Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen: Innovaatiokannustimet ovat jo osa kansainvälistä verokilpailua

Deloitte on laatinut työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta ehdotuksen yrityksille suunnatusta innovointitoiminnan verokannustinmallista. Kyseessä on veronhyvitykseen perustuva malli, jossa hyvitys määräytyisi tiettynä prosenttiosuutena yrityksen innovointitoiminnan palkkakustannuksista. Ehdotuksen mukaan innovointikannustin myönnettäisiin alkuvaiheessa osakeyhtiöille ja osuuskunnille.

Selvityksessä käytetty veronhyvityksen määrä on 25 prosenttia. Hyvityksestä hyötyisivät erityisesti kasvuhakuiset pk-yritykset. Veronhyvityksen yrityskohtainen alaraja voisi olla 5 000 euroa ja yläraja 100 000 euroa. Kehitetty malli on yksinkertainen, toteuttamiskelpoinen ja Suomen verojärjestelmään sopiva. Lisäksi hyvityksen vaikutuksesta suoraa ja välillistä tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnan tukea saavien yritysten määrä voisi kaksinkertaistua nykyisestä. 

- Innovaatiokannustimet ovat jo osa kansainvälistä verokilpailua. Pidänkin erikoisena, että alivaltiosihteeri Hetemäen johtama työryhmä ei ole ottanut huomioon tätä näkökohtaa väliraportissaan. Yli 70%:lla OECD:n ja yli puolella EU:n jäsenmaista on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kannustavia elementtejä verojärjestelmässä, sanoo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

- Innovaatiokannustimen avulla innovaatiopolitiikkaa voidaan laaja-alaistaa ja monipuolistaa. Lisäksi se kannustaisi yrityksiä kasvuun. Innovointikannustimen käyttöönottoa pitäisi vielä harkita tämän hallituskauden aikana ottaen huomioon sen positiiviset vaikutukset talouteen ja pk-sektorille, toteaa Pekkarinen.

Veronhyvityksen bruttokustannukset valtion veromenetyksenä olisivat käyttöönottovuonna noin 120 miljoonaa euroa. Kustannusten odotetaan kasvavan noin 20 miljoonaa euroa vuosittain. Arviolta puolet veromenetyksestä palautuisi takaisin työn verottamisen kautta. Innovointikannustimen kansantaloudelliset hyödyt kuitenkin ylittäisivät veromenetykset.

Yritysten saama julkinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitus kanavoidaan pääasiassa suorana tukena Tekesin kautta. Tekesillä on 3000–3500 yritysasiakasta, joilla on vähintään yksi aktiivisessa vaiheessa oleva tutkimus-, kehitys- tai innovointihanke. Myös ELY-keskukset tukevat yritysten kehittämis- ja innovointitoimintaa. Yritysten saama suora tuki innovaatiotoimintaan on reilu 300 miljoonaa euroa käsittäen avustukset ja takaisin maksettavat lainat.

Ministeri Pekkarisen esitys tiedotustilaisuudessa 30.6.2010


Lisätiedot:
elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, TEM, p. 010 606 3500
valtiosihteeri Riina Nevamäki, TEM, p. 010 606 2662
ylijohtaja Petri Peltonen, TEM, p. 010 606 3662
erityisasiantuntija Tuija Ypyä, TEM, p. 010 606 2115

Julkaisu löytyy osoitteesta www.tem.fi/index.phtml?s=2686

Palaa otsikoihin