Työolobarometri lokakuu 2011
| Liitetiedosto | Työolobarometri lokakuu 2011 | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 29/2012 | ||
| Julkaisuvuosi | 2012 | ||
| Osasto | Työllisyys- ja yrittäjyysosasto | ||
| ISSN (sähköinen) | 1787-3562 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-666-7 | ||
| Sivumäärä | 222 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Saatavuus | verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Työolobarometrin tarkoituksena on seurata suomalaisen työelämän laadun muutoksia tavallisten työntekijöiden näkökulmasta. Työolobarometrissa työelämän laatuun kuuluu monitasoisia asioita alkaen työpaikan varmuudesta ja päätyen aina henkilöstön keskinäisiin suhteisiin. Suuri osa sen sisällöstä on pidetty samana mahdollisimman pitkään. Näin saadaan kuva menneestä kehityksestä, nykytilasta ja mihin suuntaan kehityksen odotetaan kulkevan lähitulevaisuudessa. Työolobarometrin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina (1204 haastattelua 5.9.–13.10.2011). Satunnaisesti poimitun otoksen tiedot voidaan yleistää koskemaan kaikkia työssä olevia palkansaajia koko Suomessa. Vastausprosentti on poikkeuksellisen korkea 80,1 %. Työolobarometrissa tulokset esitetään usein sektoreittain, jotka on ryhmitelty seuraavasti: teollisuus, yksityiset palvelut, kuntasektori ja valtio. Työelämän kokonaislaatua on mitattu useilla indikaattoreilla, joista on laskettu yhdistetty arvosana. Vuonna 2011 arvosanaksi tuli 7.96 (minimi 4 ja maksimi 10). Vuotta aikaisemmin vastaava arvo oli 7,99. Laadun kokonaisarvosana koostuu neljästä osatekijästä, jotka ovat tasapuolinen kohtelu, työpaikan varmuus, voimavarat suhteessa vaatimustasoon ja kannustavuus, innovatiivisuus ja keskinäinen luottamus. Yleensä arvioissa työelämän laadusta ja muutossuunnista ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia, mutta työn mielekkyyden muutossuunnan arvioinnit olivat pessimistisempiä kuin 2010. Huolimatta siitä, että työllisyystilannetta ja oman työpaikan talousnäkymiä koskevat tulevaisuuden odotukset ovat jonkun verran synkistyneet vuodesta 2010, omalla kohdalla lomautus- tai irtisanomisuhkaa tunteneiden osuus ei ole merkitsevästi muuttunut vuosien 2010 ja 2011 välillä. Palkansaajat ovat arvioineet omaa palkkausjärjestelmäänsä neljästä eri näkökulmasta. Nämä ovat palkkauksen oikeudenmukaisuus, kilpailukykyisyys, kannustavuus ja se, palkitaanko oikeista asioista. Kuntien palkansaajat antoivat kaikista näkökulmista selvästi muita heikommat arvosanat palkkaukselleen, ja samaten naiset miehiin verrattuna. Naisten ja miesten välinen ero oli selvä myös yksityisellä sektorilla. Palkkausta arvioivat selvästi myönteisemmin ne, joiden henkilökohtainen suoriutuminen vaikuttaa palkkaan ja ne, jotka saavat yrityksen tulokseen perustuvia palkkioita. Tällä kertaa barometrissa uusina teemoina käsiteltiin päätyöhön liittyvää kotona tapahtuvaa työskentelyä, ammatillista osaamista parantavaa omaehtoista kouluttautumista sekä sitä, missä määrin työnantaja otti vastaajien elämäntilanteen huomioon työtehtävien määrää, työaikajoustoja ja työuran kehittämistä koskevissa järjestelyissä. Kaikista palkansaajista 41 prosenttia työskenteli päätyönsä parissa kotonaan ainakin joskus ja 12 prosenttia usein. 14 prosenttia oli pyrkinyt kehittämään ammattitaitoaan osallistumalla koulutukseen, jonka ajalta ei saanut palkkaa. Enemmistö vastaajista kertoi, että heidän elämäntilanteensa otetaan työjärjestelyissä huomioon, mutta ikääntyvien kohdalla tämä oli harvinaisempaa kuin muiden. Työpaikkakiusaaminen oli vähän yleistynyt ja ammattiliittoihin kuuluvien osuus vähentynyt. Tänä vuonna kiinnitettiin tavallista enemmän huomiota ikäryhmien vertailuun ja erityisesti nuorten ja muiden vastausten eroihin. Nuoret palkansaajat arvioivat monia työelämän piirteitä muita ikäryhmiä myönteisemmin. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/Maija Lyly-Yrjänäinen, puh. 029 5047109 Avsikten med arbetslivsbarometern är att iaktta förändringarna i det finländska arbetslivets kvalitet ur vanliga arbetstagares synvinkel. I arbetslivskvaliteten ingår enligt arbetslivsbarometern faktorer på många nivåer, allt från anställningstrygghet till de anställdas inbördes relationer. En stor del av innehållet har fått vara detsamma så länge som möjligt. På detta sätt får man en bild av den tidigare utvecklingen, nuläget och den riktning som utvecklingen väntas ta under den närmaste framtiden. Uppgifterna i arbetslivsbarometern har samlats in genom datorstödda telefonintervjuer i samband med Statistikcentralens arbetskraftsundersökning (1204 intervjuer under tiden 5.9–13.10.2011). Uppgifterna, som samlats genom slumpmässigt urval, kan generaliseras så att de gäller alla arbetsverksamma löntagare i Finland. Svarsprocenten är exceptionellt hög, 80,1 %. I arbetslivsbarometern presenteras resultaten ofta sektorsvis enligt följande gruppering: industrin, privata tjänster, kommunsektorn och staten. Den totala arbetslivskvaliteten har mätts med flera indikatorer, som har sammanräknats till ett vitsord. År 2011 blev vitsordet 7,96 (minimum 4 och maximum 10). Ett år tidigare var motsvarande vitsord 7,99. Det sammanlagda vitsordet för kvaliteten består av fyra delfaktorer, dvs. jämlik behandling, anställningstrygghet, resurserna i förhållande till kravnivån och motivationsgrad, innovativitet och ömsesidigt förtroende. I allmänhet har det inte skett betydande förändringar i bedömningarna av arbetslivets kvalitet och trender, men bedömningarna av trenden för arbetets meningsfullhet var mer pessimistiska än år 2010. Trots att förväntningarna på framtiden när det gäller sysselsättningsläget och den egna arbetsplatsens ekonomiska utsikter har blivit en aning dystrare jämfört med 2010, har andelen personer som för egen del upplevde ett hot om permittering eller uppsägning inte ändrats avsevärt mellan 2010 och 2011. Löntagarna har utvärderat sitt eget lönesystem ur fyra olika perspektiv. Dessa är hur rättvis, konkurrenskraftig och sporrande lönen är och huruvida det belönas för rätt saker. Löntagarna i kommuner gav klart sämre vitsord för sin lönesättning ur alla perspektiv, på samma sätt som kvinnor jämfört med män. Skillnaden mellan kvinnor och män var tydlig även inom den privata sektorn. Lönesättningen bedömdes klart positivare av dem vars personliga prestation påverkar lönen och av dem som får premier utgående från företagets resultat. Denna gång behandlades som nya teman i barometern arbete hemma med anknytning till det huvudsakliga arbetet, frivillig utbildning som förbättrar yrkeskompetensen samt i vilken mån arbetsgivaren beaktade respondenternas livssituation i arrangemangen för antalet arbetsuppgifter, flexibilitet i arbetstiden och utveckling av yrkeskarriären. Av alla löntagare arbetade 41 procent hemma i samband med sitt huvudsakliga arbete åtminstone ibland och 12 procent ofta. 14 procent hade försökt förbättra sin yrkeskompetens genom att delta i utbildning under vilken de inte fick lön. En majoritet av respondenterna berättade att deras livssituation beaktas i arbetsarrangemangen, men detta var sällsyntare bland äldre än hos de andra. Mobbning på arbetsplatsen hade blivit något vanligare och andelen personer som är medlemmar i fackförbund hade minskat. I år fästes mer uppmärksamhet än normalt på jämförelser mellan olika åldersgrupper och i synnerhet skillnaderna mellan de svar som unga gett jämfört med andra svar. Unga löntagare bedömer många aspekter i arbetslivet positivare än andra åldersgrupper. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avd. för sysselsättning och företagande/Maija Lyly-Yrjänäinen, tfn 029 5047109 The objective of the Working Life Barometer is to monitor changes in the quality of Finnish working life from the perspective of ordinary employees. For the purposes of the Working Life Barometer, the quality of working life encompasses multi-level issues, ranging from job security to intra-staff relationships. The survey has been conducted since 1992 and many of the variables have been retained across the years. The survey provides an image of past trends, the current situation and expected trends in the near future. Data for the Finnish Working Life Barometer 2011 was collected in computer-assisted telephone interviews in connection with Statistics Finland’s Labour Force Survey (1,204 interviews during 5 September–13 October 2011). Data from the random sample can be generalised to cover the entire population of wage earners in Finland. The response rate was exceptionally high, at 80.1%. The Finnish Working Life Barometer generally presents the results by the following sectors: industry, private services, municipalities and the State. The overall quality of working life was measured using several indicators, based on which an aggregate score was calculated. In 2011, the score was 7.96 (on a scale from 4 to 10). A year earlier, the corresponding score was 7.99. The overall quality score comprises the following four elements: equal treatment, job security, resources in relation to the demands of the workplace as well as motivation, innovativeness and mutual trust. Generally, the perceptions concerning quality of work have remained stable. However, in 2011 a bigger proportion of employees considered that meaningfulness of work is declining compare to 2010. Despite the fact that expectations on the development of the employment situation and economic prospects of own workplace became somewhat gloomier, the share of those who feared to lose their job did not significantly change between the 2010 and 2011. The employees evaluated the wage setting at their workplace from four perspectives: the fairness and competitiveness of the salary, the power of incentives and whether right things are awarded. Municipal employees rated the wage setting worse than others in all four aspects, and so did women in comparison to men. This difference between men and women is clear also in the private sector. Best scores were given by those whose individual performance is taken into account in the wage and by those who get bonuses from a profit sharing scheme. In 2011 new topics in the survey included working from home in the main paid job, vocational education and training at own expense, and the extent the employer took the life situation of the respondents into consideration in the amount of work, working time arrangements and career development. 41% of the employees worked from home at least sometimes, and 12% did so often. 14% had developed their occupational capacities outside work. Majority of respondents told that their life situation is considered in the work arrangements, but this was less common among older workers than in other age groups. In 2011 harassment at workplace has increased a little and union membership has declined. This year, additional interest was given to comparison of the young workers with the other age groups. The young evaluated several features of working life more positively than others. Contact person within the Ministry of Employment and the Economy: Employment and Entrepreneurship Department/Maija Lyly-Yrjänäinen, tel +358 50 396 0235 |
||
