Taantuma ja työttömyys
| Liitetiedosto | Taantuma ja työttömyys | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 57/2010 | ||
| Julkaisuvuosi | 2010 | ||
| Osasto | Strategia- ja ennakointiyksikkö | ||
| ISSN (painettu) | 1797-3554 | ||
| ISSN (sähköinen) | 1797-3562 | ||
| ISBN (painettu) | 978-952-227-436-6 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-437-3 | ||
| Sivumäärä | 107 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Hinta | 20 euroa | ||
| Saatavuus | painettu sekä verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Tässä tutkimuksessa on selvitetty sitä, ketkä joutuivat työttömiksi nykyisen taantuman aikana. Samalla selvitetään, miten alkavan taantuman työttömyysvaikutukset etenevät suomalaisessa yhteiskunnassa eri väestöryhmissä, toimialoilla ja eri maantieteellisillä alueilla. Tutkimuksella on pyritty tavanomaista yksityiskohtaisempaan analyysitasoon ja kartoitettu vuosien 2008 ja 2009 lopun työttömien taustatietoja eli ikä- ja sukupuoli-, koulutus- ja toimialarakennetta sekä ulkomaalaisuutta, perhetyyppiä ja tulotasoa. Toisena selvityskohteena on ollut 1990-luvun laman työttömyys, jonka rakennetta verrataan nykyisiin työttömiin. Selvityksessä arvioidaan, mitä 1990-luvun lamassa työttömiksi joutuneille on myöhemmin tapahtunut. Erittelyssä selvitettiin myös työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusta työttömien myöhempään työllistymiseen. Työllisyyden ja työttömyyden ominaispiirteiden kartoittamiseksi tutkimuksessa tarkastellaan keskeisten rakennetekijöiden vuosittaista muutosta 20 viime vuoden ajalta. Rakennemuuttujina käytetään tässä mm. sukupuoli-, ikä, koulutus-, tulotaso ja perherakennetta sekä ulkomaalaistaustaa. Työttömien joukkoon tulee koko ajan uusia työttömiä työelämästä, opiskelusta ja kotitalouksista eli työvoiman ulkopuolelta. Samaan aikaan työttömiä työllistyy ja poistuu muihin tiloihin. Työttömyyttä edeltävät tilat ovat pääasiallisen toiminnan luokkia eli alle 15-vuotiaita, opiskelijoita, asevelvollisia, työllisiä (palkansaajat ja yrittäjät), eläkeläisiä ja muita henkilöitä kuten kotitöissä olevia vanhempia, maahan muuttaneita jne. Työttömyyden jälkeiset tilat ovat samoja kuin edeltävät tilat (pl. alle 15-vuotiaat). Kaikkien tilojen välillä on suurempia tai pienempiä virtoja, joita kulloinenkin taloustilanne eli työvoiman kysyntä ja tarjonta vahvistavat tai heikentävät. Väestön toiminnassa tapahtuvia muutoksia seurataan poikkileikkauksesta toiseen. Poikkileikkaukset ovat kunkin vuoden lopun tilanteita. Tutkimuksessa ovat mukana koko ajan kaikkien vuosien kaikki työikäiseen väestöön kuuluvat. Tästä syystä kaikkia tutkimuksessa mitattuja muutoksia voidaan pitää täysin tosina, ne eivät ole vain tilastollisia estimaatteja. Pisimmillään näitä muutoksia seurataan 20 vuotta. Työttömien joukko on työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterin mukaiset työttömät, joille työsuhde, koulutus-, tulo- ja demografiset tiedot saadaan täysin kattavasti muista rekistereistä. Perättäisten poikkileikkaustietojen vertailussa eivät näy mahdolliset vuoden aikana toteutuneet vuotta lyhyemmät toiminnot. Työttömänä perättäisten vuosien lopussa oleva on saattanut vuoden aikana olla työssä, sijoitustyössä, työvoimakoulutuksessa tai muuten opiskelemassa, jolloin hänen työttömyytensä on katkennut. Tällaiset katkot eivät poikkileikkaustilastoissa näy, mutta niiden merkityskään ei ole kovin suuri. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Ennakointi- ja strategiayksikkö/Matti Sihto, puh. 010 604 8064 I den här undersökningen utreddes vilka personer som blev arbetslösa under den nuvarande recessionen. Samtidigt klarläggs hur inverkan av arbetslösheten under den begynnande recessionen framskrider i det finländska samhället i olika befolkningsgrupper, näringsgrenar och olika geografiska områden. Med undersökningen har man försökt nå en mer detaljerad analysnivå än vanligt och kartlagt bakgrundsuppgifterna av dem som var arbetslösa i slutet av åren 2008 och 2009, dvs. deras ålders-, köns-, utbildnings- och näringsgrensstruktur samt utländskhet, familjetyp och inkomstnivå. Ett annat föremål för utredning var de som var arbetslösa under depressionen på 1990-talet, vilkas struktur jämförs med de nuvarande arbetslösa. I utredningen beräknas, vad som hänt senare med dem som blev arbetslösa under depressionen på 1990-talet. I specificeringen utreddes också inverkan av arbetskraftspolitiska åtgärder på de arbetslösas senare sysselsättning. Den arbetslöshet som den nuvarande recessionen orsakat jämförs med den arbetslöshet som depressionen på 1990-talet orsakade. För att kartlägga sysselsättningens och arbetslöshetens typiska drag granskas den årliga förändringen av centrala strukturfaktorer under de sista 20 åren. Som strukturfaktorer används bl.a. köns-, ålders-, utbildnings-, inkomstnivå- och familjestruktur samt utländsk bakgrund. Gruppen arbetslösa får hela tiden nya medlemmar från arbetslivet, studier och hushållen, dvs. från utanför arbetskraften. Samtidigt får andra arbetslösa jobb och förflyttas till annan status. Statusen före arbetslösheten är grupper efter huvudsaklig verksamhet, dvs. under 15-åringar, studerande, värnpliktiga, sysselsatta (löntagare och företagare), pensionärer, och andra personer som föräldrar som arbetar i hemmet, invandrare osv. Statusen efter arbetslösheten är de samma som före arbetslösheten. Mellan alla status finns det större eller mindre strömmar som förstärks eller försvagas av den förhandenvarande ekonomiska situationen, dvs. efterfrågan och utbudet på arbetskraft. Förändringar i verksamheten bland befolkningen uppföljs från tvärsnitt till tvärsnitt. Tvärsnitten visar situationen i slutet av varje år. Undersökningen omfattar hela tiden alla personer i arbetsför ålder under alla år. Därför kan alla förändringar som mäts i undersökningen anses vara helt sanna och inte bara statistiska estimat. Varenda en som blivit sysselsatt under året ingår i siffrorna, likaså varenda en som mist sitt jobb. Som längst uppföljs dessa förändringar i 20 år. Gruppen arbetslösa består av de personer som är arbetslösa enligt arbets- och näringsministeriets register över arbetssökande, för vilka fullständigt täckande uppgifter om anställningsförhållande, utbildning och inkomster samt demografiska uppgifter fås från andra register. ANM kontaktperson: Strategi och prognostiseringsenheten/Matti Sihto, tfn 010 604 8064 This survey explores those who have become unemployed during the present economic recession. At the same time it is investigated how the unemployment effects of the incipient recession advanced in Finnish society in different population groups, industries and geographical areas. The survey aims at a more detailed analysis level than usual and examines the background information on unemployed people at the end of 2008 and 2009, that is, their age, gender, education and industry structure, and foreign citizenship, family type and income level. The second subjects of analysis were unemployed persons during the recession in the 1990s, whose structure is compared with those unemployed at present. The survey examines, what happened later to those who became unemployed during the 1990s recession. The survey also studied the impact of labour policy measures on later employment of those unemployed. The unemployment caused by the present recession is compared with that brought about by the 1990s recession. To chart the characteristics of employment and unemployment the survey examines annual changes in the key structural factors over the last 20 years. The structural variables used here are such as gender, age, education and income level and family structure and immigrant background. New unemployed people constantly join the ranks of the unemployed from working life, studies and households, that is, outside the labour force. At the same time, unemployed persons find employment and move to other states. The states preceding unemployment are main type of activity categories, that is, under 15-year-olds, students, conscripts, employed (wage and salary earners and entrepreneurs), pensioners and other persons such as parents working at home, immigrants and so on. The states subsequent to unemployment are the same as those preceding it. There are larger or smaller flows between all states, which are strengthened or weakened by the prevailing economic situation, or the demand for and supply of labour force. Changes in the activity of the population are followed from one cross section to another. Cross sections are situations at the end of each year. The survey always includes all those belonging to the working-age population in all years. Therefore the changes measured in the survey can be considered real, they are not only statistical estimates. Every one of those having found employment during the year is included in the figures, similarly as all those having lost their jobs. The longest period for following these changes is 20 years. The group of unemployed consists of persons unemployed according to the Register of Job Seekers of the Ministry of Employment and the Economy, whose employment relationship, education, income and demographic data can be obtained extensively from other registers. MEE contacts: Strategy and Foresight unit/Matti Sihto, tel. +358 10 604 8064 |
||
