På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Vuosi 2008

11.9.2008 12.00

Alhainen koulutustaso ja työkokemuksen puute ovat romanien työllistymisen vaikeimmat esteet

231/2008

 

Työnhakijana olevien romanien alhainen koulutustaso, vähäinen ammatillinen koulutus ja työkokemuksen puute ovat keskeisiä työllistymisen esteitä. Valtaosa kyselyyn vastanneista työnhakijana olevista romaneista katsoo, että työpaikan löytäminen on heidän tulevaisuutensa kannalta erittäin tärkeää. Tiedot ilmenevät 11.9.2008 julkaistussa Hannele Syrjän ja Mikko Valtakarin tutkimuksessa Romanien pitkä matka työn markkinoille.

 

Työministeri Tarja Cronberg totesi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa, että vastaavaa laadullista tutkimusta ei Suomessa ole aikaisemmin tehty. Tutkimus on hänen mukaansa myös kansainvälisesti ainutlaatuinen

 

– Parhaillaan Suomessa selvitetään keinoja saada kaikki mahdolliset työvoimaresurssit käyttöön. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että vahvistamme kotoperäisten vähemmistöjemme, kuten romanien asemaa yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kun harkitsemme tutkimuksen johtopäätösten toimeenpanoa, on tärkeä myös huolehtia siitä, että romaniväestön omalle asiantuntemukselle on tilaa, Cronberg linjasi.

 

Työllistyminen koetaan tärkeäksi

 

Romanien sijoittumisesta eri elinkeinojen piiriin ei ole saatavissa määrällistä tietoa. Yksittäisistä ammattialoista romaneja toimii erityisesti palvelualoilla, ravitsemusalalla sekä kasvatuksen, koulutuksen, hoivan ja terveydenhoidon piirissä samoin kuin kuljetus-, kiinteistöhuolto- ja rakennusalalla. Myös perinteiset ammattialat, kuten miehillä hevostenhoito ja ravivalmennus, naisilla ompelu ovat edelleen tavallisia ammatteja. Osa romaneista toimii yrittäjinä perinteisillä romanialoilla ja muun muassa autokaupan alalla. Nämä ovat edelleen myös monien romanien toivealoja.

 

Valtaosalla työttömänä työnhakijana olevista romaneista työkokemusta on kertynyt vähän. Monille romaneille on tyypillistä työharjoittelusta ja lyhyistä työsuhteista koostuva työhistoria. Usein tämä muodostuu erityisesti kuntien työsuhteista. Tämä koskee sekä pohjakoulutukseltaan peruskoulun varassa työllistyneitä että ammatillisen koulutuksen hankkineita romaneja.

 

Valtaosa eli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista työnhakijana olevista romaneista näkee työllistymisen oman tulevaisuutensa kannalta tärkeänä. Romaneihin kohdistuvien ennakkoluulojen ja kielteisten asenteiden ohella romanit itse kokevat työllistymisen esteenä olevan sekä koulutuksen että sopivien työpaikkojen puuttumisen.

 

Nuoret hakeutuvat vähäisesti ammatilliseen koulutukseen

 

Suurella osalla työttömänä työnhakijana olevista romaneista on koulutuksena pelkästään peruskoulu. Nuorilla romaneilla hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen on vähäistä ja opintojen keskeyttäminen on tavallista. Tämän taustalla ovat usein muun muassa opiskelu- ja oppimisvalmiuksiin liittyvät puutteet, omasta yhteisöstä puuttuvat ammatilliset mallit samoin kuin epävarmuus työllistymisestä. Vain osa romaneista katsoo myös omaavansa riittävästi tietoa eri ammateista ja niihin vaadittavasta koulutuksesta.

 

Peruskoulun loppuunsaattaminen ja ammatillinen koulutus ovat työllistymisen kulmakiviä. Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten romanien osalta huomiota tulisi kiinnittää erityisesti peruskoulun suorittamisen ja jatko-koulutukseen hakeutumisen tukemiseen.  Monet romanit hakeutuvat koulutukseen ja työelämään vasta aikuisiällä, minkä vuoksi romanien erityispiirteet huomioivan ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittäminen olisi tähdellistä. Ammatillisiin opintoihin valmistavat sekä opiskelua ja työharjoittelua yhdistävät mallit ovat osoittautuneet tehokkaiksi.

 

Työnantajilla on valmiuksia työllistää romaneita

 

Sekä romaneilla että työvoimatoimistojen virkailijoilla on kokemuksia työnantajien kielteisistä asenteista romaneja kohtaan. Tutkimuksen kyselyn tulosten perusteella kuitenkin työnantajista 57 prosenttia olisi valmis työllistämään avoinna olevaan työpaikkaan siihen koulutukseltaan ja työkokemukseltaan sopivan romanin. Kielteisesti työllistämiseen suhtautui 12 prosenttia tutkimuksen kyselyyn vastanneista yrityksistä. Yrityksissä, joissa oli työskennellyt romaneita, suhtauduttiin romanien rekrytointiin myönteisemmin.

 

Sekä haastatteluiden että työllistämis- ja koulutushankkeiden kokemusten perusteella romanit kohtaavat ongelmia myös työharjoittelupaikkojen saamisessa. Työnantajille suunnatun kyselyn vastausten perusteella työnantajien halukkuus ottaa romani työharjoitteluun on kuitenkin myönteisempi. Vastaajista 35 prosenttia olisi valmis ottamaan romanin työharjoitteluun ja 40 prosenttia olisi mahdollisesti tarjoamassa työharjoittelupaikan. Noin joka viides työnantajasta ilmoitti, ettei olisi halukas ottamaan romania työharjoitteluun.

 

Työnantajat näkevät romanien heikon koulutuksen, ammatillisen osaamisen sekä työkokemuksen puutteen keskeisinä työllistämisen esteinä. Muita työllistämisen esteitä ovat työhön sitoutumista ja luotettavuutta koskevat epävarmuustekijät sekä myös romanien tapa- ja pukeutumiskulttuuri.

 

Pieni osa romaneista tehostettujen työvoimapalveluiden piirissä

 

Työhallinnossa on vuodesta 2004 nimetty romaniasiain yhdyshenkilöitä eri työvoimatoimistoihin romanien työllistymistä koskevien palveluiden kehittämiseksi. Toiminta ei ole vielä kovin vakiintunutta.

 

Vain pieni osa työttömistä romaneista on tehostettujen työvoimapalvelujen piirissä. Romanien tukeminen koulutukseen ja työmarkkinoille hakeutumisessa edellyttäisi tavoitteellista toimintaa, työhallinnon palvelujen ja toimenpiteiden tehostamista sekä vastaavanlaisia yksilöllisiä tukitoimenpiteitä ja palveluprosessien kehittämistä, kuin työvoiman palvelukeskuksissa on tarjolla vaikeasti työllistyville.

 

Romanien koulutus- ja työllistämishankkeista on kertynyt runsaasti kokemuksia hyvistä toimintamalleista. Erityisesti romanitaustaisten tukihenkilöiden aktiivinen mukanaolo on osoittautunut hyödylliseksi.

 

Tutkimus on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja -sarjan painetut julkaisut ovat maksullisia ja niitä myy Edita. Julkaisuja voi tilata sähköpostitse: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi tai ostaa verkkokirjakaupasta: www.edita.fi/netmarket.

 

Lisätiedot

tutkija Hannele Syrjä, p. 050 571 0640, etunimi.sukunimi@mbnet.fi

johtaja Mikko Valtakari, Helsingin Kauppakorkeakoulu, p. 040 569 1568, etunimi.sukunimi@hse.fi

 


Palaa otsikoihin



Sivua viimeksi päivitetty: 27.7.2009
Tulosta sivu