Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen
| Liitetiedosto | Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 32/2010 | ||
| Julkaisuvuosi | 2010 | ||
| Osasto | Strategia- ja ennakointiyksikkö | ||
| ISSN (painettu) | 1797-3554 | ||
| ISSN (sähköinen) | 1797-3562 | ||
| ISBN (painettu) | 978-952-227-389-5 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-390-1 | ||
| Sivumäärä | 88 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Hinta | 17 euroa | ||
| Saatavuus | painettu sekä verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen -raportissa luodaan kokonaisvaltainen kuva sosiaali- ja terveysalan yritysten välisestä yhteistyöstä ja sitä tukevista julkisista yrityspalveluista. Selvityksen fokuksessa on, missä määrin ja kuinka yritykset hyödyntävät yhteistyötä toisten yritysten ja/tai järjestöjen kanssa palvelukokonaisuuksia tuottaessaan tai toimintaansa kehittäessään. Selvityksessä käytetään kolmea aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä (n=279), kunnissa tehtyjä haastatteluja sekä yritysten välistä yhteistyötä kuvaavia tapausesimerkkejä. Tulostemme perusteella sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyö on monimuotoista ja monipuolista. Toimialasta riippumatta yritysten yhteistyö konkretisoituu yleisimmin yhteisenä koulutuksena tai tiedon jakona. Sosiaalialan yritykset tekevät yhteistyötä useampien yritysten, ja laajemmin oman toimialansa ulkopuolella toimivien yritysten kanssa terveysalan yrityksiin verrattuna. Sosiaalialalla asiakkaalle (tyypillisesti kunnalle) tarjottavan palvelukokonaisuuden tuottaminen edellyttää erilaisten palojen yhteen kokoamista ja sovittamista. Sosiaalialalla on kuitenkin terveysalaa enemmän myös sellaisia yrityksiä, jotka eivät tee yhteistyötä lainkaan. Terveysalan yrityksistä suuremmalla osalla on sisällöltään enemmän monimuotoista yhteistyötä muiden yritysten kanssa kuin sosiaalialan yrityksillä. Terveysalan yritykset konkreettisesti markkinoivat palveluitaan yhdessä, peräti yhteisissä toimitiloissa, kun taas sosiaalialan yritykset eivät samassa määrin hyödynnä tämäntyyppisiä yhteistyön mahdollisuuksia. Yhteistyön erilainen rooli yritystoiminnassa ilmentää sosiaali- ja terveysalan yritysten erilaisia toiminta- ja ansaintalogiikkoja sekä osaksi myös erilaista asiakaskuntaa. Terveysalan yrityksille kuntasektori asiakkaana ei ole yhtä merkittävä kuin sosiaalialan yrityksille. Julkisten yritystukien ja -palvelujen käyttö on selkeästi yleisempää sosiaalialalla kuin terveysalalla. Tulos selittyy sekä yritystoiminnan luonteen ja yritystoiminnassa tarvittavien investointien määrillä. Osaselitys voi löytyä myös yritystoiminnan organisoitumisesta, kuten onko mukana osuustoiminnallisia elementtejä, investointitukien hakemista tai starttirahayrittäjyyttä. Suoranaisesti yhteistyötä ja verkottumista edistäviä palveluja on tarjolla niukasti, ja sosiaali- ja terveysalan yritykset tuntevat olemassa olevat palvelut huonosti. Vaikka yritykset suhtautuvat yhteistyöhön myönteisesti, epäselväksi jää, missä määrin yritykset ovat valmiita panostamaan nimenomaan yhteistyön kehittämiseen. Yritysten yhteistyön ja verkottumiseen ei tule suhtautua kritiikittömästi, vaan arvioida sitä osana yrityksen perusliiketoimintaa ja sen kehittämistä vallitsevassa markkina- ja kilpailutilanteessa. Yhteistyö ei ole yrityksille itseisarvo, vaan yksi keino asiakashyödyn ja kannattavan liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/Ulla-Maija Laiho, puh. 010 606 4907 I rapporten om social- och hälsoserviceföretagens samarbete och nätverksbildande skapas en övergripande bild över samarbetet mellan företag inom social- och hälsosektorn och de offentliga företagstjänster som stödjer dessa. Utredningen fokuserar på i vilken omfattning och hur företagen utnyttjar samarbetet med andra företag och/eller organisationer i produktionen av servicehelheter eller i utvecklingen av sin verksamhet. Utredningen utgår från tre olika datamaterial: förfrågningar till företag (n=279), intervjuer som genomförts i kommuner och fallstudier som beskriver samarbetet mellan företagen. Utgående från våra resultat är samarbetet mellan företag inom social- och hälsosektorn mångformigt och mångsidigt. Beroende på branschen konkretiseras samarbetet mellan företagen vanligtvis som gemensam utbildning eller informationsförmedling. Företagen inom socialsektorn samarbetar med flera företag och i större utsträckning med företag som verkar utanför den egna sektorn jämfört med företagen inom hälsosektorn. Produktionen av servicehelheter som erbjuds kunderna inom socialsektorn (vanligtvis kommunerna) förutsätter insamling och samordning av olika delar. Det finns emellertid flera företag inom socialsektorn än inom hälsosektorn som inte alls bedriver samarbete. Av företagen inom hälsosektorn bedriver en större del mera mångformigt samarbete med andra företag än företagen inom socialsektorn. Företagen inom hälsosektorn samarbetar konkret i marknadsföringen av sina tjänster, rentav i gemensamma lokaler, medan företagen inom socialsektorn inte i samma utsträckning utnyttjar möjligheterna till det här slaget av samarbete. Samarbetets olika roller i företagsverksamheten avspeglar de olika verksamhets- och intjäningslogiker liksom också delvis de olika kundkretsarna som företagen inom social- och hälsovårdssektorn har. För företagen inom hälsosektorn är kommunsektorn som kund inte lika betydande som för företagen inom socialsektorn. Utnyttjandet av offentliga företagsstöd och företagstjänster är entydigt vanligare inom socialsektorn än inom hälsosektorn. Orsaken kan delvis ligga i organiseringen av företagsverksamheten, som t.ex. i vilken mån kooperativa element, ansökningar om investeringsstöd eller företagsverksamhet som bygger på startpengar är ingår. Tjänster som direkt främjar samarbete och nätverksbildande är det ont om, och företagen inom social- och hälsosektorn känner dåligt till de tjänster som erbjuds. Trots att företagen förhåller sig positivt till samarbetet är det oklart i vilken omfattning företagen är redo att uttryckligen satsa på att utveckla samarbetet. Man bör inte förhålla sig kritiklöst till samarbetet och nätverksbildandet mellan företagen, utan i stället utvärdera det som en del av företagets grundläggande affärsverksamhet och utvecklingen av det under rådande marknads- och konkurrensläge. Samarbetet är inte ett värde i sig för företagen, utan en metod för att få en uppnådd kundnytta och en lönsam affärsverksamhet. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Strategi och prognostiseringsenheten/Ulla-Maija Laiho, tfn 010 606 4907 The report on cooperation and networking among social and health care service companies provides a general view of the partnerships among social and health care companies and the public services supporting them. The report focuses on the extent and types of cooperation among companies and/or organisations in producing services or developing operations. The report employs three types of data: a questionnaire targeted at companies (n=279), interviews conducted in municipalities and case studies describing cooperation among businesses. The results indicate that social and health care companies engage in multifaceted and versatile cooperation. In all of the sectors, practical cooperation is usually implemented through joint training or distribution of information. Compared to the health care sector, social welfare companies cooperate with a larger number of businesses, which more often represent other sectors. Services produced for social welfare customers (mainly municipalities) require the piecing together and harmonising of a number of elements. However, companies which did not engage in any form of cooperation were more common in social welfare than in the health care sector. Compared to the social welfare sector, health care companies were more likely to be involved in multifaceted cooperation and market services with partners in practice, including the use of shared premises. The different forms of cooperation among social and health care companies reflect distinct operational and earnings logics and, in part, separate customer segments. The municipal sector is a more significant customer for health care companies. Making use of business support and services is clearly more common for social welfare companies. This is explained both by the character and number of required investments for business activities. Other influential factors may include the organization of business activities, such as whether cooperative elements, applying for investment grants or startup businesses were present. Very few services with direct impact on cooperation and networking were available, and social and health care companies are fairly unfamiliar with existing services. Companies have a positive attitude towards cooperation, but their willingness to particularly develop it remains unclear. Cooperation and networking should be viewed critically and evaluated as part of basic business activities. The development of cooperation and networking must be assessed in light of the existing market and competitive situation. For companies, cooperation is not a value in itself, but a means for achieving customer advantage and profitable operations. Contact person within the Ministry of Employment and the Economy: Strategy and Foresight unit/Ulla-Maija Laiho, tel. +358 10 606 4907 |
||
