Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella
| Liitetiedosto | Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 12/2011 | ||
| Julkaisuvuosi | 2011 | ||
| Osasto | Strategia- ja ennakointiyksikkö | ||
| ISSN (painettu) | 1797-3554 | ||
| ISSN (sähköinen) | 1797-3562 | ||
| ISBN (painettu) | 978-952-227-507-3 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-508-0 | ||
| Sivumäärä | 137 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Hinta | 20 euroa | ||
| Saatavuus | painettu sekä verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Tässä tutkimuksessa on kerätty tietoja niistä 15–29-vuotiaista nuorista, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja jotka eivät ole työmarkkinoilla eivätkä opiskele. Samalla tarkastellaan kouluttamattomia työttömiä nuoria. Hoitovapaalla olevien nuorten ei katsota kuuluvan ulkopuolisten ryhmään. Työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella olevien sekä työttömien rakennetta on kuvattu mm. perheolojen, asunnottomuuden, ulkomaalaistaustan ja tulojen mukaan. Lisäksi ryhmille on yhdistetty selittäviksi muuttujiksi vanhempien koulutusta ja sosioekonomista asemaa kuvaavia tietoja. Ulkopuolisiksi jääneitä ja työttömiä nuoria on yhteensä 48 300, joista 7 700 on hoitovapaalla. Suurimpia riskejä jäädä opiskelun ja työmarkkinoiden ulkopuolelle on vieraskielisillä ja asunnottomilla ja pienin riski vanhempiensa kanssa elävillä lapsilla. Vieraskielisten vaara jäädä työelämän ja opiskelun ulkopuolelle on moninkertainen kotimaisiin nuoriin verrattuna. Valtaosa ulkopuolisista ja työttömistä on köyhyysrajan alapuolella. Ulkopuoliseksi jääneitä ja työttömiä nuoria on seurattu vuodesta 2003 vuoteen 2008. Seuranta paljastaa, että 19 prosenttia nuorista on suorittanut tutkinnon tai edelleen opiskelee, 4 prosenttia on siirtynyt hoitovapaille, 7 muuttanut maasta, 30 prosenttia on työssä ja lähes 36 prosenttia on edelleen ulkopuolisena tai työttömänä ja loput ovat eläkkeellä tai armeijassa. Ulkomaalaistaustaisista jopa 20 prosenttia on poistunut maasta. Tutkinnon suoritti ulkopuolisista ja työttömistä vajaa viidennes. Opiskeluhalut vähenevät nopeasti iän karttuessa; 16-vuotiaista ulkopuolisista noin 55 prosenttia suoritti tutkinnon viiden seurantavuoden aikana, 22 vuotiaista enää 20 prosenttia ja 25-vuotiaista korkeintaan 15 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että yli 80 prosenttia ulkopuoliseksi tai työttömäksi päätyneistä ei koskaan suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa. Opiskelu kyllä kannattaisi, sillä tutkinnon suorittaneista jopa 60 prosenttia on työllistynyt. Ulkopuolisten nuorten tulotaso on hyvin heikko. Työvoiman (työlliset + työttömät) keskitulot ovat 32 200 euroa. Nuorten työttömien suomalaismiesten keskitulot ovat 11 900 euroa, vieraskielisten miesten 9 400 ja naisten 5 800. Työttömien tulotaso on noin puolet työvoiman tulotasosta ja muuten ulkopuolisten taas puolet työttömien tulotasosta. Kotitaustalla on suuri merkitys aikuistuvan nuoren alkutaipaleella. Opiskelun ulkopuolelle ja työttömiksi jääneiden nuorten vanhemmatkin ovat keskimääräistä heikommin koulutettuja ja he kuuluvat tavallisimmin alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Runsas kolmannes vanhemmistakin on ollut työtön tai ulkopuolinen. Yhteyshenkilöt: Työ- ja elinkeinoministeriö/Matti Sihto, puh. 050 396 0092 ja opetus- ja kulttuuriministeriö/Jaana Waldén, puh. 09 1607 7228 I undersökningen har uppgifter insamlats om ungdomar i åldern 15–29 år utan examen efter grundnivån, som varken står till arbetsmarknadens förfogande eller studerar. Granskningen omfattar också unga arbetslösa. Unga vårdlediga behandlas för sig. Granskningen görs med hjälp av sysselsättningsstatistikens longitudinella fil. Den omfattar uppgifter som under mer än 20 år ackumulerats om den finländska befolkningen gällande verksamhet, utbildning, familj, inkomster, boningsort o.d. Med hjälp av filen beskriver man strukturen för dem som hamnat utanför, söker riskgrupper och följer upp dem som lämnar gruppen. De mest centrala bakgrundsuppgifterna är familjeförhållanden, hemlöshet, utlänningsbakgrund, inkomster och utbildning. Dessutom har grupperna kombinerats med uppgifter som beskriver föräldrarnas utbildning och socioekonomiska ställning. År 2008 var antalet utanförstående och arbetslösa ungdomar totalt 48 300, av vilka 11 000 hade utländsk bakgrund och 7 700 var vårdlediga. Riskerna att hamna utanför arbete och studier är störst bland ungdomar med ett främmande språk som modersmål och hemlösa ungdomar. Minst är risken bland ungdomar som bor med sina föräldrar. Ungdomar med ett främmande språk som modersmål löper en mångdubbel risk att hamna utanför arbete och studier jämfört med inhemska ungdomar. Merparten av de utanförstående och arbetslösa ungdomarna lever under fattigdomsgränsen. Ungdomar som hamnat utanför eller blivit arbetslösa följdes från år 2003 till år 2008. Det framgick av undersökningen att bara 19 procent av de outbildade ungdomarna avlade en examen inom fem år eller studerade fortfarande, 4 procent hade blivit vårdlediga, 7 procent hade flyttat utomlands, 30 procent var i arbetslivet och 36 procent hade en oförändrad situation, dvs. stod fortfarande utanför eller var arbetslösa. Den återstående delen av gruppen var invalidpensionärer eller beväringar. Av personerna med utlänningsbakgrund hade rentav 20 procent lämnat landet. Av de utanförstående och arbetslösa avlade något under en femtedel examen. Bland utanförstående ungdomar minskar studierna snabbt med ökad ålder. Av 16-åringarna avlade hälften examen under den femåriga uppföljningstiden, av 25-åringarna under 15 procent. Över 80 procent av de ungdomar som står utanför eller är arbetslösa avlägger aldrig examen högre än grundnivån. Det skulle löna sig att studera, eftersom upp till 60 procent av dem som avlagt examen blir sysselsatta. Inkomstnivån bland utanförstående ungdomar är mycket svag. År 2008 var arbetskraftens medelinkomster 32 200 euro. Medelinkomsterna för unga arbetslösa finländska män var 11 900 euro, för män och kvinnor med främmande språk som modersmål 9 400 resp. 5 800 euro. Inkomstnivån för de arbetslösa var omkring hälften av arbetskraftens inkomstnivå och de på annat sätt utanförstående ungdomarnas inkomstnivå åter hälften av inkomstnivån för de arbetslösa. Hembakgrunden påverkar i hög grad hur inledningen ser ut för unga på väg in i vuxenlivet. Även föräldrarna till ungdomar som hamnat utanför studier och som blivit arbetslösa har ringa utbildning och hör till de lägre socioekonomiska grupperna. En tredjedel av föräldrarna hade också varit arbetslösa eller utanför arbetsmarknaden. Kontaktpersoner: Arbets- och näringsministeriet/Matti Sihto, tfn 050 396 0092 Undervisnings- och kulturministeriet/Jaana Walldén, tfn (09) 1607 7228 The survey comprises collected data on young people aged 15 to 29 who have no any post-comprehensive school level qualifi-cations and are not on the labour market or studying. The examination also concerns young unemployed people. Young people on care leave are treated separately. The examination is made by means of the longitudinal file of Statistics Finland’s employment statistics. It comprises data on activity, education, family, income and place of residence collected on Finnish residents over a period of over 20 years. The data file is used to describe the structure of those remaining outside, search for risk groups and follow those leaving the group. The key background data are family conditions, homelessness, immigrant background, income and education. Data describing parents’ education and socio-economic group are also combined to the groups. In 2008, the number of young people remaining outside or unemployed was 48,300, of whom 11,000 had immigrant background and 7,700 were on care leave. The risks of being left outside studies and the labour market were biggest for foreign-language speakers and homeless people, lowest for young people living with their parents. Among foreign-language speakers, the risk of being left outside working life and studies is multifold compared with Finnish young people. The majority of the outsiders and unemployed are living below the poverty line. Young people remaining outside or unemployed were followed from 2003 to 2008. It revealed that only 19 per cent of the untrained youth completed a qualification during the five years or continued studies, four per cent were on care leave, seven per cent had moved out of the country, 30 per cent were working and 36 per cent were still in the same situation, that is, outsiders or unemployed. The rest of the group were on a disability pension or in military service. As many as 20 per cent of those with immigrant background had left the country. Nearly one fifth of the outsiders or unemployed had completed a qualification. Studying by outsiders decreases fast with age: One half of 16-year-olds passed a qualification during the five follow-up years, among 25-year-olds under 15 per cent. Over 80 per cent of young outsiders or unemployed never complete a post-comprehensive school qualification. Studying would be worth their while, because as many as 60 per cent of those with qualifications find employment. The income level of these young outsiders is very low. In 2008 the average income of the labour force was EUR 32,200. The average income of unemployed Finnish men was EUR 11,900, that of foreign-language speaking men EUR 9,400 and of women EUR 5,800. The income level of unemployed people was around one half of that of the labour force and the income level of otherwise outsiders was one half of that of the unemployed. Home background has much impact on the early stages of a growing up youth. Parents of young people remaining outside studying or unemployed had also received little education and belonged to the lowest socio-economic groups. One third of the parents had also been unemployed or outsiders. Contact persons: Ministry of Employment and the Economy/Matti Sihto, tel. +358 50 396 0092 and the Ministry of Education and Culture/Jaana Waldén, tel. +358 9 1607 7228 |
||
