På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen matkailustrategia 2020

Liitetiedosto Suomen matkailustrategia 2020
Julkaisuvuosi 2010
Osasto Innovaatio-osasto
Sivumäärä 45
Kieli suomi
Saatavuus Verkkojulkaisu
Tiivistelmä Suomi tarvitsee uusia menestyviä ja kasvavia toimialoja. Suomen elinkeinoelämän perinteiset tukijalat metsäteollisuus ja metalliteollisuus, siirtävät tuotantoaan pois Suomesta. Samanaikaisesti matkailualan kasvumahdollisuudet Suomessa ovat hyvät. Matkailu työllistää, tuo vero- ja vientituloja sekä hyvinvointia kaikkialla Suomessa.
Vuonna 2007 matkailutoimialat työllistivät 130 500 henkilöä. Ne tuovat verotuloja noin 4 miljardia euroa vuodessa. Niiden bruttokansantuoteosuus oli 3,8 % vuonna 2007. Strategiassa ehdotetut toimenpiteet toteuttamalla matkailutoimialat voivat vuonna 2020 työllistää 171 000 henkilöä, ne voivat tuoda verotuloja 7,5 miljardia euroa ja matkailutoimialojen osuus bruttokansantuotteesta voi olla 5,1 %.
Strategian keskeinen ajatus on, että Suomen matkailun tunnustettuja vahvuuksia vahvennetaan ja matkailukeskittymissä olevia kasvuhakuisia ja verkostoituneita yrityksiä autetaan menestymään. Strategiaa laadittaessa on otettu huomioon valtion taloudellinen tilanne seuraavien vuosien aikana. Siten strategiassa ehdotetaan vain aivan välttämättömimpiä tavoitteita ja toimenpiteitä.
Suomen matkailun vahvuudet ovat ainutlaatuinen asema Venäjän naapurina, vetovoimaiset matkailualueet (esimerkiksi Helsinki, Turun saaristo, Järvi-Suomi ja Lappi, ml. Kuusamo) sekä matkailukeskittymien palvelujen monipuolisuus. Heikkouksia ovat saavutettavuus yleensä, tuntemattomuus ja korkea hintataso.
Ohjelmassa esitetään, että valtioneuvosto asettaisi matkailun strategisen ohjelman vuosille 2011–2015. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistäisi ohjelman. Ohjelman tavoitteena olisi ennakoida ja seurata alan kehitystä, tehdä tarvittaessa uusia aloitteita ja koordinoida kansallisessa matkailustrategiassa esitettyjen toimenpiteiden valmistelua ja toteutusta.
Tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu strategiassa kolmeen osaan: sisäiseen matkailusektorin kehittämiseen, matkailumaakuvan vahvistamiseen ja yleisten elinkeinopoliittisten lähtökohtien vahvistamiseen.
Matkailusektorin sisäisen kehityksen keskeisiä tavoitteita ovat matkailukeskittymien ja - verkostojen vahvistaminen, yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen ja matkailualueiden infrastruktuurin parantaminen. Tavoitteet ja toimenpiteet liittyvät matkailualan rahoitukseen ja siihen, miten rahoitusta tulisi suunnata. Yhtäältä rahoitusta tulisi kohdistaa nykyistä paremmin kasvuhakuisiin ja verkostoituneisiin yrityksiin matkailukeskittymissä. Toisaalta rahoitusta tulisi suunnata kaikkia matkailuyrityksiä palveleviin infrastruktuurin parantamishankkeisiin.
Suomi on huonosti tunnettu matkailumaana. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa valtio panostaa matkailun edistämiseen enemmän kuin Suomessa. Vaikka uudet markkinointikanavat helpottavat markkinointia, ne eivät vähennä Matkailun edistämiskeskuksen läsnäolon tarvetta tärkeillä vientimarkkinoilla. Strategiassa ehdotetaan MEKin resurssien lisäämistä.
Suomalaisten matkailupalvelujen hinnat ovat eurooppalaisittain korkeat. Yhtenä syynä ovat korkeat verot ja työvoimakustannukset. Strategiassa ehdotetaan, että arvonlisäverotus pidetään Suomessa eurooppalaisittain kilpailukykyisenä ja että palveluelinkeinojen sähkövero alennetaan samalle tasolle teollisuuden kanssa.
Saavutettavuus on matkailun kannalta kriittinen kysymys. Strategiassa ehdotetaan junaliikenteen sujuvuuden parantamista Helsingin ja Tikkurilan rautatieasemia kehittämällä. Myös charter-lentoliikenteen kasvattamista ja uusien lentoreittien avaamista ehdotetaan kannustettavaksi määräaikaisilla tuilla.
Suomi kulkee kesälomien ajoituksessa eri tahdissa muun Euroopan kanssa. Strategiassa ehdotetaan koulujen ja muiden oppilaitosten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä koulujen ja muiden oppilaitosten talvilomien porrastamista nykyistä tasaisemmin viikoille 7 – 11.

Palaa julkaisulistaan


Sivua viimeksi päivitetty: 11.1.2013
Tulosta sivu