På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja

Liitetiedosto Vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja
Sarja Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
Sarjanumero 29/2011
Julkaisuvuosi 2011
Osasto Työelämä- ja markkinaosasto
ISSN (sähköinen) 1797-3562
ISBN (sähköinen) 978-952-227-556-1
Sivumäärä 45
Kieli suomi
Saatavuus verkkojulkaisu
Tiivistelmä Raportissa on selvitetty vuokratyövoiman käytön syitä yrityksissä, joissa on käyty yt-neuvotteluja. Selvitys perustuu Internet-ympäristössä tehtyyn kyselyyn (www.edelphi.fi). Kysely toteutettiin toukokuussa 2011 käyttäjäyrityksille ja niiden henkilöstön edustajille. Aineistossa on mukana yhteensä 40 vastausta. Kyselyn kohteena olivat yritykset, jotka kuuluvat muutosturvalainsäädännön piiriin – toisin sanoen yritykset, joissa on käyty kerralla vähintään 10 henkeä koskevia yt-neuvotteluja vuonna 2010.
Tärkeimmät vuokratyövoiman käytön syyt liittyvät kysynnän vaihteluiden hallitsemiseen. Vastaajat arvioivat erittäin tai melko tärkeiksi vuokratyövoiman käytön syiksi organisaatioissaan seuraavat tekijät: 1) ruuhkahuippujen tasaaminen, 2) työvoimaa voidaan käyttää juuri silloin, kun on tarvetta, 3) sesonkien hoitaminen, sairaslomasijaisuudet, 4) helpotetaan omaa työtaakkaa määrällisesti. Teollisuus käyttää vuokratyövoimaa enemmän toimintansa kehittämiseen kuin palveluala. Lakisääteiset poissaolot ovat teollisuudelle suurempi syy käyttää vuokratyövoimaa kuin palvelualalle.
Vuokratyövoiman käyttö yt-neuvottelujen aikana vaikuttaisi olevan vähäisempää vuoden 2011 alkupuolella verrattuna vuoden 2010 käyttötasoon. Vuokratyövoiman käytön perusteena yt-neuvottelujen aikana on muun muassa irtisanottujen ennakoitua nopeampi irtaantuminen palveluksesta, vuokratyöntekijä työskentelee muualla kuin yt-neuvottelujen piirissä olevalla toimialalla tai henkilöstöryhmässä. Suurissa organisaatioissa toisen paikkakunnan tilanne voi heijastua yt-neuvotteluina muidenkin paikkakuntien yksiköihin, jolloin vuokratyövoimaa on voitu käyttää muualla kuin varsinaisesti irtisanomisten kohteena olevassa yksikössä.
Keskimääräinen prosenttiluku, millä vuokratyövoiman määrää kuvataan sitä käyttäneissä yrityksissä vuonna 2010, on 6,7. Vuokratyöntekijöiden käytöllä on pääsääntöisesti ollut neutraali vaikutus käyttäjäyritysten henkilösuhteisiin ja ilmapiiriin. Entisiä työntekijöitä on käytetty vuokratyöntekijöinä vuonna 2010 11,4 % vastaajaorganisaatioissa, vuonna 2011 luku oli 5,7 %. Vuokratyöntekijöiden ottamista pidetään myös rekrytointikeinona ja siinä tutustuminen henkilöön vuokratyösuhteen aikana auttaa. Keskimäärin annettu luku, millä kuvattiin vuokratyöntekijöiden työllistymistä käyttäjäyrityksiin, oli 17 %.
Kyselyssä tiedusteltiin mahdollisia vuokratyövoiman käyttöön vaikuttavia uusia ilmiöitä, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Esille nousivat muun muassa seuraavat: 1) tulevaisuuden henkilöstöpalveluyritykset erikoistuvat, 2) yritykset kehittävät omia vuokratyövoiman käyttöön verrattavissa olevia käytäntöjä, 3) vuokratyövoiman käyttöä käytetään asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä etenkin pilottihankkeiden läpivientiin, 4) kuormitusvaihteluiden nopeus tulee kasvamaan, mikä lisää vuokratyövoiman kysyntää, ja 5) työvoiman saatavuuden heiketessä työvoiman käyttöä ja kilpailua rajoittava sääntely tulee lievenemään alalla.
Lyhyellä tähtäimellä vuokratyövoiman käyttöön vaikuttanee eniten talouden suhdanteisiin liittyvät tekijät. Keskipitkällä aikavälillä esimerkiksi väestön ikääntyminen voi lisätä vuokratyövoiman käyttöä muun muassa sairaspoissaolojen lisääntymisen kautta. Vuokratyövoiman tarvetta tasapainottavasti voisi vaikuttaa muun muassa työvoiman- ja koulutuksen alueellinen ja toimialakohtainen ennakointi ja koulutuksen käynnistäminen tulosten perusteella. Muun muassa ELY-keskuksissa käytössä oleva Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) -konsepti soveltuisi tarkoitukseen hyvin. TKTT-konseptia voisi soveltaa esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomen kehittyvän kaivosklusterin ajankohtaisiin tarpeisiin.

TEM:n yhdyshenkilö: Työelämä- ja markkinaosasto/Päivi Kantanen, puh. 010 604 8938

I rapporten har undersökts orsakerna till användningen av inhyrd arbetskraft i företag, där man fört samarbetsförhandlingar. Studien baserar sig på ett frågeformulär på Internet (www.edelphi.fi). Undersökningen genomfördes i maj 2011 och gällde användarföretag och representanter för deras personal. Materialet bestod av totalt 40 svar. Undersökningen gällde företag som omfattas av lagen om omställningsskyddet – med andra ord, företag där man fört samarbetsförhandlingar med gäller minst 10 personer på en gång under år 2010.
De främsta skälen för användning av inhyrd arbetskraft var att behärska svängningarna i efterfrågan. Respondenterna bedömde följande faktorer som orsaker till användningen av inhyrd arbetskraft i sina organisationer som mycket eller ganska viktiga: 1) utjämnande av toppar, 2) arbetskraften kan användas vid en tidpunkt då det finns ett behov, 3) säsongbetonat arbete, vikariat vid sjukledigheter, 4) att kvantitativt underlätta deras egen arbetsbörda. Industrin använder inhyrd arbetskraft mer för att utveckla sin verksamhet än tjänstesektorn. Lagstadgad frånvaro ger industrin större anledning att använda inhyrd arbetskraft än tjänstesektorn.
Användande av tillfällig arbetskraft under samarbetsförhandlingarna verkar vara lägre under början av 2011 jämfört med 2010. Som skäl för att använda inhyrd arbetskraft under samarbetsförhandlingarna anges bl.a. att den uppsagde snabbare kan lösgöra sig från sin tjänst, att hyrespersonalen arbetar i en annan bransch eller personalgrupp än den sektor som berörs av samarbetsförhandlingarna. I stora organisationer kan situationen på en annan ort återspeglas i samarbetsförhandlingar med andra enheter på orten, då inhyrd arbetskraft kan ha använts på andra ställen än i de enheter som direkt berörts av uppsägningarna.
Det genomsnittliga procenttalet, som anger mängden inhyrt arbete i företag som använde det år 2010, är 6,7. Användningen av inhyrd personal har i allmänhet haft en neutral inverkan på de personliga relationerna och atmosfären inom användarföretagen. Under år 2010 har 11,4 % av de tidigare anställda använts som inhyrd personal av respondentorganisationerna, år 2011 var siffran 5,7 %. Intagande av inhyrd personal betraktas också som ett medel för att rekrytera och där hjälper det att man lär känna personen under inhyrningsarbetsförhållandet. I genomsnitt var siffran, som angav att en inhyrd fick anställning hos kundföretag, 17 %.
I frågeformuläret frågades det efter nya faktorer som påverkar användningen av inhyrd arbetskraft och som borde uppmärksammas. Man fick fram följande: 1) framtida personalserviceföretag specialiserar sig, 2) företag utvecklar sina egna rutiner som är jämförbara med användandet av inhyrd arbetskraft, 3) inhyrd arbetskraft används i krävande uppgifter som fordrar expertis särskilt genomförande av pilotprojekt, 4) belastningsvariationerna ökar snabbare, och därmed ökar efterfrågan på inhyrd arbetskraft, och 5) ifall utbudet av arbetskraft försvagas kommer regleringen som begränsar användningen av arbetskraft och konkurrens att mildras på området.
På kort sikt torde faktorer som är relaterade till de ekonomiska konjunkturerna mest påverka användningen av inhyrd arbetskraft. På medellång sikt kan till exempel en åldrande befolkning öka användningen av inhyrd personal, bland annat på grund av ökad sjukfrånvaro. Behovet att använda inhyrd arbetskraft kan minskas genom att bl.a. regionalt och branschvis förutse behovet av arbetskraft och utbildning och baserat på resultaten sätta i gång skolning. Här kunde behovsundersökningen av arbetskraft och utbildning, det så kalladeTKTT-konceptet, användas som redan är i bruk i ELY-centra. TKTT-konceptet kan tillämpas till exempel på de aktuella behoven för gruvklustret i norra och östra Finland som är under utveckling.

ANM kontakts: Avdelningen för arbetslivs- och marknadsfrågor/Päivi Kantanen, tfn 010 604 8938

In the report the reasons for use of hired labour in companies where staff reduction negotiations have been held have been surveyed. The study is based on an Internet environment questionnaire (www.edelphi.fi). The survey was conducted in May 2011 for user enterprises and their staff representatives. The material consists of a total of 40 responses. The object of the survey was companies which belonged to the employment alteration legislation – in other words, companies where staff reduction negotiations have been held at a time with at least 10 employees in 2010.
The main reason for the use of hired labour is associated with managing the fluctuations in demand. Concerning the reason for use of hired labour in their organizations the respondents considered the following factors as very or fairly important: 1) the peak offset, 2) the labour force may be used at a time when there is a need, 3) seasonal adjustment solutions, sick leave temporaries, 4) to quantitatively facilitate their own workload. The industry uses hired labour more than the service sector in order to develop its own activities. Statutory absences are for the industry a bigger reason to use hired labour as for the service sector.
The use of hired labour during the staff reduction negotiations appears to be lower in the first half of 2011 compared to 2010. The reason for use of hired labour during staff reduction negotiations is that the dismissed persons faster could separate from service, the hired worker works in a field of activity or group of employees outside the staff reduction negotiations sector. In large organizations, the situation in one community may be reflected as staff reduction negotiations in the units in other communities, when hired labour may have been used elsewhere than in the actual units subject to dismissal of employees.
The average percentage figure, indicating the amount of hired labour in companies which used it in 2010, is 6.7. The use of hired labour has generally had a neutral impact on the personal relationships and the atmosphere of the user companies. In 2010 11.4% of the respondent organisations used former employees as hired workers, in 2011 the correspondent figure was 5.7%. Admission of hired labour workers is also considered as a way of recruiting and there helping the acquaintance to the person during the hiring period. On average, the figure indicating hired labour workers to get employment in user companies, was 17%.
The questionnaire asked about possibly new phenomena affecting the use of hired labour, to which attention should be paid. The following was, inter alia, brought up: 1) future personnel service companies will specialize , 2) companies are developing their own routines which are comparable to the use of hired labour, 3) hired labour is used in tasks requiring high skill particularly in completing pilot projects, 4) load variations speed will increase, thus increasing the demand for hired labour, and 5) in case availability of labour is poor the regulation concerning the use of labour force and competition would be less restrictive in the sector.
In the short run business cycle-related factors would most impact the use of hired labour. In the medium run, for example, an aging population may increase the use of hired labour, inter alia, caused by increased absence due to sick leave. The sector and branch orientated prediction of the work force and training as well as starting the training based on the results would decrease the need of hired labour. The research concerning the needs of workforce and training, the so called TKTT-concept used in, inter alia, the ELY-centres, is adequate for the purpose. The TKTT-concept could be applied, for example, in northern and eastern Finland, for the actual needs of the developing mining cluster.

MEE contacts: Labour and Trade Department/Päivi Kantanen, tel. +358 10 604 8938

Palaa julkaisulistaan


Sivua viimeksi päivitetty: 28.1.2013
Tulosta sivu