IPR-strategian ohjausryhmän raportti valmistui: Aineettomien oikeuksien ja niiden taloudellisen hyödyntämisen osaamista on lisättävä

Aineettomat oikeudet, kuten patentit, tekijänoikeus-, mallisuoja- ja tavaramerkki- eli IP-oikeudet (intellectual property) ovat nousseet huomattavan mielenkiinnon kohteeksi niin liiketoiminnassa, lainsäädännössä kuin julkisessa keskustelussa. Hallitus päätti vuonna 2007 hallitusohjelmassaan luoda Suomeen kansallisen aineettomien oikeuksien strategian. Hanke tukee laajempaa innovaatiostrategiaa.

Strategiahankkeen vetovastuu osoitettiin tuolloin perusteilla olevalle työ- ja elinkeinoministeriölle; hanke tuli toteuttaa yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Työn tueksi asetettiin laajapohjainen ohjausryhmä, jonka työn tuloksista on julkaistu tuore raportti. Raportissa linjataan, mitä valtio voi tehdä, jotta aineettomien oikeuksien osaamista ja taloudellista hyödyntämistä voidaan lisätä.

Neljä megatrendiä

Työryhmän raportissa hahmotellaan neljä pääasiallista aineettomien oikeuksien kehityssuuntaa: globalisaatio, digitalisoituminen ja konvergenssi, IPR:ien politisoituminen sekä IPR-kentän ekspansio.

Globalisaatio näkyy suomalaisyritysten arkipäivässä kansainvälisenä toimintana kansainvälisin pelisäännöin. Suomalaisyritykset toimivat jo varsin pienestä yrityskoosta alkaen vähintäänkin Suomen lähialueilla tai jopa globaalisti. Kansainvälisten käytäntöjen osaaminen myös aineettomia oikeuksia koskevissa kysymyksissä on siten välttämätön menestystekijä suomalaisyrityksille.

Globalisaatioon liittyy myös Suomen lainsäädännöllisen liikkumavapauden kaventuminen. Suomi on liittynyt osaksi kansainvälisen kaupan ja IPR-oikeuden sopimusjärjestelmiä ja on EU:n jäsenenä velvoitettu noudattamaan yhteisön sääntelyä. Sitoutuminen kansainvälisiin järjestelmiin on toisaalta myös avannut ovet kansainväliseen kauppaan.

Digitalisoituminen ja konvergenssi näkyvät selvimmin internetissä. Tietotekniikan kehitys on tuonut monipuoliset audiovisuaaliset tuotanto- ja jakelujärjestelmät kaikkien käyttöön. Yksityisellä ihmisellä on tietokoneessaan esim. laskin, kirjoituskone, posti-, pankki- ja kauppapalvelut, puhelin, kirjasto (internet), pelejä, radio, televisio, kamera ja paikannuslaite. Kehityksen myötä tekijänoikeudella suojatun materiaalin tekninen kopiointi ja jakelu tietoverkossa on käytännössä ilmaista.

Aineettomien oikeuksien politisoituminen näkyy siinä, että aiemmin alalle etäiset asiat kuten terveydenhuolto, lääkkeiden saatavuus tai alkuperäiskansojen suoja ovat saaneet vahvan aineettomiin oikeuksiin liittyvän ulottuvuuden. Kansainvälisissä neuvotteluissa käydäänkin kädenvääntöä esimerkiksi lintuinfluenssavirukseen liittyvistä IP-oikeuksista.

Aineettomien oikeuksien ekspansio puolestaan näkyy erityisesti patenttihakemusten räjähdysmäisenä kasvuna maailmanlaajuisesti. Kauko-idän nousevat talousmahdit rynnistävät koko voimallaan tälle sektorille. Maailmassa on vireillä noin 3 miljoona patenttihakemusta.

Toiseksi ekspansio näkyy siinä, että kun aiemmin aineettomien oikeuksien kenttä on leimallisesti ollut liikeyritysten välistä neuvottelua ja sopimista, kuluttaja joutuu yhä enemmän tekemisiin esimerkiksi tekijänoikeus- ja tuoteväärennöskysymysten kanssa. Myös käyttäjien itsensä tekemät viestintäsisällöt ovat nousseet merkittävään asemaan. Yksittäisen kansalaisen ei enää tulisi voida vedota tietämättömyyteensä aineettomia oikeuksien koskevissa asioissa.

Tärkeimmät tavoitteet osaamisen parantamisessa

Työryhmä keskitti tavoitesuosituksensa neljälle alueelle: osaaminen, oikeuksien tehokkuus, kilpailuoikeus ja markkinoiden toimivuus sekä hallinnon tehokkuus. Näihin liittyvät toimenpiteet, joita parhaillaan valmistellaan, tulevat muodostamaan ehdotuksen valtioneuvoston periaatepäätökseksi aineettomia oikeuksia koskevasta strategiasta.

Uudistuksista merkittävimmät liittyvät osaamiseen ja koulutukseen. Aineettomien oikeuksia koskevaan koulutukseen tulee raportin mukaan lisätä liiketoimintaosaamista ja erityisesti kansainvälisten sopimuskäytäntöjen osaamista. Myös aineettomien oikeuksien taloudellisessa analyysissä on erittäin suuri kehittämistarve.

Työryhmän raportti (IPR tehokkaaseen käyttöön! Aineksia teollis- ja tekijänoikeuksien strategiaan, TEM:n julkaisuja 37/2008) löytyy TEM:n verkkosivuilta osoitteesta: www.tem.fi/julkaisut

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen, puh. 010 606 3732

Palaa otsikoihin