Viljapohjaiselle bioetanolin tuotannolle edellytykset olemassa

Selvitysmies Esa Härmälä toteaa, että valtiolla on ympä­ristö-, energia-, teollisuus- ja maatalous­po­liit­tiset perusteet tukea viljapohjaisen bioetanolin tuotan­non käynnistymistä Suomessa, että mikäli halukkaita yrityksiä löytyy. – Yrittäjäriskin tulee säilyä yrityksillä; niiden tulee todis­taa uskonsa kilpailukykyynsä tällä varsin haastavalla toimialalla järjestämällä itse hank­keiden pää­asi­allinen rahoitus, Härmälä korostaa. Härmälän mukaan hankkeiden takana tulisi olla vahvat teolliset toimijat.

– Härmälän raportti osoittaa, että Suomessa on tietyin edellytyksin mahdollisuudet käynnistää bioetanolin tuotanto. Raaka-ainetta riittää. Tuotannon sivuvirroille, erityisesti rehuvalkuaiselle löytyy kysyntää. Selvityksen päätuotteelle, bioetanolille näyttäisi syntyvän kilpailukykyiset tuotantoedellytykset tietyin ehdoin, toteaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen.

– Puollan Härmälän esittämien veroratkaisujen toteuttamista pikaisesti. Pidän yritystukilain mukaisten investointiavustusten myöntämistä mahdollisille investoinneille käyttökelpoisimpana keinona tarvittavien investointien tekemiseksi, ministeri Pekkarinen sanoo.

Härmälän arvion mukaan Suomeen mahtuisi enintään 2–3 mittavaa bioetanolia ja valku­ais­rehua valmistavaa laitosta. Niillä voitaisiin tuottaa ½–3/4 oletetusta bioetanolin käytöstä vuonna 2020. Viljan vientitarvetta vähennettäisiin tällöin runsaalla kolmanneksella, valku­ais­re­hun tuontitarve vähenisi kolmanneksella. Ensisijaisina mahdollisuuksina Härmälä pitää ole­massa olevan etanolikapasiteetin laajentamista Etelä-Pohjanmaalla ja uu­den laitoksen ra­ken­ta­mista Varsinais-Suomen, eteläisen Satakunnan ja Lounais-Hämeen muo­dos­ta­malle maa­ta­lous­­alueelle. Teollinen logistiikka on laitoksen sijoituspaikalle keskeinen kriteeri.

Härmälä toteaa, että valtion keinovalikoimassa investointituki on ainoa väline, jolla nimenomaan kotimaisen tuotannon syntymistä voidaan edis­tää. Mahdollisuudet tuen antamiselle ovat kuiten­kin huo­not, koska erityistä energiatukea ei nykyehtojen (VN asetus1313/2007) mukaan voi myön­­tää viljapohjaiselle etanoli­tuotan­nol­le. Mi­käli valtio ha­luaa edis­tää tätä tuotantoa, säädös tu­lee Härmälän mukaan pikaisesti tarkistaa.

Myöskään yritysten kehittämistuki (laki 1336/2006) ei sovi bioetanolihankkeille, koska yri­tyk­set to­den­näköisesti ylittäisivät tämän pk-yrityksille tarkoitetun tuen liikevaihto­rajan (50 milj. €/v). Tuki on myös alueellisesti porrastettu siten, että se ei suosi voimaperäi­simpiä vil­jan­vil­je­ly- ja kotieläinalueita. EU:n nk. kestävyyskriteeri on Härmälän mukaan täytettävissä ainakin Etelä- ja Länsi-Suomen ohran ja vehnän viljelyssä. Hän suosittelee, että Suomi käyttäisi samaa laskentakaavaa kriteerin täyttymistä laskettaessa kuin Ruotsi.

Nk. toisen sukupolven biopolttoainehankkeet Suomessa tähtäävät ensi­si­jai­sesti biodieselin tuo­tan­toon. Bensiiniä, johon bioetanolia sekoitetaan, käytetään Härmälän mukaan kuitenkin jat­kos­sa­kin huo­mattavat määrät eivätkä hankkeet siten syö toistensa mahdol­li­suuksia. Tuo­tan­to­kustan­nuksil­taan viljapohjainen bioetanoli on kilpailukykyistä toisen sukupolven polttoaineeseen ver­rattuna. Tilannetta sen kannalta kuitenkin vääristää toisen sukupolven saama korkeampi tuki, kun se voidaan laskea kaksinkertaisesti sekoitusvelvoitetta täytettäessä.

Härmälän mukaan kannattaisi tutkia viljaetanolilaitoksen ja toisen sukupolven biodiesel-lai­tok­sen rakentaminen samaan paikkaan. Etanolilaitos voisi tasaisesti hyödyntää diesel-laitok­sen hukka­läm­pöä. Lopputuotteiden laskennallinen bioenergiaosuus tällaisessa laitoskomp­lek­sissa olisi mil­tei 100 %.

Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 5.11.2009 toimitusjohtaja Esa Härmälälle tehtäväksi laatia ar­vion siitä, onko Suomessa mahdollista ja taloudellisesti perusteltua käynnistää liikenne­polt­to­ai­neek­si käytettävän viljapohjaisen etanolin tuotantoa ottaen huomioon mm. biopoltto­ainei­den lisä­käy­tölle asetetut tavoitteet, EU:n asettamat kestävyysvaatimukset ja kotimaisen val­ku­ais­rehu­oma­va­rai­suuden lisääminen.

Viljapohjaisen etanoli tuontanto Suomessa (pdf) (351.6 KB)

Lisätiedot:
toimitusjohtaja Esa Härmälä, EFMA, puh. +32 479 900 663 tai eha@efma.be

Palaa otsikoihin