Tiedotteet 2009
Vuodenvaihteen muutoksia työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset aloittavat
Uudet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2010. ELY-keskukset vastaavat vuoden vaihteen jälkeen tehtävistä, jotka nyt kuuluvat TE-keskuksille, alueellisille ympäristökeskuksille, tiepiireille ja lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastoille. Keskuksissa työskentelee noin 4 300 henkilöä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtäviä ovat muun muassa: yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut, työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus, maatila- ja kalatalousasiat, maahanmuuttoasiat ja EU:n rakennerahastohankkeet, ympäristönsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, luonnonsuojelu, ympäristön tilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito, maanteiden kunnossapito, tiehankkeet, liikenteen lupa-asiat, liikenneturvallisuus, joukkoliikenne ja saaristoliikenne, ammatillinen koulutus, kirjasto-, liikunta-, opetus- ja nuorisotoimen tehtävät.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ohjaavat ja valvovat työ- ja elinkeinotoimistojen toimintaa. Lisäksi ne valvovat yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuualueet ovat elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue sekä ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue. Keskukset ovat tehtäviltään keskenään hieman erilaisia ja ne ovat osittain erikoistuneet joihinkin tehtäviin. Jokaisella alueella tehtävät kuitenkin hoituvat tasapuolisesti, sillä keskukset hoitavat monia tehtäviä toistensa puolesta.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Keskuksia ohjaavat lisäksi sisäasiainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä tuleva uusi Liikennevirasto.
Lisätiedot:
teollisuusneuvos Marja-Riitta Pihlman, puh. 010 60 49208
Vuorotteluvapaasta pysyvä vuoden alusta
Vuorotteluvapaajärjestelmästä tulee pysyvä vuoden 2010 alusta. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi työstä. Samalla työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.
Vuorotteluvapaalla oleva saa työstä poissaolon ajalta vuorottelukorvausta. Korvaus on 70 prosenttia siitä työttömyysetuudesta, johon henkilö olisi työttömänä olleessaan oikeutettu ilman lapsikorotuksia. Jos vuorottelijalla on 25 vuotta vuorotteluvapaalaissa tarkoitettua työhistoriaa, korvaus on 80 prosenttia. Vuorotteluvapaa-aika otetaan huomioon eläkkeessä, sillä vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta 55 prosenttia kartuttaa eläkettä.
Lisätiedot:
hallitusneuvos Raila Kangasperko, puh. 010 604 8935
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta maksettavat etuudet samalle viivalle
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työnhakijan omaehtoisen opiskelun ajalta maksetaan vuoden vaihteesta alkaen työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta. Näin kummankin vaihtoehdon vaihtoehdot tulevat samalle viivalle.
Omaehtoisen opiskelun tukeminen helpottaa työnhakijan mahdollisuuksia parantaa opiskelemalla työllistymisvalmiuksiaan. Opiskelun tukeminen edellyttää aina työ- ja elinkeinotoimiston tekemää työvoimapoliittista harkintaa.
Ylläpitokorvaus korotetaan kahdeksasta eurosta yhdeksään euroon päivässä. Työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävien toimenpiteiden ja opiskelun ajalta maksettavaa korotettua ylläpitokorvausta nostetaan 16 eurosta 18 euroon päivässä. Korvauksia maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa.
Työelämävalmennukseen osallistuville työttömyyspäivärahaan oikeutetuille ei enää makseta valmennuksen ajalta työllistämistukea vaan työttömyyspäivärahaa ja ylläpitokorvausta.
Lisätiedot:
ylitarkastaja Timo Meling, TEM, puh. 010 60 49084
Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen Kainuussa ja eräissä kunnissa jatkuu vuoteen 2011
Vapautusta sosiaaliturvamaksusta sovelletaan Kainuun maakunnassa sekä Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän,
Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken,
Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa. Lisäksi vapautus koskee Hailuotoa, Ilomantsia, Juukaa, Lieksaa, Nurmesta, Valtimoa ja Rautavaara.
Vapautusta sovelletaan eräin edellytyksin myös Naantalin kaupungissa lakkautetun Velkuan kunnan alueella sekä Länsi-Turunmaan kaupungissa
lakkautettujen Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kuntien alueella.
Vapautus on osa kokeilua, jonka tarkoituksena on selvittää työnantajille annettavan maksuvapautuksen vaikutusta työllisyyteen ja työnantajien työllistämisedellytyksiin. Maksuvapautuskokeilujen lopulliset tulokset selvitetään, kun kokeilut päättyvät vuoden 2011 lopussa. Vaikka kokeilujen vaikutuksista ei vielä voida tehdä laaja-alaista selvitystä, hallitus katsoo, että niiden jatkaminen on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa perusteltua.
Sosiaaliturvamaksun vapautuksen johdosta maksuja menetettäisiin edelleen 10,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kansaneläkemaksun poistamisen vuoksi vapautus koskisi vuodesta 2010 vain työnantajan sairausvakuutusmaksua. Sosiaaliturvamaksujen vapautuksen enimmäismäärä olisi edelleen 30 000 euroa työnantajaa kohden kultakin palkanmaksuvuodelta.
Lisätiedot:
hallitusneuvos Pekka Järviö, puh. 010 60 64924
Tehokkaampaa tuotteiden valvontaa Euroopan unionissa
Markkinavalvontaa ja akkreditointia koskevan EU-asetuksen soveltaminen alkaa 1.1.2010. Asetuksella säädetään ensimmäistä kertaa yhteisötasolla akkreditoinnista ja tuotteiden markkinavalvonnan vähimmäisvaatimuksista Euroopan unionin jäsenmaissa. Asetus sisältää säännöksiä myös yhteisön ulkorajavalvonnasta sekä CE-merkinnästä.
Asetuksella pyritään parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa turvaamalla yhtenäinen suojelun taso koko unionin alueella sekä luomalla yhtenäiset kilpailuedellytykset talouden toimijoille.
Markkinavalvonta koskevilla säännöksillä halutaan tehostaa tuotteiden valvontaa sisämarkkinoilla. Asetus velvoittaa valvontaviranomaisia poistamaan, kieltämään tai rajoittamaan sellaisten tuotteiden markkinointia, jotka saattavat heikentää käyttäjien terveyttä tai turvallisuutta.
Asetuksella parannetaan myös vaatimustenvastaisten tuotteiden havaitsemista jo ennen markkinoille saattamista. Uudet säännökset velvoittavat Tullin ja markkinavalvontaviranomaiset nykyistä järjestelmällisempään yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon vaarallisista tuotteista. Suomessa markkinavalvonnasta on säädetty sektorikohtaisesti eikä asetus aiheuta suuria muutoksia nykyisiin käytäntöihin.
Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Kirsti Vilén, TEM, puh. 010 606 4008
Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusvalvontatehtävät Tukesiin
Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusvalvontaan liittyvät tehtävät siirtyvät Turvatekniikan keskuksen Tukesin hoidettaviksi vuoden 2010 alusta. Valvonta jatkuu ennallaan siirrosta huolimatta.
Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusvalvonnasta vastaavat henkilöt siirtyvät Tukesin palvelukseen ja he muuttavat Tukesin tiloihin Helsinkiin. EU:n vakavan riskin aiheuttavien tuotteiden RAPEX-ilmoitusjärjestelmän kansallinen yhteyspiste siirtyy Kuluttajavirastosta Tukesiin.
Tuoteturvallisuusvalvonta jatkuu siirron jälkeen normaalisti. Siirto tehostaa kuluttajaturvallisuuden valvontaa. Tavoitteena on, että kuluttajat ja toiminnanharjoittajat saavat jatkossa valvontaan liittyvän asiakaspalvelun yhdestä viranomaisesta.
Lisätiedot:
kaupallinen neuvos Ilkka Cantell, puh. 010 60 63531
Ilotulitteiden käyttörajoitukset tiukentuvat
Ilotulitteiden käyttöä ja myyntiä koskevat määräykset tiukkenevat jo vuoden vaihteessa.
Ilotulitteiden käyttöaika lyhenee neljällä tunnilla. Niitä saa ampua uudenvuoden aattona iltakuudesta klo 02.00 saakka. Aiemmin ilotulitteita on saanut käyttää aamukuuteen saakka ilman pelastusviranomaiselle tehtyä ilmoitusta.
Mitään ilotulitteita ei saa enää myydä eikä luovuttaa alle 18-vuotiaille. Myös suojalasien käyttö on ilotulitteita käytettäessä nyt pakollista.
Uusilla säädöksillä rajoitetaan turvallisuuden ja häiriön kannalta ongelmallisimpien tuotteiden markkinoillepääsyä. Ilotulitteiden myynnin osalta rajoitukset tulevat täysimääräisesti voimaan vasta vuoden 2010 aikana.
Lisäksi ensi vuoden aikana siirrytään nykyisestä ilotulitteiden kansallisesta hyväksymismenettelystä yhtenäiseen eurooppalaiseen hyväksymismenettelyyn. Näin luodaan edellytykset ilotulitteiden vapaalle liikkuvuudelle Euroopan unionin sisämarkkinoilla.
Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Tapani Koivumäki, puh. 010 606 3722
Yrittäjien työttömyysturva paranee
Työttömyysturvalakiin tulee yrittäjiä koskevia muutoksia 1.1.2010 alkaen. Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva paranee vuoden 2010 alusta lukien ja työttömyyspäivärahaa saavien yrittäjien työssäoloehto lyhenee kahdesta vuodesta 18 kuukauteen. Lyhennys merkitsee, että yrittäjät pääsevät nopeammin ansiopäivärahan piiriin. Yrittäjän turvaa on perusteltua parantaa nykyisessä suhdannetilanteessa, kun terveen yritystoiminnan edellytykset omaavia yrittäjiä voi joutua lopettamaan yritystoiminnan.
Myös yrittäjille aletaan maksaa korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Yrittäjät ovat aiemmin osallistuneet koulutukseen melko vähän ja ansio-osan korotuksella heitä kannustetaan paitsi työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen myös omaehtoisen koulutuksen piiriin.
Työttömyysturvalain mukaan yrittäjän perheenjäsen on oikeutettu työttömyysturvaan, jos hänen työnsä on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn vuoksi. Käytännössä yrityksen toiminnan ja työllistämiskyvyn heikkeneminen ei kuitenkaan aina liity tuotantosuunnan lopettamiseen tai vastaavaan syyhyn. Yrityksen toiminta voi hiipua esimerkiksi asiakasmäärän tai yrityksen tarjoamien palveluiden kysynnän vähentymisen vuoksi. Tällaisessa tilanteessa yritys voisi vielä tarjota työtä toiselle yrittäjäpuolisoista, mutta yritystoiminta ei enää riitä elättämään koko perhettä. Tuotantosuunnan lopettamisvaatimus johtaa käytännössä siihen, että työttömyysturvaa saadakseen yrittäjäperhe joutuu lopettamaan toiminnan kokonaan.
Yrityksessä työllistyneen perheenjäsenen tulee olla oikeutettu työttömyysturvaan tilanteessa, jossa hänen työnsä on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluontoisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta tuleva tulo jää vähimmäistoimeentulon alapuolelle. Työttömyysturvalakiin tehtävällä muutoksella yrittäjän perheenjäsenen asemaa parannetaan.
Verotuksen viivästyskorkoja alennetaan
Yritysten maksuvaikeuksien helpottamiseksi verotuksen viivästyskorkoja alennetaan väliaikaisesti 7 prosenttiin v. 2010. Näin tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevat yritykset voivat hakea maksujärjestelyillä lisäaikaa verojensa maksamiseen kohtuullisella korolla. Tällä hetkellä verotuksen viivästyskorko on 11,5 %.
Lisätiedot:
Kaupallinen neuvos Marjaana Aarnikka, p. 010 606 2122
Palveludirektiivi täytäntöön: palvelujen tarjoaminen helpottuu
Laki EU:n palveludirektiivin täytäntöönpanosta tulee voimaan 28.12.2009. Sen tavoitteena on edistää palvelujen tarjoamisen vapautta.
Laki koskee palveluntarjoajia, jotka sijoittautuvat Suomeen rekisteröitymällä kaupparekisteriin ja niitä EU:n toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevia palveluntarjoajia, jotka rekisteröitymättä tarjoavat Suomessa tilapäisesti palveluja. Palveluntarjoaja voi useimmissa tapauksissa tarjota palveluja tilapäisesti Suomessa ilman erityistä lupaa tai hyväksyntää. Kaikilla palveluntarjoajilla on velvollisuus antaa tietoja itsestään ja myymistään palveluista. Nämä velvoitteet eivät kansallisesti merkitse suurta muutosta nykytilanteeseen.
Laki parantaa niiden palveluntarjoajien asemaa, jotka hakevat suomalaiselta viranomaiselta palvelutoimintaa koskevaa lupaa tai muuta hyväksymistä. Lupaviranomaisten on ilmoitettava hakijalle lupahakemuksen arvioidusta käsittelyajasta sekä siitä, että haettu lupa tulee myönnetyksi, jos arvioitu käsittelyaika ylitetään. Jos muiden maiden viranomaisten antamat todistukset ja hyväksynnät vastaavat Suomessa esitettyjä vaatimuksia, on ne hyväksyttävä.
Lain soveltamisalan ulkopuolelle on palveludirektiivin mukaisesti jätetty monia palveluja. Näitä ovat muun muassa rahoitus- ja vakuutuspalvelut, taksiliikenne, terveydenhuollon palvelut ja apteekit. Esitys ei myöskään koske verotusta.
Lupajärjestelmiä ja asiointia yksinkertaistetaan
Suomen on myös arvioitava palveluita koskevat lupa- ja hyväksymismenettelynsä. Jos menettelyissä löytyy ongelmia, on ne yksinkertaistettava. Palveluntarjoajille perustetaan keskitetty asiointipiste, jossa on saatavilla tietoja palveluelinkeinoja koskevasta lainsäädännöstä sekä vaadittavista ilmoituksista ja luvista. Asiointipiste järjestetään Yritys-Suomi -palvelukokonaisuuden yhteyteen. Palvelukielet ovat suomi, ruotsi ja englanti.
Direktiivi edellyttää myös, että suomalaiset viranomaisten tekevät yhteistyötä muiden valtioiden viranomaisten kanssa palveluelinkeinojen valvontaan liittyvissä asioissa. Kuluttajavirastoon perustettava hallinnollinen yhteyspiste koordinoi yhteistyötä.
Lisätiedot:
hallitusneuvos Antti Riivari, puh. 010 60 63742
Yrityksiä koskeva taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuus laajenee
Muutoksella laajennetaan laissa säädetyn erilliskirjanpitovelvollisuuden soveltamista myös yrityksiin, joiden liikevaihto on alle 40 miljoonaa euroa. Laki koskee yrityksiä, joille on annettu julkisen palvelun velvoite yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamiseksi.
Julkisista varoista maksettavan korvauksen valvomiseksi yrityksen tulee pitää erillistä kirjanpitoa palveluvelvoitteen alaisista toiminnoista ja muista toiminnoista. Tilien eriyttäminen on käytännössä välttämätön edellytys sen valvomiseksi, että palvelusta ei makseta ylisuuria korvauksia.
Voimaan tulevan muutoksen myötä myös pienempien eli alle 40 miljoonan euron liikevaihdon omaavien yritysten eriyttämisvelvollisuus perustuu jatkossa lakiin. Tavoitteena on yhtäältä yksinkertaistaa palveluvelvoitteen antamista, koska eriyttämisvelvollisuudesta ei tarvitse jatkossa erikseen sopia. Lisäksi varmistetaan korvauksen yhteensopivuus EU:n valtiontukisääntöjen kanssa.
Lisätiedot:
ylitarkastaja Sami Hartikainen, puh. 010 606 3627
Alueiden kehittämiseen uutta puhtia lakimuutoksin
Laki alueiden kehittämiseksi, laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta sekä muutokset rakennerahastolakiin ja ulkorajayhteistyön hallinnoinnista annettuun lakiin selkeyttävät alueiden kehittämisen työnjakoa.
Laki alueiden kehittämisestä ohjaa alueiden kehittämistä. Se sisältää säännökset alueiden kehittämisen tavoitteista, suunnittelujärjestelmään liittyvistä tehtävistä ja tehtäviä hoitavista viranomaisista. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta aloittaa työnsä uuden lain mukaisena neuvottelukuntana. Sille siirtyvät nykyisen alueiden kehittämisen neuvottelukunnan ja rakennerahastoneuvottelukunnan tehtävät. Myös maakunnan yhteistyöryhmän tehtäviä on vahvistettu strategisten linjausten tekijänä ja aluepolitiikan toimeenpanon aluetason yhteen sovittajana. Maakunnan liittojen tehtäviä tarkennetaan ja niiden asemaa aluekehitysviranomaisena vahvistetaan.
Laissa eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta on säännökset tuen myöntämiseen ja käyttöön liittyvistä menettelyistä. Lain tarkoituksena on selkeyttää maakunnan kehittämisrahan ja rakennerahastovarojen myöntämis-, maksamis- ja seurantamenettelyjä maakunnan liitoissa sekä eräiltä osin myös uusissa elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja työ- ja elinkeinoministeriössä.
Lisätiedot:
hallitusneuvos Tuula Manelius, puh. 010 606 4909
Aluepoliittinen erityisohjelma KOKO käynnistyy
Hallituksen uusi aluepoliittinen erityisohjelma KOKO käynnistyy vuoden 2010 alusta. Ohjelman avulla vahvistetaan seutujen sisäistä ja seutujen välistä yhteistyötä erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa.
Hallitus on nimennyt ohjelmaan 52 kuntien muodostamaa aluetta vuoden 2010 alusta vuoden 2013 loppuun asti. Myös kuusi teemaverkostoa käynnistyy. Ne ovat innovaatio ja osaaminen, hyvinvointi, luovat alat, maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälistyminen (Venäjä) ja matkailu. Lisäksi aloittaa verkosto, joka on suunnattu ikärakenteen muutosalueille.
KOKO toimii työkaluna, kun rakennetaan houkuttelevaa toimintaympäristöä yrityksille ja asuinympäristöä asukkaille. Tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä.
Lisätiedot:
aluekehitysjohtaja Janne Antikainen, puh. 040 764 1829
Energiayhtiöille velvoite neuvoa asiakkaita energian säästössä
Kaikkien energiayhtiöiden on jatkossa annettava asiakkailleen palautetietoa ja energiansäästöneuvoja. Sähkön, kaukolämmön ja maakaasun laskutuksen pitää lisäksi perustua nykyistä useammin todettuun kulutukseen eli asiakkaiden saamien arviolaskujen osuus vähenee. Säännökset sisältyvät lakiin energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista, joka tulee voimaan 1.1.2010.
Uuden lain mukaan sähkön, kaukolämmön ja maakaasun laskutuksen pitää vuodesta 2014 alkaen perustua vähintään kolme kertaa vuodessa todettuun mittaukseen. Energiayhtiön on lisäksi vuosittain toimitettava asiakkailleen raportti, josta hän saa tietoa omasta energiankäytöstään verrattuna aikaisempaan kulutukseensa ja muihin vastaaviin kuluttajiin. Ensimmäinen palauteraportti on annettava vuoden 2011 loppuun mennessä.
Lisäksi laki velvoittaa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden myyjiä antamaan kuitissa, laskussa tai muulla sopivalla tavalla polttoaineen loppukäyttäjälle neuvoja energiansäästöstä sekä sellaisten tahojen yhteystietoja, joilta saa lisää neuvontaa energiatehokkuudesta.
Lisätiedot:
yli-insinööri Pentti Puhakka, puh.
010 606 4813
