Sähköntuottajien ansiottomia voittoja leikataan

Valtioneuvoston viestintäyksikkö
31.3.2009 13.30
Tiedote 97/2009


Hallitus linjasi 31.3.2009 talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa päästökaupasta johtuvien ansiottomien voittojen leikkaamista. Näiden ns. windfall-voittojen leikkaaminen toteutetaan valtiolle kannettavan yleiskatteellisen veron muodossa. Luonteeltaan vero voisi olla esimerkiksi valtiolle kannettava kiinteistöverotyyppinen uusi vero.

Valtiovarainministeriö yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistelee ehdotuksen ansiottomien voittojen verottamiseksi siten, että niitä ryhdytään verottamaan niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään vuoden 2011 alusta.

Verotuksen ulkopuolelle jätetään sellaiset tuotantoteknologiat, jotka ovat energiapolitiikan edistämiskohteina, kuten tuulivoima, pienvesivoima sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Veron kohteeksi jäisivät näin vesivoima ja ydinvoima. Näistä rajattaisiin ulkopuolelle lisäksi Kioton sopimuksen hyväksymisen jälkeen (vuosi 1997) rakennettu tai rakennettava uusi kapasiteetti. Valmistelun lähtökohtana on, että teollisuuden omakäyttö- ja osakkuussähköön ei kohdistettaisi ansiottomien voittojen veroa.

Verokertymä olisi bruttona noin 33–330 miljoonaa euroa vuodessa, jos vero olisi suuruusluokaltaan 1–10 €/MWh ja kohdistettaisiin ennen vuotta 1997 käyttöönotettuun vesi- ja ydinvoimaan. Verokertymästä huolimatta ansiottomien voittojen verotus ei kuitenkaan suoraan vaikuta kuluttajien maksamaan sähkön hintaan.

Vuonna 2005 alkaneella EU-laajuisella päästökaupalla on huomattavat vaikutukset sähkömarkkinoille. Sähkön tukkuhinta nousi viime vuoden aikana voimakkaasti, vaikka sähkön tuotantokustannukset eivät Pohjoismaissa juurikaan muuttuneet. Päästönkauppa on tuonut mukanaan suuruusluokaltaan satojen miljoonien eurojen voitot sähköntuottajille.

Päästökaupasta johtuvat ansiottomat voitot perustuvat päästökaupan vaikutukseen sähkön tukkuhintaan. Tukkuhinta muodostuu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kullekin tunnille muuttuvilta tuotantokustannuksiltaan kalleimman sähköä tuottaneen voimalaitoksen, eli ns. rajatuotantomuodon, kustannusten mukaisesti.

Suomen hiililauhde on pääosan ajasta rajatuotantomuoto, joten markkinahinnan muodostuminen perustuu sen muuttuviin kustannuksiin. Tätä edullisemmille tuotantoteknologioille, pohjoismaisilla markkinoilla erityisesti vesi- ja ydinvoimalle, syntyy rajakustannushinnoitteluun perustuvassa järjestelmässä merkittäviä taloudellisia etuja. Suurin osa pohjoismaisesta tuotannosta on päästötöntä vesi- ja ydinvoimaa eivätkä näiden tuotantomuotojen kustannukset mitenkään muutu päästökaupan vaikutuksesta.

Ruotsissa vesivoimalla on kiinteistövero ja ydinvoimalla tehoon perustuva vero. Niitä korotettiin vuoden 2008 alussa ja korotuksen perusteluna olivat näiden tuotantomuotojen saamat lisääntyneet windfall-voitot. Norjassa vesivoimalla on grunnrenteskatt-niminen vero, jolla leikataan vuonna 2009 vesivoimaloiden voitosta 30 %. Veroa korotettiin vuoden 2009 alussa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen esitys (pdf) (58.9 KB)
Valtiosihteeri Velipekka Nummikosken esitys (pdf) (768 KB)

TEM:n pyytämät asiantuntijalausunnot ansiottomien voittojen verotuksesta

PTT:n lausunto (pdf) (58.1 KB)
VATT:n lausunto (pdf) (179.2 KB)
Lausuntoyhteenveto (TEM 20.2.2009) (pdf) (25.2 KB)


Lisätietoja:
elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, p. 010 606 3500 tai 050 511 3097, valtiovarainministerin valtiosihteeri Velipekka Nummikoski, p. (09) 1603 4862 tai 050 506 5588, ylitarkastaja Pekka Tervo, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 010 606 4796 tai 050 369 8053, neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen, valtiovarainministeriö, p. (09) 1603 3148 tai 040 750 8860

Palaa otsikoihin