Esa Härmälä: Myrskyn jälkeen

Jo tapaninpäivänä sähköt palautettiin 100 000 asiakkaalle. Tämä ei missään tapauksessa olisi ollut mahdollista, jos tilanteeseen olisi herätty vasta myrskyn ulvoessa tai sen laannuttua. Organisaatiot olivat valmiudessa, kun myrskyn tiedettiin tulevan. Se oli kuitenkin laajempi ja rajumpi kuin mihin oli totuttu. Mikä pahinta, parin päivän päästä seurasi uusinta.

Korjaustyöt siis lähtivät ripeästi käyntiin, mutta urakan laajuus ja vaativuus teki siitä liian hitaan. Varautumissuunnittelulle ja sähkön toimitusvarmuudelle asetetaankin entistä tiukemmat velvoitteet.

Tärkeintä kuitenkin on, että verkkoa kehitetään entistä kestävämmäksi myrskyjä ja muita luonnontuhoja vastaan. Maakaapeloinnin nopeuttaminen on tässä työssä keskeisessä asemassa. Linjojen vierimetsien hoitoa pitää vahinkoja ennalta ehkäisevästi parantaa. Laajassa maassa nämä ovat isoja urakoita, mutta ne vain pitää tehdä.

Suurin myrskyn opetus ei mielestäni kuitenkaan ole näiden teknisten asioiden parempi hoitaminen. Tärkeintä on poliittinen opetus meille kaikille siitä, että toimitusvarmuuden ylläpitäminen on edelleen energiapolitiikan keskeisin asia. Tämä ei ole viime vuosien energiapoliittisessa keskustelussa saanut riittävästi tilaa. Julkisuutta on hallinnut ennen muuta energiatuotannon ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset. Se onkin luonnollista silloin kun Suomi muun Euroopan unionin myötä on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin.

On sähkö sitten tuotettu hiilellä, tuulella tai muulla tavoin, se kuitenkin menee – tai on menemättä – asiakkaalle samaa verkkoa pitkin. On hyvä, että toimitusvarmuuden parantaminen on nyt saanut vahvempaa huomiota ja päättäjien niskaan puhallusta osakseen!

Esa Härmälä