Aluebarometri: Talous- ja työllisyysnäkymät synkistyvät koko maassa

Kuluva syksy on synkistänyt kuntien päättäjien ja asiantuntijoiden arvioita alueiden kehitysnäkymistä etenkin maakuntien reuna-alueilla, mutta myös keskusseuduilla. Arvioiden mukaan työttömyys lisääntynee ensi vuonna erityisesti suurimmissa kunnissa.

Metropolialueen päättäjien näkemykset talous- ja työllisyysnäkymistä olivat vielä lokakuussa hieman toiveikkaampia verrattuna odotuksiin muualla Suomessa. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton Tilastokeskukselta tilaamasta uusimmasta Aluebarometri-tutkimuksesta. Se perustuu noin tuhannen kuntapäättäjän vastauksiin.

Kuntien päättäjien näkemykset alueiden talous- ja työllisyysnäkymistä ovat synkistyneet vuoden 2011 aikana rajummin kuin kertaakaan aiemmin aluebarometrin kaksikymmenvuotisen tarkastelujakson aikana. Kun toukokuussa 2011 kolmasosa päättäjistä arvioi kunnan taloustilanteen paranevan, lokakuussa jo yli puolet arvioi sen heikkenevän ja vain neljännes uskoi tilanteen paranevan. Noin 40 prosenttia kuntapäättäjistä ennakoi viime keväänä, että kuntien valtionosuudet pienenevät. Syksyllä näin arvioi jo 60 prosenttia vastaajista.

Maksujen korotukset ovat edelleen vastaajien mielestä tärkein keino tasapainottaa kuntataloutta. Tuloveroprosenttia nostaa ensi vuonna kolmasosa kunnista ja vuosina 2013–2015 yli puolet kunnista. Vastaajien näkemykset kuntaliitoksiin ovat vuoden 2011 aikana muuttuneet myönteisistä kielteiseen suuntaan. Kuntien ns. kestävyysvajetta päättäjät kuitenkin parantaisivat tehostamalla kuntien yhteistyötä, lisäämällä koulutusta sekä ennen kaikkea tukemalla yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta.

Kuntapäättäjien odotukset verotuloihin ovat edelleen myönteiset, mutta ne ovat laskeneet keväästä 2011 selvästi. Myönteisimmät odotukset ovat metropolialueella ja suurilla kaupunkiseuduilla. Kuntien pari vuotta jatkunut pyrkimys vähentää velanottoa on tänä syksynä kääntynyt vastakkaiseen suuntaan. Vastaajat arvioivat, että terveydenhoitopalvelut heikentyvät lähivuosina etenkin maakuntien reuna-alueilla. Toisaalta vanhustenhoitopalvelujen ennakoidaan kohentuvan.

Parhaimmiksi yleiset kehitysnäkymät arvioitiin Ahvenanmaalla, Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Heikoimmat näkymät vallitsevat Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kuten aiemminkin, laskusuhdanne näyttää kaventavan maakuntakeskusten ja pienkuntien välisiä alueellisia eroja.

Tilastokeskus on tehnyt aluebarometriä 20 vuoden ajan kahdesti vuodessa. Kyselyn perusjoukkoon kuuluu yhdeksän joko virkamiesjohtoon kuuluvaa päättäjää tai luottamuselinten puheenjohtajaa jokaisesta Suomen kunnasta. Aluebarometri perustuu kahdeksaan taloudelliseen mittariin, jotka luotaavat päättäjien luottamusta talouteen, investointeihin ja työllisyyteen kunnissa. 

Aluebarometri on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Ilkka Mella, TEM, puh.  040 569 5329
kehittämispäällikkö Vesa Virtanen, Tilastokeskus, puh. 050 364 8855

Palaa otsikoihin