also applicable to developing solutions to social challenges. In international terms, demand and user-driven innovation policy forms a new policy area with vast potential. Finland is in an excellent position as a forerunner in the design and implementation of the new policy. However, the role of a forerunner also presents challenges, because there are very few policy models or tools that have already been tested elsewhere. The diverse nature of demand and user-driven innovation policy also adds to the challenge, because its measures are cross-cutting not only from the perspective of the Ministry of Employment and the Economy, but also in respect to several other administrative sectors. Contact person within the Ministry of Employment and the Economy: Innovation department/Teija Palko, tel. +358 10 606 4122 Kansallista innovaatiostrategiaa laadittaessa pyrittiin löytämään uusia kilpailuedun lähteitä kiristyvään globaaliin kilpailuun vastaamiseksi. Yhdeksi tärkeäksi politiikan kehityskohteeksi tunnistettiin kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka. Tämän pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä sidosryhmien kanssa määrittänyt kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan kehittämisalueet ja laatinut politiikka-aluetta koskevan toimenpideohjelman. Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan tavoitteena on edistää innovaatioiden syntymistä ja leviämistä vahvistamalla innovaatioiden kysyntää ja parantamalla niiden käyttöönoton edellytyksiä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi hyödyntämällä julkisia hankintoja innovaatioiden edistämiseen tai vahvistamalla kysyntää sääntelyn ja standardien avulla. Käyttäjälähtöisellä innovaatiopolitiikalla puolestaan edistetään käyttäjien tarpeiden syvällisempää ymmärtämistä ja käyttäjien roolin vahvistamista innovaatiotoiminnassa. Tavoitteena on myös lisätä käyttäjien omiin tarpeisiinsa kehittämien innovaatioiden (käyttäjäinnovaatioiden) kaupallistamista. Raportti koostuu kahdesta osasta. Raportin I osassa kuvataan, mitä kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys merkitsee innovaatiopolitii- kassa ja miksi tätä innovaatiopolitiikan uutta lähestymistapaa tarvitaan. Lisäksi siinä esitellään kysyntä- ja käyttäjälähtöisen in-novaatiopolitiikan eri osa-alueet: osaamistason nostaminen, sääntelyn uudistaminen, julkisen sektorin toimintamallit sekä kan-nusteiden kehittäminen. Raportin II osa sisältää lähivuosien kehittämistoimenpiteet. Toimenpideohjelmassa esitetään mm. julkisten hankintojen kehittäjäorganisaatioiden, kuten Hansel Oy:n, Motiva Oy:n, HAUS Oy:n innovaatioroolin vahvistamista keinoksi hyödyntää julkisia hankintoja innovoinnin tukena. Kansalaisten osallistumista julkisen sektorin palvelujen innovointiin voidaan helpottaa avaamalla julkisia tietovarantoja käyttäjien, käyttäjäyhteisöjen ja yritysten hyödynnettäväksi. Muotoilu nähdään aiempaa selvemmin osana käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa. Muotoilun käyttökohteita voivat olla sekä palvelut että tuotteet. Sen välineistön avulla voidaan etsiä vastauksia myös yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka on kansainvälisesti uusi politiikka-alue. Sen mahdollisuudet ovat mittavat. Suomi on erinomaisessa asemassa edelläkävijänä uuden politiikan muotoilussa ja toimeenpanossa. Edelläkävijyys asettaa myös haasteita, koska muualla kokeiltuja malleja tai politiikkavälineitä ei juuri ole. Haastavuutta lisää myös kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan monitahoisuus. Toimenpiteet koskettavat läpileikkaavasti paitsi TEM:n hallinnonalaa, myös monia muita hallinnonaloja. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Innovaatio-osasto/Teija Palko, puh. 010 606 4122 När den nationella innovationsstrategin utarbetades försökte man finna nya källor till konkurrenskraft för att kunna svara på den allt hårdare globala konkurrensen. Den efterfråge- och användarorienterade innovationspolitiken identifierades då som ett viktigt utvecklingsobjekt för politiken. Utgående från detta har arbets- och näringsministeriet tillsammans med intressentgrupperna fastställt utvecklingsområdena för den efterfråge- och användarorienterade innovationspolitiken och utarbetat ett åtgärdsprogram för politikområdet. Målet för den efterfrågeorienterade innovationspolitiken är att främja uppkomsten och spridningen av innovationer genom att stärka efterfrågan på innovationer och förbättra förutsättningarna att ta dem i bruk. Detta kan ske t.ex. genom att utnyttja offentlig upphandling för främjande av innovationer eller genom att stärka efterfrågan med hjälp av reglering och standarder. Genom den användarorienterade innovationspolitiken främjas en djupare förståelse för användarnas behov och stärkandet av användarnas roll i innovationsverksamheten. Ett mål är också att öka kommersialiseringen av innovationer som användarna har utvecklat för sina egna behov (användarinnovationer). Rapporten består av två delar. I del I beskrivs vad efterfråge- och användarorientering innebär i innovationspolitiken och varför detta nya angreppssätt inom innovationspolitiken behövs. Dessutom presenteras de olika delområdena inom den efterfråge- och användarorienterade innovationspolitiken: höjning av kompetensnivån, regleringsreformer, verksamhetsmodellerna inom den offentliga sektorn och utveckling av incitament. Del II innehåller utvecklingsåtgärder för de närmaste åren. Som ett medel för utnyttjande av offentlig upphandling till stöd för innovation föreslås i åtgärdsprogrammet bl.a. att innovationsrollen stärks för de organisationer som utvecklar den offentliga upphandlingen, såsom Hansel Ab, Motiva Oy och HAUS Oy. Medborgarnas deltagande i innovationer för den offentliga sektorns tjänster kan underlättas genom att offentliga dataarkiv öppnas, så att de kan utnyttjas av användare, användargemenskaper och företag. Design ses tydligare än tidigare som en del av den användarorienterade innovationsverksamheten. Designen kan användas för såväl tjänster som varor. Med designens medel kan man söka svar också på samhälleliga utmaningar. Den efterfråge- och användarorienterade innovationspolitiken är internationellt sett ett nytt politikområde. Dess möjligheter är omfattande. Finland har en utmärkt ställning som pionjär i utformningen och verkställandet av den nya politiken. Pionjärskap innebär också utmaningar, eftersom annanstans beprövade modeller eller politikverktyg just inte finns. Graden av utmaning ökar också på grund av den efterfråge- och användarorienterade innovationspolitikens komplexitet. Åtgärderna genomskär och berör förutom arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde, också många andra förvaltningsområden. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Innovationsavdelningen/Teija Palko, tfn 010 606 4122 |
||
