På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Palkansaajien järjestäytyminen Suomessa vuonna 2009

Liitetiedosto Palkansaajien järjestäytyminen Suomessa vuonna 2009
Sarja Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
Sarjanumero 27/2011
Julkaisuvuosi 2011
Osasto Strategia- ja ennakointiyksikkö
ISSN (painettu) 1797-3554
ISSN (sähköinen) 1797-3562
ISBN (painettu) 978-952-227-552-3
ISBN (sähköinen) 978-952-227-553-0
Sivumäärä 65
Kieli suomi
Hinta 18 euroa
Saatavuus painettu sekä verkkojulkaisu
Tiivistelmä Tutkimus on jatkoa työministeriössä tehdyille Timo Kauppisen ja Virpi Köykän Palkansaajien järjestäytyminen 1989, Linda Sandqvistin Palkansaajien järjestäytyminen Suomessa 1994 sekä Lasse Ahtiaisen vastaaville tutkimuksille 2001 ja 2004. Ensisijaisena tarkoituksena on selvittää, millaista järjestäytyminen on vuonna 2009 aiempiin tutkimuksiin verrattuna.
Järjestäytymistä selvitettiin kesäkuussa 2010 keskusjärjestöihin kuuluville ammattiliitoille suunnatulla kyselyllä. Kyselylomake oli sama kuin aiemmissa tutkimuksissa ja siinä kysytään järjestäytymisen lisäksi myös liittojen jäsenrakennetta.Keskeistä järjestäytymisasteen selvittämisessä on edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten määrä, jonka osuus palkansaajien ja työttömien yhteismäärästä muodostaa järjestäytymisasteen.
Vuoden 2009 lopussa ammattiliitoissa oli kaikkiaan 2 148 000 jäsentä. Näistä kuitenkin 569 000 eli 26.5 % voidaan luokitella varsinaisen edunvalvonnan ulkopuolella oleviksi. Tähän sisältyvät eläkeläiset, opiskelijat, vapaajäsenet ja yrittäjät. Eläkeläisten ja opiskelijoiden osuudet ovat nousseet vuodesta 2004. Tuolloin erityisryhmien osuus kokonaisjäsenmäärästä oli kaikkiaan 25 %.
Edunvalvonnan piirissä olevia jäseniä oli vuoden 2009 lopussa kaikkiaan 1 580 000 ja tämän perusteella laskettu järjestäytymisaste on 67.4 %. Vuonna 2004 vastaava luku oli 69 % ja siten järjestäytymisaste on laskenut 1.6 %.
Naiset ovat järjestäytyneet useammin kuin miehet. Naisten järjestäytymisaste oli vuonna 2009 72.5 % ja miesten 62.1 %. Miehillä järjestäytyminen on alentunut 2.8 % ja naisilla 0.5 % vuodesta 2004. Teollisuudessa järjestäytymisaste on 84.4 %, mikä on toimialoista korkein osuus. Julkisilla palvelualoilla järjestäytymisaste on 81.6 % ja yksityisillä palvelualoilla selvästi pienin, 50.4 %. Järjestäytyminen on laskenut teollisuudessa 1.6 %, julkisilla palvelualoilla 6 % ja yksityisissä palveluissa taas kohonnut 0.9 % verrattuna vuoteen 2004.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/Heikki Räisänen, puh. 010 607 5959

Denna undersökning är en fortsättning på undersökningarna Palkansaajien järjestäytyminen 1989 av Timo Kauppinen och Virpi Köykkä, Palkansaajien järjestäytyminen Suomessa 1994 av Linda Sandqvist och Lasse Ahtiainens motsvarande undersökning åren 2001 och 2004, vilka uppgjorts vid arbetsministeriet. Den primära avsikten är att utreda hurdan den fackliga organiseringen var under 2009 i jämförelse med tidigare undersökningar.
Den fackliga organiseringen utreddes i juni 2010 med en enkät som var riktad till fackförbund som hör till en centralorganisation. Enkätblanketten var densamma som vid de tidigare undersökningarna och utöver facklig organisering ställdes frågor kring fackförbundens medlemsstruktur. Centralt vid utredningen av organiseringsgraden är det antal medlemmar som omfattas av intressebevakning. Andelen sådana av det sammanlagda antalet löntagare och arbetslösa utgör organiseringsgraden.
I slutet av 2009 fanns sammanlagt 2 148 000 medlemmar i fackförbunden. Av dessa kan emellertid 569 000, dvs. 26.5 %, klassificeras som medlemmar utanför den egentliga intressebevakningen. I denna grupp ingår pensionärer, studerande, frimedlemmar och företagare. Andelen pensionärer och studerande har ökat från 2004. Då var specialgruppernas andel av det totala medlemsantalet sammanlagt 25 %.
I slutet av 2009 fanns sammanlagt 1 580 000 medlemmar som omfattades av intressebevakning. Organiseringsgraden, som beräknats utgående från detta, är 67,4 %. År 2004 var motsvarande andel 69 %. Således har organiseringsgraden minskat med 1,6 %.
Kvinnor har organiserat sig oftare än män. År 2009 var organiseringsgraden 72.5 % för kvinnornas del och 62,1 % för männens del. Bland männen har organiseringen minskat med 2,8 % från år 2004 och bland kvinnorna med 0,6 %. Inom tillverkning är organiseringsgraden 84,4 %, vilket är den högsta andelen bland verksamhetsområdena. Inom den offentliga sektorns servicebranscher är organiseringsgraden 81,6 % och inom den privata sektorns servicebranscher är organiseringsgraden klart minst, 50,4 %. Jämfört med 2004 har organiseringen minskat med 1,6 % inom tillverkning, med 6 % inom den offentliga sektorns servicebranscher och okat med 0,9 % inom privata sektorns servicebrancher.

Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Strategi- och prognostiseringsenheten/Heikki Räisänen, tfn 010 607 5959

The study is a continuation to Timo Kauppinen’s and Virpi Köykkä’s study on the organization of wage and salary earners 1989, Linda Sandqvist’s study on the organization of wage and salary earners in Finland 1994, and Lasse Ahtiainen’s corresponding studies in 2001 and 2004. The primary aim is to clarify what organization is like in 2009 compared to earlier studies.
Organization was clarified by an inquiry made with trade unions belonging to the central organizations in June 2010. The questionnaire was the same as in earlier studies, with questions on the member structure of the unions in addition to organization. The crucial thing in finding out the rate of organization is the number of members covered by the supervision of interests. The share of the total number of wage and salary earners and the unemployed constitutes the rate of organization.
At the end of 2009, there were a total of 2,148,000 members in the trade unions. Of these, 569,000, i.e. 26,5%, can, however, be classified as being outside actual supervision of interests. These include pensioners, students, non-paying members and entrepreneurs. The proportion of pensioners and students has increased since 2004. At that time the proportion of special groups of the total number of members was 25%.
A total of 1,580,000 members were covered by the supervision of interests at the end of 2009. The rate of organization calculated on the basis of this is 67,4%. In 2004, the corresponding figure was 69%, and thus the rate of organization has decreased by 1,6%.
Women have organized more often than men. In 2009, the rate of organization among women was 72,5%, while that of men was 62,1%. Among men, organization has decreased by 2,8% and among women by 0,9% since 2004. In manufacturing, the rate of organization is 84,4%, which is the highest proportion among the industries. In the public service sectors, the rate of organization is 81,6%, while in private service sectors it is clearly the lowest, 50,4%. Organization has decreased in manufacturing by 1,6% and in the public service sectors by 6% compared to the year 2004. In private service sectors organization has encreased by 0,9 %.

Contact person within the Ministry of Employment and the Economy: Strategy and Foresight unit/Heikki Räisänen, tel. +358 10 607 5959

Palaa julkaisulistaan


Sivua viimeksi päivitetty: 28.1.2013
Tulosta sivu