På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Tiedotteet 2013

8.2.2013 13.45

Strategiapäivitys varmistaa energia- ja ilmastotavoitteen 2020 saavuttamisen

Hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmä viimeisteli 8.2.2013 pidetyssä kokouksessa kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivityksen. Sen keskeisinä tavoitteina on varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistaa tietä kohti pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita.

Valmis strategiapäivitys toimitetaan lähiviikkoina hallituksen selontekona eduskunnan käsiteltäväksi, jolloin se tulee myös kokonaan julkiseksi. 

 

Kataisen hallitusohjelman mukaisesti Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi strategioiden pohjalta käynnistyy jo tänä vuonna tiekartan laatiminen kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on tällä tavoin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

 

– Suomi voi olla ylpeä siitä, että olemme oikealla uralla kaikkien energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Olemme EU:n kärkimaita kestävissä energiaratkaisuissa, totesi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kokouksen jälkeen.

 

Päivitystyössä on otettu huomioon eduskunnan vuoden 2008 strategiaa koskeva kannanotto, jonka mukaan energia- ja ilmastovelvoitteiden täyttämisessä on painotettava kustannustehokkuutta, energiaomavaraisuuden lisäämistä sekä riittävän ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaamista. Uuteen strategiaan sisältyy mineraaliöljyn vähentämisohjelma, jossa tavoitteeksi asetetaan, että öljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta putoaa alle 17 prosentin. Vuonna 2011 osuus oli 24 %, mikä jo nyt on teollisuusmaiden alhaisimpia lukuja.

 

Valmistuvassa strategiapäivityksessä linjataan muun muassa Suomen kantoja EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan vuoden 2020 jälkeen, energiatehokkuuteen, varautumiseen päästöjen lisävähennyksiin, uusiutuvan energian edistämisen edellyttämiin lisätoimiin, turpeen käyttöön, eurooppalaiseen ja kansalliseen energiamarkkinakehitykseen, sähkönhankinnan omavaraisuuden turvaamiseen ja kaukolämpöön liittyviin kysymyksiin.

 

Strategiassa on linjattu myös vuoteen 2025 saakka ulottuvia puhtaan energian toimenpiteitä, joilla voidaan edelleen vähentää energiantuotannon ja asumisen sekä liikenteen päästöjä sekä samalla luoda uutta teknologiavientiä.    

 

EU:n nykyinen, vuodelle 2020 asetettu päästövähennystavoite ei ole riittävä ns. kahden asteen lämpenemistavoitteen kanssa. Suomi tukee EU:n päätöstä, jonka mukaan se on valmis kiristämään päästövähennystavoitettaan 30 prosenttiin vuodelle 2020, jos muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja keskeiset nopeasti kasvavat taloudet osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan riittäviin päästövähennystoimiin. Vuoden 2020 jälkeisten päästövähennystavoitteiden tulee olla linjassa kahden asteen tavoitteen kanssa. Suomi valmistautuu keskusteluun vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamisesta.

 

Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät voimakkaasti vuoteen 2025 mennessä

 

Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2011 vastasivat 66,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Laskua vuoteen 2010 oli 7,7 miljoonaa tonnia. Vuoden 2011 päästöt alittavat Kioton pöytäkirjan tavoitetason noin kuudella prosentilla. EU:n sisäisessä taakanjaossa Suomelle on asetettu pöytäkirjaan pohjautuen velvoite vakiinnuttaa vuosien 2008–2012 päästöt keskimäärin vuoden 1990 tasolle. Vuosina 2008–2011 päästöt ovat olleet keskimäärin noin 1,5 % alle tämän tason.

 

Skenaarioiden mukaan Suomi on nykyisten päätösten pohjalta vuonna 2025 uralla, joka johtaa päästöjen vähenemiseen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Strategiassa ei vielä oteta kantaa vuoden 2025 jälkeisiin lisätoimiin, joita tarvitaan, jotta päästöjen lasku pysyisi lineaarisella uralla kohti Eurooppa-neuvoston hyväksymää 80–95 prosentin tavoitetta vuodelle 2050.

 

Uusiutuvan energian 38 % tavoite 2020 ollaan saavuttamassa

 

Suomen uusiutuvan energian 38 prosentin tavoite energian loppukulutuksesta vuonna 2020 on täyttymässä. Uusiutuvan käyttö lisääntyy meillä etupainotteisesti eli Suomi ylittää EU:n asettamat vuotuiset vähimmäistavoitteet koko 2010-luvun ajan. EU:n liikenteen polttoaineille asettaman uusiutuvan energian 10 prosentin velvoitteen Suomi tuplasi kansallisesti päättämällä tavoitteen nostosta 20 prosenttiin. Tavoitteen toteutuminen on varmistettu biopolttoaineiden sekoitusvelvoitetta koskevalla lainsäädännöllä.

 

Vuoden 2008 strategiassa asetettiin tuulivoiman rakentamisen tavoitteeksi kuuden terawattitunnin (TWh) tuotanto vuonna 2020. Sen saavuttaminen edellyttää tuulivoimaan rakentamiseen liittyvien muiden kuin taloudellisten esteiden ratkaisemista.

 

Strategiapäivityksen mukaan rakentamista joudutetaan kehittämällä suunnittelua ja lupamenettelyjä ja siten lupien saamista. Samalla vuoden 2025 tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh. Merituulivoiman demonstraatiohankkeelle hallitus varasi joulukuun 2012 kehyspäätöksessään 20 miljoonan euron erillistuen vuodelle 2015.  

 

Sähkön käyttöarvio on alentunut 94 terawattituntiin vuonna 2020

 

Vuoden 2008 strategiassa sähkön kokonaiskulutuksen arvioitiin vuonna 2020 olevan 98 TWh.  Talouden suhdanne- ja rakennekehitys sekä jo päätetyt energiatoimet ovat vaikuttaneet niin, että sähkönkulutuksen ennakoidaan jäävän 94 terawattituntiin vuonna 2020. Viime vuonna kulutus oli 85,2 TWh. Kulutusennätys on vuodelta 2007, jolloin sähköä käytettiin noin 90,4 TWh.

 

Suomi ei ole edelleenkään omavarainen sähköntuotannossa, vaan on voimakkaasti riippuvainen sähkön tuonnista kylmimpinä talvikuukausina. Tilanne jatkuu aina siihen saakka kunnes Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikkö käynnistyy. Senkin jälkeen tehoriittävyys on heikompi kuin eurooppalaiset tavoitteet edellyttävät. Omavaraisuus saavutetaan 2020-luvulla, kun periaatepäätösluvat saaneet ydinvoimalaitosyksiköt käynnistyvät ja uusiutuvan sähkön tuotanto lisääntyy.

 

 Energian loppukulutuksen tavoitteeksi 310 TWh vuonna 2020

 

Energian loppukulutuksen kasvu taitetaan energiatehokkuutta parantamalla niin, että vuonna 2020 kulutus on enintään 310 TWh. Vuonna 2010 kokonaiskulutus oli 323 TWh. Strategiapäivityksen tavoiteluku on sama kuin vuoden 2008 strategiassa, mutta Tilastokeskuksen tekemien tilastointimuutosten takia nyt asetettava tavoite on 11 TWh tiukempi kuin tavoite vuonna 2008.

 

Joulukuussa 2012 voimaan tulleen EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon myötä strategiapäivitykseen tulee lukuisia energiatehokkuuteen liittyviä kirjauksia. Direktiivin toimeenpanemiseksi Suomeen laaditaan energiatehokkuuslaki ja direktiivin mukainen energiatehokkuuden toimeenpanosuunnitelma.  Lisäksi laaditaan muun muassa pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi, valtion keskushallinnon rakennusten energiansäästösuunnitelma, kehitetään kuntien energiatehokkuussuunnitelmia ja selvitetään mahdollisuus energiayhtiöiden velvoiteohjelmaan. Tavoitteena on myös edistää kansainvälisen energiatehokkuusliiketoiminnan syntymistä ja kasvua.

 

Lisätiedot:

ylijohtaja Esa Härmälä, TEM, puh. 029 506 4700

elinkeinoministerin erityisavustaja Pete Pokkinen, puh. 040 756 7180


Palaa otsikoihin



Sivua viimeksi päivitetty: 20.1.2014
Tulosta sivu