Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tiedottavat: Suomalaiset aiempaa ympäristömyönteisempiä

223/2008

Suomalaiset eivät ole välinpitämättömiä tekojensa ympäristövaikutusten suhteen. Ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön Tilastokeskuksella teettämän tutkimuksen mukaan edellytykset ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen ovat parantuneet.

Kierrätysinto kasvanut

Vuoden 2006 kulutustutkimuksen aineiston pohjalta tehdyn tutkimuksen mukaan suurin harppaus on tehty jätteiden kierrätyksessä. Suomalaiset kierrättävät ahkerammin nyt kun yhä useampi jäteastia on asuinkiinteistön läheisyydessä. Kierrätysinnon toivotaan lisääntyvän myös maito- ja muiden kartonkitölkkien kierrätyksessä. Niitä alettiin kerätä vuoden 2006 kesällä kiinteistöjen yhteydessä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta hyvä uutinen on se, että lähes joka toinen kotitalous lajitteli ruokajätteet erilliseen astiaan. Ruokajäte lajiteltiin yhden tai kahden hengen kotitalouksissa perhetalouksia useammin. Biojätteen lajittelu on tärkeää, sillä kaatopaikalle joutunut biojäte tuottaa metaania, joka on haitallisimpia ilmaston lämpenemistä aiheuttavia kaasuja.

Autoilun ja sähkön kulutuksen suhteen parannettavaa

Kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ei kuitenkaan vielä huomioida läheskään kaikessa elämisessä. Ympäristöystävällisiä valintoja tulisi tehdä erityisesti autoilun ja sähkön käytön suhteen.

Henkilöautoa käyttävien kotitalouksien määrä on kasvanut. Vuotuisten ajokilometrien keskiarvo on kuitenkin alentunut noin viidenneksellä vuodesta 1990 vuoteen 2007. Eniten ajavat kaupunkien ympäryskunnissa asuvat perheet.

Ekosähköä käyttäviä talouksia oli vuonna 2006 vain 2,5 prosenttia. Sähkön kulutusta lisäsi samana vuonna yli 40 prosentissa asuntojen peseytymistiloja oleva lattialämmitys.

Kotitalouden sähkönkulutuksen kannalta merkittävä tekijä on myös sähkölaitteiden energiatehokkuus. Keskimäärin 66 prosentissa kotitalouksista otettiin kodinkonehankinnoissa huomioon energiatehokkuus. Energiatehokkaan tuotteen hinta on korkeampi, mutta laitteiden energiatehokkuus alentaa merkittävästi vuotuista sähkönkulutusta.

Noin viidesosalla kotitalouksista on käytössä oma tai yhteisesti omistettu vapaa-ajan asunto. Monissa näissä voidaan majoittua ympäri vuoden ja noin 60 prosentilla on talvella peruslämpö päällä.

Asenteista käytäntöön

Ympäristöpolitiikan suuri haaste on suomalaisten myönteisten ympäristöasenteiden muuttaminen käytännön kestäviksi valinnoiksi.

– Kuluttamisen lyhyen aikavälin hyötyjen sijaan kaikissa valinnoissa on keskityttävä suurempaan tavoitteeseen eli ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tämän päivän kuluttaja ei voi tästä näkökulmasta olla kuningas, vaan pikku sotilas, jolla on tarjolla sertifikaatteja, uutta tekniikkaa sekä taloudellisia ja sosiaalisia houkuttimia tehdä muutoksia, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Nurmela Tilastokeskuksesta.

Laaja raportti aiheesta on saatavilla sähköisesti osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/tup/julkaisut/katsauksia_2008_04_2008-09-01_fi.pdf
Raportissa esiintyviä käsitteitä ja määritelmiä löytyy osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/ktutk/kas.html

Lisätiedot:

tutkimuspäällikkö Juha Nurmela, Tilastokeskus, puh. 09 1734 2548

yli-insinööri Pentti Puhakka, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 010 606 4813

ylitarkastaja Taina Nikula, ympäristöministeriö, puh. 050 305 6945

Palaa otsikoihin