Mitä julkiset hankinnat ovat?
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännön menettelytapoja noudattaen.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa julkisiin
hankintoihin liittyvän lainsäädännön valmistelusta.
Hankinnoissa tulee noudattaa sääntöjä, jotka liittyvät mm. kilpailutuksen eri vaiheisiin, tarjouspyyntöasiakirjojen laatimiseen, hankinnasta ilmoittamiseen ja hankintasopimuksen allekirjoittamiseen.
Julkiset hankinnat on tehtävä noudattaen kansallisia hankintalakeja ja EU-hankintadirektiivejä. Pääasiallisena tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja myös parantaa eurooppalaisten yritysten – siis myös suomalaisten yritysten - kilpailukykyä. Näin pyritään turvaamaan tavaroiden, palveluiden, pääomien sekä työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Nämä ovat Euroopan unionin perustamissopimuksessa sovittuja perusvapauksia.
Säännösten pääperiaatteita ovat - hankintojen avoin ja tehokas kilpailuttaminen sekä
- tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu
Avoimuuden periaate edellyttää muun muassa, että hankinnoista ilmoitetaan riittävän laajasti. Se, että yritykset saavat riittävästi ja tasapuolisesti tietoja meneillään olevista tarjouskilpailuista, on elintärkeää kilpailun toteutumiseksi julkisissa hankinnoissa. Kilpailu julkisista hankinnoista avaa hankintayksikölle mahdollisuuden tehdä mahdollisimman taloudellinen hankinta. Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaate edellyttää myös tarjoajien yhdenvertaista kohtelua ja hankintapäätöksen tekemistä ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti.
Tarjouksista on valittava joko- kokonaistaloudellisesti edullisin tai
- hinnaltaan halvin
Jos tarjouksen valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, otetaan tarjousten vertailussa huomioon ennalta ilmoitetut vertailuperusteet.
Avoin ja tasapuolinen kilpailuttaminen avaa yrityksille ja palveluntarjoajille mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan ja palveluja entistä enemmän myös julkiselle sektorille. Suomalaisten hankintayksiköiden on noudatettava hankinnoissaan kansallisen lainsäädännön ja EU:n direktiivien lisäksi Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevaa ns. GPA- sopimusta.
Ajankohtaista julkisista hankinnoista
2.2.2012 11.07
Julkisten hankintojen tilastot vuodelta 2011 julkistettu
Julkisen sektorin hankintojen arvo nousee vuosittain miljardeihin euroihin. Suomessa julkisten hankintojen tekemistä sääntelevä hankintalainsäädäntö velvoittaa hankintayksiköitä ilmoittamaan kaikista yli 30 000 euron arvoisista tavara- ja palveluhankinnoista, yli 150 000 euron urakoista sekä yli 100 000 euron sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoista HILMA -hankintailmoitusjärjestelmässä.
Kansallisia hankintoja koskevia ilmoituksia julkaistiin noin 11 500. Niiden ennakoitu arvo oli noin 5,8 miljardia euroa. Kansallisissa ilmoituksissa hintatieto oli mainittu kaikissa ilmoituksissa.
EU-hankintailmoituksia julkaistiin noin 3 300. Niiden ennakoitu arvo oli noin 4,1 miljardia euroa. Hintatieto oli ilmoitettu 44 %:ssa EU-hankintailmoituksista. EU-hankintojen jälki-ilmoitustietojen mukaan hankintasopimusten arvo oli 6,2 miljardia euroa (2 600 ilmoitusta).
Erityisalojen EU-hankintailmoituksia julkaistiin lähes 300. Erityisalojen jälki-ilmoitustietojen mukaan hankintasopimusten arvo nousi 1,2 miljardiin euroon (216 jälki-ilmoitusta).
Suorahankintojen avoimuus lisääntyi, kun 1.6.2010 voimaan tulleiden lakimuutosten myötä hankintayksikkö voi toimittaa HILMAan suorahankintaa koskevan ilmoituksen ennen sopimuksen tekemistä. Suorahankintaa koskevia ilmoituksia julkaistiin vuonna 2011 222 kappaletta ja niiden arvo oli noin 220 miljoonaa euroa.
Vuoden 2011 hankintatilastot on saatavissa osoitteessa:
http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/tilastot
Lisätiedot
ylitarkastaja Markus Ukkola, TEM, puh. 010 604 7018
Palaa otsikoihin
Sivua viimeksi päivitetty:
2.2.2012