Nuorten työmarkkinatukioikeus ja koulutukseen hakeutuminen – Työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä olevan kouluttautumisvelvoitteen arviointitutkimus
| Liitetiedosto | Nuorten työmarkkinatukioikeus ja koulutukseen hakeutuminen – Työmarkkinatuen saamisen edellytyksenä olevan kouluttautumisvelvoitteen arviointitutkimus | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 3/2012 | ||
| Julkaisuvuosi | 2012 | ||
| Osasto | Työllisyys- ja yrittäjyysosasto | ||
| ISSN (painettu) | 1797-3554 | ||
| ISSN (sähköinen) | 1787-3562 | ||
| ISBN (painettu) | 978-952-227-611-7 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-612-4 | ||
| Sivumäärä | 283 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Hinta | 38 euroa | ||
| Saatavuus | Painettu sekä verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Saadakseen työmarkkinatukea 18–24-vuotiaiden nuorten, jotka eivät ole suorittaneet ammatillista tutkintoa, on hakeuduttava koulutukseen. On haettava yhteishaussa vähintään kolmeen eri koulutukseen tiettyjen sääntöjen mukaan, ja mikäli tulee hyväksytyksi, on aloitettava koulutus ja suoritettava se loppuun, jotta olisi oikeutettu työmarkkinatukeen työttömyysajalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää tämän velvoitteen vaikutuksia ja arvioida niiden tarkoituksenmukaisuutta sekä mahdollisia muutostarpeita. Tutkimuksessa on käytetty monenlaista aineistoa: - Rekisteriperusteinen laaja tilastoaineisto, joka edustaa 18–24-vuotiasta väestöä vuonna 2003, ja mahdollistaa yksilöiden koulutus- ja työmarkkinauran yksityiskohtaisen seurannan aikavälillä 2001–2008 - Internetin kautta toteutetut kohderyhmän nuorille, oppilaitoksille ja työvoimaviranomaisille suunnatut kyselyt - Kohderyhmän nuorten teemahaastatteluja Keskeisimpiä tuloksia: - Suuri osa nuorista ei hakeudu koulutukseen velvoitteen mukaisella tavalla, ja tästä seuraavat sanktiot ovat yleisiä - Lähes 90% nuorista kuitenkin on suorittanut ammatillisen tutkinnon tai opiskelee sellaista seuranta-ajan lopussa - Opintojen keskeyttäminen on yleistä etenkin toisen asteen koulutuksessa, mutta velvoite ei merkittävästi lisää keskeyttämistä - Hakuvelvoitteen muotoon ollaan yleisesti tyytymättömiä Keskeisimpiä johtopäätöksiä: kouluttautumisvelvoitetta tulee lieventää ja nuoret tarvitsevat enemmän tietoa ja ohjausta. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/Timo Meling, puh. 010 604 9084 Unga i åldern 18-24 år som inte har avlagt en yrkesexamen måste aktivt söka till utbildning för att få arbetsmarknadsstöd. Unga personer måste söka till minst tre olika utbildningar i den gemensamma ansökan i enlighet med vissa bestämmelser, och om de blir antagna måste de börja och slutföra utbildningen för att vara berättigade till arbetsmarknadsstöd under den tid de är arbetslösa. Syftet med den här undersökningen är att klargöra vilka konsekvenser utbildningsskyldigheten medför och utvärdera deras ändamålsenlighet samt eventuella behov av förändring. Undersökningen bygger på stoff av flera olika slag: - Ett omfattande registerbaserat statistikmaterial som representerar den 18-24-åriga befolkningen under 2003 och som möjliggör detaljerad uppföljning av individernas utbildning och arbetsmarknadskarriär under perioden 2001-2008 - Internetenkäter riktade till unga i målgruppen, läroanstalter och arbetskraftsmyndigheter - Temaintervjuer med unga i målgruppen De viktigaste resultaten av undersökningen: - En stor del av ungdomarna söker inte till utbildning på det sätt som skyldigheten föreskriver och det är vanligt med sanktioner som följd - Nästan 90 procent av ungdomarna har ändå avlagt en yrkesexamen eller bedriver yrkesinriktade studier i slutet av uppföljningsperioden - Studieavbrott är vanliga i synnerhet på andra stadiet, men utbildningsskyldigheten ökar inte avbrotten nämnvärt - Det finns ett allmänt missnöje med utformningen av skyldigheten att söka till utbildning Centrala slutsatser: utbildningsskyldigheten borde lindras och de unga behöver mer information och handledning. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för sysselsättning och företagande/ Timo Meling, tnf 010 604 9084 In order to receive the labour market support benefit during unemployment, the 18–24-year-olds must participate in occupational education. Those who have not completed occupational education must apply for at least three occupational education programmes according to certain rules. If accepted, they must start and continue the education, or they lose their right to the benefit. The goal of this study is to investigate the impacts of the obligation and to evaluate its purposefulness and eventual needs of reform. The research is based on several data sources: - Extensive register-based statistical data representing the 18–24-year-old population in 2003 and allowing a detailed follow-up of individual education and labour market careers through the years 2001–2008 - Internet surveys targeted to relevant young people, educational institutions and public employment service officials - qualitative theme interviews with the young Central results: - Despite the obligation to apply for the education programmes, a great proportion of the young do not do it and are commonly sanctioned for it. - However, almost 90% of the young have completed an occupational education programme or continue their studies at the end of the follow-up - An education programme is commonly interrupted especially on the secondary level, but the obligation to participate in order to be entitled to the benefit during unemployment does not cause a significant increase in the number of interruptions - The form of the obligation to participate in education programmes raises extensive criticism Central recommendations: The obligation to participate in education should be mitigated. The young need more information and counselling. Contacts within the Ministry of Employment and the Economy: Employment and entrepreneurship department/Timo Meling, tel. +358 10 604 9084 |
||
