Työelämän syrjintätutkimushanke etenee

Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos valittiin tarjouskilpailun kautta kesäkuussa 2011 tutkimaan työelämässä ja erityisesti rekrytointitilanteissa esiintyvää syrjintää. Tutkimus on nyt edennyt yli puolenvälin ja työnhakutestit on saatu päätökseen. Edessä on tutkimusaineiston analysointi - varsinaiset tutkimustulokset julkaistaan huhtikuussa 2012.

Fokuksessa rekrytointisyrjintä

Tutkimushankkeen tavoitteena on tarkastella syrjinnän ilmenemistä työelämässä yleisesti sekä tutkia rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella. Tavoitteena on myös lisätä työnantajien ja työnhakijoiden tietoisuutta syrjinnän kielloista sekä edistää syrjimättömien rekrytointikäytäntöjen leviämistä suomalaisessa työelämässä. Tarkoitus ei ole nostaa julkisuuteen mahdollisia yksittäisiä syrjintätapauksia, vaan tuoda esiin rekrytointisyrjintää yhteiskunnallisena ilmiönä.

Hanketta rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäasiainministeriö ja EU:n Progress-ohjelmaan kuuluva YES - Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke.

 

Syrjinnän seuraukset ovat mittavat

Yhdenvertaisuus ja jokaisen ihmisen oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla kuuluvat keskeisiin perusoikeuksiin. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan syrjintää kuitenkin esiintyy niin työelämässä yleensä kuin työhönottotilanteissakin. Muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien syrjinnällä on laajamittaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia muun muassa työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen muodossa.

 

Miksi syrjintää tutkitaan?

Ajantasainen tieto työelämän syrjintätilanteesta ja syrjinnän seurannan kehittäminen on tarpeen, jotta työelämässä esiintyvää syrjintää voitaisiin tehdä näkyväksi, siihen voitaisiin puuttua ja tähän työhön tarvittavat resurssit pystyttäisiin kohdentamaan oikein.

Uraauurtavia tutkimusmenetelmiä

Tutkimuksen yleisessä osassa tarkastellaan työelämää koskevia, olemassa olevia syrjintätietoja kaikkien syrjinnän vaarassa olevien ryhmien osalta. Rekisteriaineistojen, uhritutkimusten ja asennetutkimusten tuloksia yhdistelemällä ja niitä analysoimalla on mahdollista saada kattava kuva työmarkkinoiden syrjintätilanteesta yleisellä tasolla.

 

Tutkimuksen empiirinen osa toteutetaan kokeellisen kenttätutkimuksen menetelmin, ILO:n (International Labour Office) kehittämää testausmenetelmää (ns. situation testing) soveltaen. Menetelmän mukaisissa tilannetesteissä kaksi "haamuhakijaa" hakee samoja avoinna olevia työpaikkoja. Ainoana erottavana tekijänä kahden hakijan välillä on etninen tausta tai sukupuoli, muutoin hakijoiden kuvitteellinen tausta, työkokemus ja osaaminen on muokattu mahdollisimman samankaltaisiksi keskenään.

Vastaavanlaista menetelmää käytetään yleisesti tutkivassa journalismissa. Suomalaisen työelämän tutkimuksessa menetelmä on kuitenkin uraauurtava näin laajassa mittakaavassa. Kansainvälisesti tilannetestausta on käytetty vuodesta 1993 lähtien useissa maissa (mm.  Saksa, USA, Ruotsi, Ranska) työelämässä esiintyvän syrjinnän tutkimiseen. 

Etiikka pohditutti

Työnhakutesteihin liittyy tiettyjä tutkimuseettisiä kysymyksiä, joita tutkimusta rahoittavat ministeriöt puntaroivat huolella ennen hankkeen käynnistämistä. Eettinen ongelma on ensinnäkin luonteeltaan periaatteellinen: tutkimuskohteena olevilta työnantajilta ei pyydetä etukäteen suostumusta tutkimukseen osallistumisesta. Toiseksi tutkimusasetelma saattaa asettaa aitoja työnhakijoita eri asemaan testihakijoiden toiminnasta johtuen. Kolmanneksi testihakijoiden toiminta saattaa hidastaa tai hankaloittaa rekrytoivan työnantajan työvoiman hankintaprosessia.

Lopullinen päätös hankkeeseen ryhtymisestä tehtiin, kun Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunta antoi tutkimusmenetelmälle vihreää valoa. Toimikunta noudatti päätöksessään valtakunnallisen tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeita, joiden mukaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta voidaan poiketa, mikäli ennalta annettava tieto johtaisi tutkimustulosten vääristymiseen. Syrjintää koskevat kenttäkokeet mainitaan TENK:n ohjeissa esimerkkinä tutkimusasetelmasta, jossa esiintyminen peiteroolissa on hyväksyttävää.

Työnantajien todellista käyttäytymistä työhönottotilanteissa ei voida luotettavasti tutkia, mikäli heille kerrotaan tutkimuksesta ja sen tavoitteista etukäteen sekä pyydetään heidän suostumustaan tutkimukseen osallistumisesta. Tutkimushanke on myös suunniteltu siten, että yksittäisille työnantajille ja todellisille työnhakijoille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. ILO:n menetelmästä poiketen tässä tutkimushankkeessa testausta ei viety rekrytointiprosessin loppuun asti, vaan mahdollisista työhaastattelukutsuista kieltäydyttiin.

Lisätiedot

Hankepäällikkö Liisa Männistö, YES-hanke, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 050 396 3655

Vanhempi hallitussihteeri Seija Jalkanen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 050 396 0195

Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 050 396 3658

Tutkija Liisa Larja, Helsingin yliopisto, p. 040 755 2172

Palaa otsikoihin