Suomeksi | På svenska | Text version | Page map | Feedback | Contact information Advanced Search
Larger text Smaller text
työ- ja elinkeinoministeriö

Demand and User-driven Innovation Policy – Framework (Part I) and Action Plan (Part II)

Attachment Den efterfräge- och användarorienterade innovationspolitiken – Uppställning (del I) och åtgärdsprogram (del II)
Series Publications of the Ministry of Employment and the Economy
Serial Number 48/2010
Publishing Year 2010
Department Labour and trade department
ISSN (print) 1797-3554
ISSN (electronic) 1797-3562
ISBN (print) 978-952-227-417-5
ISBN (electronic) 978-952-227-418-2
Number of Pages 102
Language English
Price 20 euros
Availability Printed and electronic publication
Abstract The national innovation strategy of Finland was prepared with the aim of finding new sources of competitive advantages
for Finland in response to the ever-increasing global competition. Demand and user-driven innovation policy was identified
as a key policy area to be developed. This led the Ministry of Employment and the Economy, in cooperation with various
stakeholders, to determine the demand and user-driven innovation policy areas in need of development, and to compile an
action plan for the policy area.
Demand-driven innovation policy aims to promote the creation and diffusion of innovations by strengthening the demand for
innovations and improving the prerequisites for their adoption. This may be achieved by, for example, using public procurement
to promote innovations, or by enhancing demand through regulation and standardisation. User-driven innovation policy in turn
promotes deeper understanding of user needs and strengthening the users’ role in innovation activity. In addition, the aim is
to increase the commercialisation of user innovations, i.e. innovations developed by users for their own needs.
This is a two-part report. Part I of the report describes the significance of a demand- and user-driven approach to innovation
policy, and explains why this new approach is necessary. In addition, it presents the key elements of demand- and user-driven
innovation policy: competence development, regulatory reform, new operating models for the public sector, and development
of incentives.
Part II of the report presents improvement measures for the near future. The initiatives of the action plan include, for
example, using public procurement more effectively to support innovation by enhancing the innovation role of organisations
active in developing public procurement processes and practices - such as Hansel, Motiva and HAUS. Citizen participation
in public sector services related innovation activities can be facilitated by making public sector information resources more
easily accessible to users, user communities and enterprises. Design has a more prominent role in user-driven innovation
than before, and it can be applied in a comprehensive way to developing services and products alike. Design tools are also
applicable to developing solutions to social challenges.
In international terms, demand and user-driven innovation policy forms a new policy area with vast potential. Finland is in
an excellent position as a forerunner in the design and implementation of the new policy. However, the role of a forerunner also
presents challenges, because there are very few policy models or tools that have already been tested elsewhere. The diverse
nature of demand and user-driven innovation policy also adds to the challenge, because its measures are cross-cutting not
only from the perspective of the Ministry of Employment and the Economy, but also in respect to several other administrative
sectors.
Contact person within the Ministry of Employment and the Economy: Innovation department/Teija Palko, tel. +358 10 606 4122

Kansallista innovaatiostrategiaa laadittaessa pyrittiin löytämään uusia kilpailuedun lähteitä kiristyvään globaaliin kilpailuun vastaamiseksi.
Yhdeksi tärkeäksi politiikan kehityskohteeksi tunnistettiin kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka. Tämän
pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä sidosryhmien kanssa määrittänyt kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan
kehittämisalueet ja laatinut politiikka-aluetta koskevan toimenpideohjelman.
Kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan tavoitteena on edistää innovaatioiden syntymistä ja leviämistä vahvistamalla innovaatioiden
kysyntää ja parantamalla niiden käyttöönoton edellytyksiä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi hyödyntämällä julkisia hankintoja
innovaatioiden edistämiseen tai vahvistamalla kysyntää sääntelyn ja standardien avulla. Käyttäjälähtöisellä innovaatiopolitiikalla
puolestaan edistetään käyttäjien tarpeiden syvällisempää ymmärtämistä ja käyttäjien roolin vahvistamista innovaatiotoiminnassa.
Tavoitteena on myös lisätä käyttäjien omiin tarpeisiinsa kehittämien innovaatioiden (käyttäjäinnovaatioiden) kaupallistamista.
Raportti koostuu kahdesta osasta. Raportin I osassa kuvataan, mitä kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys merkitsee innovaatiopolitii-
kassa ja miksi tätä innovaatiopolitiikan uutta lähestymistapaa tarvitaan. Lisäksi siinä esitellään kysyntä- ja käyttäjälähtöisen
in-novaatiopolitiikan eri osa-alueet: osaamistason nostaminen, sääntelyn uudistaminen, julkisen sektorin toimintamallit sekä
kan-nusteiden kehittäminen.
Raportin II osa sisältää lähivuosien kehittämistoimenpiteet. Toimenpideohjelmassa esitetään mm. julkisten hankintojen kehittäjäorganisaatioiden,
kuten Hansel Oy:n, Motiva Oy:n, HAUS Oy:n innovaatioroolin vahvistamista keinoksi hyödyntää julkisia
hankintoja innovoinnin tukena. Kansalaisten osallistumista julkisen sektorin palvelujen innovointiin voidaan helpottaa avaamalla
julkisia tietovarantoja käyttäjien, käyttäjäyhteisöjen ja yritysten hyödynnettäväksi. Muotoilu nähdään aiempaa selvemmin osana
käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa. Muotoilun käyttökohteita voivat olla sekä palvelut että tuotteet. Sen välineistön avulla
voidaan etsiä vastauksia myös yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka on kansainvälisesti uusi politiikka-alue. Sen mahdollisuudet ovat mittavat.
Suomi on erinomaisessa asemassa edelläkävijänä uuden politiikan muotoilussa ja toimeenpanossa. Edelläkävijyys asettaa myös
haasteita, koska muualla kokeiltuja malleja tai politiikkavälineitä ei juuri ole. Haastavuutta lisää myös kysyntä- ja käyttäjälähtöisen
innovaatiopolitiikan monitahoisuus. Toimenpiteet koskettavat läpileikkaavasti paitsi TEM:n hallinnonalaa, myös monia muita
hallinnonaloja.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Innovaatio-osasto/Teija Palko, puh. 010 606 4122

När den nationella innovationsstrategin utarbetades försökte man finna nya källor till konkurrenskraft för att kunna svara på den
allt hårdare globala konkurrensen. Den efterfråge- och användarorienterade innovationspolitiken identifierades då som ett viktigt
utvecklingsobjekt för politiken. Utgående från detta har arbets- och näringsministeriet tillsammans med intressentgrupperna
fastställt utvecklingsområdena för den efterfråge- och användarorienterade innovationspolitiken och utarbetat ett åtgärdsprogram
för politikområdet.
Målet för den efterfrågeorienterade innovationspolitiken är att främja uppkomsten och spridningen av innovationer genom att
stärka efterfrågan på innovationer och förbättra förutsättningarna att ta dem i bruk. Detta kan ske t.ex. genom att utnyttja offentlig
upphandling för främjande av innovationer eller genom att stärka efterfrågan med hjälp av reglering och standarder. Genom den
användarorienterade innovationspolitiken främjas en djupare förståelse för användarnas behov och stärkandet av användarnas
roll i innovationsverksamheten. Ett mål är också att öka kommersialiseringen av innovationer som användarna har utvecklat för
sina egna behov (användarinnovationer).
Rapporten består av två delar. I del I beskrivs vad efterfråge- och användarorientering innebär i innovationspolitiken och varför
detta nya angreppssätt inom innovationspolitiken behövs. Dessutom presenteras de olika delområdena inom den efterfråge- och
användarorienterade innovationspolitiken: höjning av kompetensnivån, regleringsreformer, verksamhetsmodellerna inom den
offentliga sektorn och utveckling av incitament.
Del II innehåller utvecklingsåtgärder för de närmaste åren. Som ett medel för utnyttjande av offentlig upphandling till stöd
för innovation föreslås i åtgärdsprogrammet bl.a. att innovationsrollen stärks för de organisationer som utvecklar den offentliga
upphandlingen, såsom Hansel Ab, Motiva Oy och HAUS Oy. Medborgarnas deltagande i innovationer för den offentliga sektorns
tjänster kan underlättas genom att offentliga dataarkiv öppnas, så att de kan utnyttjas av användare, användargemenskaper
och företag. Design ses tydligare än tidigare som en del av den användarorienterade innovationsverksamheten. Designen kan
användas för såväl tjänster som varor. Med designens medel kan man söka svar också på samhälleliga utmaningar.
Den efterfråge- och användarorienterade innovationspolitiken är internationellt sett ett nytt politikområde. Dess möjligheter
är omfattande. Finland har en utmärkt ställning som pionjär i utformningen och verkställandet av den nya politiken. Pionjärskap
innebär också utmaningar, eftersom annanstans beprövade modeller eller politikverktyg just inte finns. Graden av utmaning ökar
också på grund av den efterfråge- och användarorienterade innovationspolitikens komplexitet. Åtgärderna genomskär och berör
förutom arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde, också många andra förvaltningsområden.
Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Innovationsavdelningen/Teija Palko, tfn 010 606 4122

Back to publication list


Page last updated: 18.04.2012
Print