Työvoimapula uhkaa hyvinvointialaa – tarvitaan auttavia käsiä, uusia palvelukonsepteja ja tuloksellisuutta

Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saantiin, yritystoimintaan ja tuottavuuteen liittyviä ongelmia ei voida ratkaista toisistaan erillään. Työvoimapula uhkaa hyvinvointialaa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana puolet alan henkilöstöstä jää eläkkeelle. Tulevat ikäluokat eivät kata henkilöstötarvetta.

Työvoimatarpeet voidaan tyydyttää, jos samanaikaisesti parannetaan alan tuottavuutta ja vaikutetaan palvelutarpeen syntymiseen. Palvelutarpeiden myöhentäminen ja muuttuva palvelujen kysyntä edellyttävät uusia palvelukonsepteja ja niitä toteuttavaa yritystoimintaa. Uudet konseptit edellyttävät uudistuvaa osaamista yrittäjiltä ja henkilöstöltä.

Nämä ovat keskeiset johtopäätökset työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n 10.6.2009 julkaisemasta selvityksestä ”Hyvinvointialan kehittäminen”. Julkaisussa kartoitetaan osaavan työvoiman saannin, yritystoiminnan ja tuottavuuden kehitystä ja kehittämistarpeita sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Mittavat työvoimatarpeet

Koulutetun sosiaali- ja terveysalan henkilöstön määrä on 361 000. Alan työttömyys on vähäistä, ja siinä esiintyy alueellista kohtaanto-ongelmaa: työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat ovat sijoittuneet eri alueille. Seuraavan kymmenen vuoden aikana puolet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä jää eläkkeelle. Nuorten ikäluokka ei kata henkilöstötarvetta, ja lisäystä on haettava alan vaihtajista, työvoiman ulkopuolella olevista ja työttömistä.

Alan asiantuntijat esittivät ratkaisuiksi mm. lyhyempään koulutukseen perustuvan uuden ammattitutkinnon perustamista (hoiva-avustaja), johtamisen kehittämistä, töiden joustavampaa organisointia ikääntyvän henkilöstön työssä pitämiseksi ja alan vetovoiman vahvistamiseksi. Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyen odotetaan toimijoiden roolien selkeyttämistä sekä riittävästä kotouttamisesta, erityisesti kielikoulutuksesta huolehtimista.

Mikäli väestön palvelutarve pysyy ennallaan, tarvitaan sosiaali- ja terveysalalle 200 000 työllistä lisää vuoteen 2040 mennessä. Jos ikääntyvän väestön palvelutarvetta saadaan myöhennettyä viidellä vuodella, arvioidaan uutta työvoimaa tarvittavan samana aikana noin 70 000. Mikäli sen lisäksi tuottavuus kasvaisi puoli prosenttia vuodessa, selvittäisiin nykyisellä henkilöstömäärällä.

Yritystoiminnan kehittäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo oli vuonna 2007 yhteensä 19,2 miljardia euroa. Siitä terveydenhuollon tuotos 12,1 miljardia euroa ja sosiaalipalveluiden 7,1 miljardia euroa. Tuotoksesta julkinen toiminta muodostaa 77 prosenttia ja yksityinen toiminta 23 prosenttia.

Terveydenhuollossa yksityisen toiminnan osuus on kasvanut 1990-luvun puolesta välistä lukien. Yksityinen toiminta ei enää pelkästään täydennä julkista terveydenhuoltoa, vaan se on alkanut jo osittain korvata julkista toimintaa. Sosiaalipalveluissa yksityisen palvelutuotannon määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Yksityisen kasvun taustalla on kuntien palvelutuotannon avautuminen kilpailulle.

Terveyspalvelujen pienyritysvaltaisuudesta huolimatta muutaman suuren yli 250 työntekijän yrityksen markkinaosuus on merkittävä. Kokonaisuutena yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kenttä on kuitenkin hyvin pienyritysvaltaista. Yritysten koon kasvu tai verkottuminen lisäisivät toimitusvarmuutta ja neuvotteluvoimaa esimerkiksi kuntien hankinnoista kilpailtaessa. Pienet yritykset tarvitsisivat kuitenkin tietoa ja tukea palvelutoiminnan laajentamiseen ”yhden luukun” -periaatteella. Alan toimijoilla ei ole myöskään tietoa yritys- ja riskirahoitukseen liittyvistä mahdollisuuksista, mikä hidastaa toiminnan laajentamista.

Tuottavuuden sijasta tuloksellisuutta

Kartoituksessa todetaan, että hyvinvointialalla tuottavuuden sijasta olisi kyettävä mittaamaan tuloksellisuutta, joka käsittää myös laadun ja vaikuttavuuden. Valtakunnallisia mittareita hyvinvointialan tuloksellisuuteen ei ole olemassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kohdistuvissa odotuksissa korostuvat johtamisen kehittäminen työelämän kehittämispalveluissa (TYKES) sekä innovaatiotoiminnan kehittäminen ja yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa. Hankintamenettely ja -osaaminen ovat keskeistä julkisen ja yksityisen palveluntuottajan sekä kolmannen sektorin tuottavasta toiminnasta. Hankintakriteereissä tulisi ottaa huomioon laatu ja vaikuttavuus eikä painottua pelkästään hintaan.

Kartoituksen tuloksia käytetään TEM:n hyvinvointihankkeessa (HYVÄ) valmisteltaessa hallinnonalan strategialinjauksia hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. Linjauksiin perustuvat toimenpiteet käynnistetään ministeriössä syksyn 2009 aikana.

Kartoituksen laativat ylitarkastaja Leena Pentikäinen ja erikoissuunnittelija Mika Tuomaala/TEM (osaava työvoima), Pekka Lith/Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith (yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset) sekä Anja Mursu ja Jari Forsström/Salivirta&Partners (tuottavuus).

Selvitys sähköisessä muodossa

Lisätiedot:
kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho, TEM, p. 010 606 4907 tai 040 8268767, etunimi.sukunimi@tem.fi

Palaa otsikoihin