Pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden työlistymisen esteet ja julkisiin työvoimapalveluihin osallistuminen
| Liitetiedosto | Pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden työlistymisen esteet ja julkisiin työvoimapalveluihin osallistuminen | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 15/2012 | ||
| Julkaisuvuosi | 2012 | ||
| Osasto | Työllisyys- ja yrittäjyysosasto | ||
| ISSN (sähköinen) | 1787-3562 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-635-3 | ||
| Sivumäärä | 44 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Saatavuus | Verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Tässä raportissa selvitetään vähintään 1000 päivältä työttömyysturvaa saaneiden työllistymisen esteitä, osallistumista työhallinnon palveluihin, sekä myöhempää menestystä työmarkkinoilla. Miesten joutuminen työmarkkinoilla heikkoon asemaan on yleisempää kuin naisten. Samaten heikossa asemassa on muita yleisemmin ikääntyviä, vähän koulutettuja, pitkään aiemmin työttömänä olleita, terveysongelmaisia ja yksin eläviä. Kohderyhmästä lähes kaksi kolmesta oli osallistunut ainakin yhteen aktiivitoimenpiteeseen edeltävien kolmen vuoden aikana, ja lähes neljä viidestä edeltävien kuuden vuoden aikana. Osallistuminen vertailuryhmissä oli pääosin samaa tasoa. Kohderyhmään suunnataan tyypillisesti erilaisia toimenpiteitä kuin muille työttömille. Kaikkein vaikeimmin työllistyvät osallistuivat myös toimenpiteisiin jonkun verran muita harvemmin. Vuoden 2004 lopussa kohderyhmiin kuuluneista 16 prosenttia oli työssä avoimilla työmarkkinoilla kolme vuotta myöhemmin. Muiden työttömien ryhmissä tämä osuus oli yli 40 prosenttia. Miten toimenpiteet vaikuttavat työllistymiseen? Kohderyhmissä, joissa kaikki ovat lähtökohtaisesti vaikeasti työllistyviä, osallistuneet työllistyvät osallistumattomia jonkun verran paremmin. Kuitenkin valtaosa osallistuneistakin jää työllistymättä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/Päivi Haavisto-Vuori, puh. 010 604 9056 I den här rapporten utreds vilka hinder för sysselsättning det finns för personer som har lyft arbetslöshetsersättning eller arbetsmarknadsstöd i minst 1 000 dagar, hur de har använt arbetsförvaltningens tjänster samt hur de senare har lyckats på arbetsmarknaden. Män hamnar oftare än kvinnor i en svag position på arbetsmarknaden. Även äldre personer, personer med låg utbildning, personer som tidigare varit länge arbetslösa, lider av hälsoproblem eller lever ensamma har större tendens att hamna i en svag position. I målgruppen hade nästan två av tre deltagit i minst en aktiveringsåtgärd under de föregående tre åren och nästan fyra av fem under de föregående sex åren. I jämförelsegruppen låg deltagandet på i stort sett samma nivå. Personerna i målgruppen erbjuds vanligen andra åtgärder än övriga arbetslösa. De mest svårsysselsatta personerna deltog också i åtgärderna något mer sällan än andra. Av dem som tillhörde målgrupperna i slutet av 2004 hade 16 procent ett arbete på den öppna arbetsmarknaden tre år senare. I andra grupper av arbetslösa hade mer än 40 procent fått ett arbete. Hur påverkar åtgärderna möjligheterna till sysselsättning? I de målgrupper där alla var svårsysselsatta i utgångsläget, fick de som deltog i åtgärderna ett arbete något lättare än de som inte deltog. Majoriteten av dem som deltog i åtgärderna förblev dock arbetslösa. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för sysselsättning och företagande/Päivi Haavisto-Vuori, tfn 010 604 9056 The aim of this report is to investigate the hindrances to employment, participation in services and measures of public labour administration and later success in the labour market of those who receive unemployment security benefits for at least 1,000 days. Males, the ageing, those with low education, those with a long unemployment record, those with health problems, and those living alone tend to have a weaker position in the labour market than others. Two thirds of the target group has participated in active labour market policy measures during the last three years, and four out of five during the last six years. Participation in comparison groups is at about the same level. Typically, the target group participates in different measures than the other unemployed. The least employable participate slightly less often than others. Of those who belonged to the target group at the end of 2004, 16 percent was employed in the open labour market three years later. Of the other unemployed, 40 percent had found employment. What is the impact of active measures? Within the target group of the least employable, participation increased later employment. However, even the great majority of those who participated did not find employment either. Contact person within the Ministry of Employment and the Economy: Employment and entrepreneurship department/Päivi Haavisto-Vuori, tel. +358 10 604 9056 |
||
