Valvontaa ja vastuuta ulkopuolisen työvoiman käyttöön – tutkimus tilaajavastuulain toteutumisesta
| Liitetiedosto | Valvontaa ja vastuuta ulkopuolisen työvoiman käyttöön – tutkimus tilaajavastuulain toteutumisesta | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 51/2009 | ||
| Julkaisuvuosi | 2009 | ||
| Osasto | Työelämä- ja markkinaosasto | ||
| ISSN (painettu) | 1797-3554 | ||
| ISSN (sähköinen) | 1797-3562 | ||
| ISBN (painettu) | 978-952-227-279-9 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-280-5 | ||
| Sivumäärä | 136 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Hinta | 20 euroa | ||
| Saatavuus | Painettu sekä verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) eli ns. tilaajavastuulaki tuli voimaan 1.1.2007. Tämän tutkimuksen avulla on haettu vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten laki yleensä tunnetaan ja miten sitä noudatetaan sekä minkälaisia kokemuksia ja näkemyksiä työnantajilla (tilaajina ja sopimusosapuolina) ja valvontaviranomaisilla on laista ja sen vaikutuksista. Vastaajien arvioiden perusteella tietoisuus lain olemassaolosta on suhteellisen laajaa, mutta Suomesta löytyy myös täysin laista tietämättömiä yrityksiä. Lisäksi vajaa puolet (42 %) vastaajista arvioi lain sisällön tuntemuksen omalla toimialallaan olevan melko tai erittäin huonoa. Monet tulkintaongelmat vaivaavat niin tarkastajia kuin tilaajiakin. Tarkastus on ollut tärkeä lakia koskeva tiedonsaantikanava. Yleisesti lakia pidettiin kyselyyn vastanneiden keskuudessa toimivana. Ainoastaan joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että laki tulisi lakkauttaa kokonaan, koska se ei palvele tarkoitustaan. Osa julkishallinnon vastaajista toi avokommenteissaan esille sen, että he pitävät tilaajavastuulakia turhana. Puolet vastaajista (48 %) koki lain aiheuttaneen tilaajayrityksille turhaa lisätyötä. Alle puolet vastaajista (39 %) koki, että laki on aiheuttanut alihankintaa ja vuokratyövoimaa tarjoaville yrityksille kustannuksia. Valvontaresurssien lisäämiseen ja työsuojelutarkastajien toimintaan suhtauduttiin kuitenkin myönteisesti. Tarkastajat saivat tarkastuksen kohteena olleilta vastaajilta keskimäärin hyviä kouluarvosanoja. Työnantajat uskovat lain parantavan yritysten toimintatapoja, edistävän tervettä kilpailua ja torjuvan harmaata taloutta yleisellä tasolla. Konkreettisten muutosten osalta oltiin epäileväisimpiä: niihin ei uskottu yhtä laajasti tai niitä ei osattu arvioida. Noin joka kolmas vastaaja tunnisti mahdollisuuden kiertää tilaajavastuulakia. Lain valvonnan tärkein tulos näyttää olevan tietoisuuden lisääminen ja tulkintaongelmien selventäminen, ei niinkään epärehellisesti toimivien yritysten paljastaminen. Tilaajayrityksistä vajaa puolet ilmoitti valvovansa vain harvoin tai ei koskaan vuokrausyritysten ja alihankkijoiden työntekijöiden työehtojen toteutumista. Alihankkijavastaajat uskoivat lain työehtosopimusten vähimmäisehtojen noudattamisen pikemminkin pysyvän ennallaan kuin parantuneen omalla toimialallaan lain säätämisen jälkeen. Kaikista vastaajista runsas neljännes uskoi työturvallisuuden, ja kolmannes työntekijöiden tasavertaisen kohtelun lisääntyneen. Alihankkijoiden keskuudessa lain arvioitiin vaikuttavan myönteisesti verojen tilittämisen ja eläkevakuutusten ottamiseen ja maksamiseen. Tilaajan selvitysvelvollisuuden noudattaminen on tutkimusajankohtana ollut osin puutteellista. Kyselyyn vastaajat uskoivat kuitenkin lain parantavan tilaajien toimintatapoja. Henkilöstön tiedonsaantioikeuden käyttäminen on ollut vähäistä: Puolet tilaajavastaajista ilmoitti, ettei henkilöstön edustaja ole koskaan pyytänyt näitä tietoja ja kolmanneksen mukaan tietoja on pyydetty vain harvoin tai joskus. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Työelämä- ja markkinaosasto/Raila Kangasperko, puh. 010 604 8935 ja Päivi Kantanen, puh. 010 604 8938 Lagen om beställarens utredningsskyldighet och ansvar vid anlitande av utomstående arbetskraft (233/2006), även kallad lagen om beställarens ansvar, trädde i kraft den 1 januari 2007. Syftet med denna undersökning är att hitta svar på bl.a. följande frågor: hur väl man i allmänhet känner till lagen, hur väl den efterlevs och vilka erfarenheter och synpunkter arbetsgivarna (i egenskap av beställare och avtalsparter) och tillsynsmyndigheterna har om lagen och dess konsekvenser. Slutsatsen på basis av svaren är att man i Finland är medveten om lagen i relativt bred omfattning, men det finns också finländska företag som är fullkomligt omedvetna om den. Strax under hälften (42 procent) av de som svarade ansåg dessutom att kunskaperna och medvetenheten om lagens innehåll är rätt så dåliga eller mycket dåliga i deras bransch. Tolkningsproblemen är många och de orsakar svårigheter för såväl inspektörer som beställare. Inspektionerna har varit ett viktigt medium för spridning av information om lagen. Största delen av dem som svarade ansåg att lagen fungerar bra. Endast var tionde deltagare ansåg att lagen inte tjänar sitt syfte och borde slopas. Vissa aktörer i den offentliga förvaltningen uttryckte som fri kommentar att lagen om beställarens ansvar är onödig. Hälften (48 procent) upplevde att lagen har medfört onödigt extra arbete för beställande företag. Under hälften (39 procent) upplevde att lagen har medfört kostnader för företag som sysslar med underentreprenad och uthyrning av arbetskraft. Man ställde sig dock positivt till en utökning av tillsynsresurserna och till arbetarskyddsinspektörernas arbete. Inspektörerna fick i medeltal goda skolvitsord av dem som hade blivit inspekterade. Arbetsgivarna tror på att lagen hjälper förbättra tillvägagångssätten i företagen och att den främjar en sund konkurrens och motverkar den grå ekonomin på en allmän nivå. När det gällde konkreta förändringar var deltagarna dock mer tveksamma. De trodde inte på dem i lika stor utsträckning eller kunde inte bedöma vilka de är. Omkring var tredje av dem som svarade identifierade en möjlighet att kringgå lagen. Det viktigaste resultatet av tillsynsverksamheten ser ut att vara att medvetenheten om lagen har ökat och att olika tolkningsproblem har retts ut, inte att oärliga företag har avslöjats. Inemot hälften av de beställande företagen uppgav att de aldrig eller bara sällan kontrollerar att anställningsvillkoren för uthyrd personal eller personal hos underleverantörer uppfylls. De som var underleverantörer trodde att efterlevnaden av minimikraven för kollektivavtal enligtlagen inte har förbättrats utan att de efterlevs i samma grad inom deras bransch sedan lagen stiftades. Drygt en fjärdedel av deltagarna trodde att arbetarsäkerheten har förbättrats och en tredjedel att likabehandlingen av arbetstagare har förbättrats. Underleverantörerna ansåg attlagen har en positiv effekt på betalningen av skatter och på tecknandet och betalningen av pensionsförsäkringar. Vid den tidpunkt undersökningen gjordes fanns vissa brister i efterlevnaden av beställarens utredningsskyldighet. De som svarade på enkäten trodde dock att lagen kommer att medföra förbättringar i beställarnas verksamhet. Rätten till information för anställda har åberopats i liten utsträckning: hälften av dem som var beställare uppgav att dessa uppgifter aldrig har begärts av en personalrepresentant och en tredjedel uppgav att de har begärts sällan eller bara ibland. Kontact personer vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för arbetslivs- och marknadsfrågor/Raila Kangasperko, tfn 010 604 8935 och Päivi Kantanen, tfn 010 604 8938 The Act on the Contractor’s Obligations and Liability when Work is Contracted Out (1233/2006) entered into force on 1 January 2007. The purpose of this study is to find out how familiar those concerned are with the act, how well it is complied with and how employers (both as contractors and contracting parties) and supervisory authorities view the act and its impacts. According to the respondents, most Finnish enterprises know about the act but there are also businesses that are completely unaware of its existence. Furthermore, almost half (42%) of the respondents were of the view that enterprises in their sector are only vaguely familiar with the act’s content. At the same time, interpreting its provisions is a problem for both inspectors and contractors. Inspections have functioned as an important source of information on the act. Most respondents were satisfied with the way the act works. Only one respondent in ten was of the opinion that the act should be abolished altogether as it does not serve its purpose. A number of respondents representing the public sector submitted open comments stating that the act is unnecessary. Half of the respondents (48%) expressed an opinion that the act has imposed unnecessary work on enterprises acting as contractors. Less than half of the respondents (39%) were of the view that the act has imposed costs on enterprises providing subcontracted and temporary agency workers. Most respondents were, however satisfied with the increased supervisory resources and the way the labour inspectors operate. On average, inspectors received good grades from respondents whose establishments they had visited. Employers are of the view that the act will help enterprises to improve their operating approaches, promote healthy competition and, on general level, combat the phenomenon of black economy. The respondents were more doubtful about concrete changes as they were less convinced that the act would have any impact on daily practices or were unable to make any predictions. Roughly one third of the respondents were aware of the ways to circumvent the act. It seems that increasing awareness and the sorting out of interpretation problems, rather than the uncovering of dishonest enterprises, have been the most important results of the inspections carried out as part of the act. Almost half of the enterprises acting as contractors told the survey that they rarely or never check how well the employment terms and conditions of their subcontracted or temporary agency workers are implemented. Subcontractor respondents believed that in their sector there has been little change in the adherence to the legal provisions on minimum conditions of collective agreements since the introduction of the act. A slightly more than a quarter of all respondents believed that occupational safety has improved, while one respondent in three was of the view that employees are now more equally treated. Subcontractors were of the opinion that the act will have a positive impact on the payment of taxes and the way pension insurance policies are taken and paid. At the time of the survey, there were deficiencies in the manner contractors adhered to their obligations and liabilities. However, respondents were of the view that the act will improve the situation. Little use has been made of the provision under which the personnel have a right to receive information. Half of the contractors responding to the survey said that personnel representatives have never requested such information, while one respondent in three reported that there has been only a small number of information requests. Contact persons within the Ministry of Employment and the Economy: Labour and Trade Department/Raila Kangasperko, tel. +358 10 604 8935 and Päivi Kantanen, tel. +358 10 604 8938 |
||
