Vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutukset
| Liitetiedosto | Vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutukset | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 35/2009 | ||
| Julkaisuvuosi | 2009 | ||
| Osasto | Strategia- ja ennakointiyksikkö | ||
| ISSN (painettu) | 1797-3554 | ||
| ISSN (sähköinen) | 1797-3562 | ||
| ISBN (painettu) | 978-952-227-223-2 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-224-9 | ||
| Sivumäärä | 118 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Hinta | 20 euroa | ||
| Saatavuus | Painettu sekä verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Tutkimuksessa käsitellään vuorotteluvapaajärjestelmän vaikutuksia työllisyyteen ja vuorotteluvapaan muita taloudellisia vaikutuksia. Vuorotteluvapaan pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksia ei ole aiemmin vastaavassa laajuudessa selvitetty. Tutkimusta tehtäessä on ollut käytettävissä aineisto kaikista vuorotteluvapaajärjestelmän olemassa olon aikana vapaalla olleista ja näitten sijaisista. Parhaassa tapauksessa aineisto mahdollistaa näitten henkilöitten työurien seurannan kahdeksan vapaalla oloa tai sijaisuutta seuraavan vuoden aikana. Tutkimuksessa arvioidaan vuorotteluvapaan vaikutusta vapaalla olleitten työmarkkina-asemaan vuorottelun jälkeen. Sen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan vuorottelusijaisuuden vaikutusta sijaisten myöhempään työuraan. Vuorotteluvapaalla olleiden osalta tutkimuksen tulokset osoittavat, että vuorotteluvapaa ei ole lisännyt vapaalla olleiden myöhempää työllisyyttä. Vuorotteluvapaalle jääneitten työllisyys on verrokkiryhmää pienempi vielä useita vuosia vapaan jälkeen. Varhaiseläkkeelle jäämiseen ei vapaalla näy olleen merkittävää vaikutusta. Vaikutus sairaspoissaoloihin vapaan jälkeen on pieni ja isosta tutkimusaineistosta huolimatta vapaalla olleiden ja verrokkiryhmän välillä ei useimmissa tapauksissa ole tilastollisesti merkitsevä. Vapaalla olleiden vuosiansiot ovat verrokkiryhmää pienemmät ja erilaiset sosiaalietuudet verrokkiryhmää suuremmat. Kumpikin heijastaa lähinnä eroja työllisyysasteessa. Sen sijaan vuorotteluvapaajärjestelmästä näyttää olleen selvää hyötyä vuorottelusijaisille. Sijaisten työttömyysaste laskee ja työllisyysaste kasvaa sijaisuuden jälkeen verrokkiryhmään verrattuna. Sijaiset ovat verrokkiryhmää harvemmin työvoiman ulkopuolella ja jäävät harvemmin eläkkeelle. Osittain näistä eroista johtuen sijaisten vuositulot ovat selvästi verrokkiryhmää suuremmat ja sosiaalietuudet kuten eläkkeet ja työttömyyskorvaukset verrokkiryhmää pienemmät. Sijaistenkin osalta vaikutus näyttää olevan pysyvä ja näkyy 10 prosenttiyksikköä korkeampana työllisyysasteena vielä kahdeksan vuotta sijaisuuden jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/Matti Sihto, puh. 010 604 8064 I undersökningen betraktas alterneringsledighetens effekter på sysselsättningen och alterneringsledighetens andra ekonomiska effekter. Alterneringsledighetens långsiktiga sysselsättningseffekter har inte tidigare undersökts i motsvarande omfattning. Undersökningen stöder sig på materialet av de alla alterneringslediga och deras vikarier under alterneringsledigheten. Materialet möjliggör att följa karriärer av dessa personer som bäst under åtta år efter alterneringsledigheten eller vikariatet. I undersökningen estimeras alterneringsledighetens effekter på arbetsmarknadsläge av de alterneringslediga efter ledigheten. Vidare betraktas vikariatets effekter på senare arbetsmarknadsläge av vikarier. Undersökningen visar, att alterneringsledigheten inte höjer alterneringsledigas senare sysselsättningsgrad. Sysselsättningen är lägre flera år efter ledigheten hos de lediga jämfört med kontrollgruppen. Alterneringsledigheten har inte betydande effekt på valet att gå i tidig pension Alterneringsledighetens effekt på sjukfrånvaro efter ledigheten är liten och skillnaden mellan de alterneringslediga och jämförelsegruppen är oftast obetydande. Alterneringsledigas årsinkomster är lägre än de av jämförelsegruppen och alterneringsledigas sociala förmåner är högre än de i jämförelsegruppen. Båda reflekterar närmast skillnader i sysselsättningsgraden. För vikarierna har alterneringsledighetssystem dock fört med sig tydlig nytta. Vikariernas arbetslöshetsgrad går ned och sysselsättningsgrad ökar i förhållande till jämförelsegruppen. Vikarierna står utanför arbetskraften och går i pension mera sällan än de i jämförelsegruppen. Delvis på grund av dessa skillnader är vikariernas årsinkomster betydligt högre och sociala förmåner såsom pensionerna och arbetslöshetsersättningarna lägre än de i jämförelsegruppen. Effekterna på vikarierna förefaller vara permanenta och detta syns tydligast som tio procentenheter högre sysselsättningsgrad ännu åtta år efter vikariatet. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Strategi- och prognostiseringsenheten/Matti Sihto, tfn 010 604 8064 The aim of this study is to analyse the effects of the job alternation leave system on the employment and the other economic effects of the system. The long term effects on the employment have not been studied before in the same extent. The study is based on data covering all alternators and their substitutes during the existence of the job alternation leave system. At best the research material enables to trace the career of these persons during eight years after the alternation leave or substitution. The study evaluates the effect of the job alternation leave after alternation on the labour market situation of alternators. Besides the study examines the effect of the job alternation leave on the later career of the alternators. By adding up the effects on the alternators and the substitutes we generate an estimate of the net effect of the job alternation leave system. The results of the study show that the job alternation leave has not improved the later employment of the alternators. The employment rate among those who were on leave remains lower than in the control group several years after the leave period. On the early retirement the alternation leave has not had important effect. The effect of the job alternation leave on the sick absences after the leave has been small and in spite of the big research material the difference between the alternators and the control group has not been statistically significant in most cases. The annual income of the alternators has been smaller than those of the control group and various welfare benefits bigger than those of the control group. Both reflect mostly the differences of the employment rate. For the substitutes the job alternation leave system has instead produced clear benefit. The unemployment rate of the substitutes declines and the employment rate increases compared to the control group. The substitutes are outside labor force and retire less frequently. Partly due to these differences the annual income of the substitutes are bigger and the social benefits as pensions and unemployment compensations smaller than those of the control group. The effects on the substitutes seem to be permanent and appear as an unemployment rate being ten percentage units higher than that of the control group as late as eight years after the substitution. Contact person at the Ministry of Employment and the Economy: Strategy and Foresight/Matti Sihto, tel. +358 10 604 8064 |
||
