På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia - nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti

Liitetiedosto Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia - nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti
Sarja Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
Sarjanumero 15/2014
Julkaisuvuosi 2014
Osasto Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/Liisa Winqvist, p. 029 504 9043
ISSN (painettu) 1797-3554
ISSN (sähköinen) 1797-3562
ISBN (painettu) 978-952-227-851-7
ISBN (sähköinen) 978-952-227-852-4
Sivumäärä 299
Kieli suomi
Hinta 38 euroa
Saatavuus painettu sekä verkkojulkaisu
Tiivistelmä Kuntoutussäätiö toteutti yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskuksen kanssa nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen hankkeen. Tutkimuksellisen tuen avulla seurattiin ja arvioitiin nuorisotakuun ensimmäisen vuoden toimeenpanoa sekä kehitettiin sen vaikuttavuuden arvioinnissa käytettävät indikaattorit. Hankkeessa hyödynnettiin kirjallisen aineiston analyysiä, rekisteritutkimusta, kyselyjä ja haastatteluja sekä kehittämistyöpajoja.
Tulosten mukaan nuorisotakuu tunnetaan, mutta sen sisällöstä tarvitaan sekä nuorille että työnantajille konkreettisempaa tietoa. Nuorisotakuun toteuttamismahdollisuudet koetaan tyypillisesti vähintään kohtalaisiksi ja parantuvan lähitulevaisuudessa. Koulutustakuun toteuttamisedellytykset koetaan paremmiksi verrattuna muihin nuorisotakuuseen sisältyviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Nuorisotakuun toteuttamisessa toimivat parhaiten kuntien nuorisotoimen palvelut kuten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö, kun taas eniten puuttteita on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja kuntoutuksessa. Yhteistyö on nuorisotakuun myötä vahvistunut nuorten palveluja tuottavien organisaatioiden sisällä. Myös oppilaitosten ja työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö on lisääntynyt. Moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen kehittämistä ja työnantajayhteistytä tulisi lisätä edelleen.
Vaikka tutkimuksen tavoittamilla nuorilla ja työnantajilla nuorisotakuu ei ole useinkaan vaikuttanut heidän omaan toimintaansa, nuorisotakuusta koetaan olevan yleisesti hyötyä nuorille. Nuorten parempi huomioiminen palveluissa on lisääntynyt nuorisotakuun vaikutuksesta. Nuorisotakuu on parantanut nuorten palveluiden resursointia, nuorten palvelutarjontaa sekä nuorten ohjautumista palveluihin. Nuorten osallisuus palveluiden suunnitteluun ei ole juurikaan lisääntynyt. Nuorisotakuu on vaikuttanut myös nuorten parissa toimivien organisaatioiden omaan toimintaan, mutta toimintamallien tulisi muuttua vieläkin enemmän. Nuorisotakuun vaikutusten uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Nuorisotakuun toteuttamiseessa tulisi panostaa siihen, että paikkakuntakohtaiset yhteistyömallit ja palveluprosessit ovat koordinoituja, yhdessä sovittuja ja sujuvasti toimivia.
Nuorisotakuun seurantaan soveltuvien indikaattoreiden hyödynnettävyyden kannalta on tärkeää, että niihin liittyvää tiedon keruuta jatketaan ja että niistä julkaistaan säännöllisesti ajantasaiset tiedot. Nuorisotakuun taloudellisen tarkastelun avulla ei päästy kattavasti kiinni taloudelliseen vaikuttavuuteen, koska nykyinen määrärahojen, resurssien ja palvelujen tilastointi ja seuranta ei tuota tarvittavaa tietoa. Jotta taloudellisen vaikuttavuuden arviointia voidaan tehdä, tarvitaan muutoksia tilastoinnissa ja tietojen saatavuudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/Liisa Winqvist, p. 029 504 9043

Stiftelsen för Rehabilitering har tillsammans med Forskningscentralen för social- och hälsoekonomi vid yrkeshögskolan Diakonia genomfört ett projekt i form av forskningsmässigt stöd för ungdomsgarantin. Med hjälp av det forskningsmässiga stödet har verkställandet av ungdomsgarantin under det första året följts upp och utvärderats och de indikatorer som används i effektbedömningen utvecklats. Inom projektet användes analys av skriftligt material, registerundersökning, enkäter och intervjuer samt utvecklingsverkstäder.
Resultaten visar att många känner till ungdomsgarantin men både ungdomar och arbetsgivare behöver mer konkret information om dess innehåll. Man anser vanligen att möjligheterna att genomföra ungdomsgarantin är tämligen goda och att de kommer att förbättras inom en nära framtid. Förutsättningarna att genomföra utbildningsgarantin ses som bättre jämfört med andra tjänster och åtgärder som ingår i ungdomsgarantin. De tjänster som fungerar bäst när det gäller att genomföra ungdomsgarantin är tjänsterna vid kommunernas ungdomsbyråer, såsom verkstäder och uppsökande ungdomsarbete, medan det finns flest brister i social- och hälsovårdstjänsterna och inom rehabiliteringen. Tack vare ungdomsgarantin har samarbetet inom de organisationer som producerar tjänster för ungdomar stärkts. Också samarbetet med läroanstalter och arbetsgivare har ökat. Utvecklingen av mångprofessionella tillvägagångssätt för samarbete och arbetsgivarsamarbetet borde öka ytterligare.
Trots att många av de ungdomar och arbetstagare som deltog i undersökningen inte har påverkats av ungdomsgarantin i sin egen verksamhet upplever de ändå ungdomsgarantin som något som är till nytta för de unga på ett allmänt plan. Tack vare ungdomsgarantin blir de unga nu bättre beaktade i utbudet av tjänster. Ungdomsgarantin har förbättrat resurseringen av tjänster för ungdomar, tjänsteutbudet riktat till unga samt möjligheterna att hänvisa unga till tjänsterna. Ungdomarnas delaktighet i planeringen av tjänsterna har inte ökat nämnvärt. Ungdomsgarantin har också påverkat verksamheten i organisationer som arbetar med ungdomar, men ytterligare förändring av verksamhetsmodellerna är nödvändig. Man tror att effekterna av ungdomsgarantin kommer att öka i framtiden. När ungdomsgarantin förverkligas bör man satsa på att de ortsspecifika samarbetsmodellerna och tjänsteprocesserna är koordinerade, samspelta och smidiga.
För att de indikatorer som används för uppföljningen av ungdomsgarantin ska vara användbara är det viktigt att fortsätta att samla in information kring dem och regelbundet publicera uppdaterad information om dem. Den ekonomiska granskningen av ungdomsgarantin gav ingen heltäckande bild av de ekonomiska effekterna, eftersom den nuvarande statistikföringen och uppföljningen av anslag, resurser och tjänster inte ger tillräckligt med information. För att de ekonomiska effekterna ska kunna utvärderas krävs förändringar i statistikföringen och tillgången till information.

Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för sysselsättning och företagande/Liisa Winqvist, tfn 029 504 9043

The Rehabilitation Foundation Kuntoutussäätiö and the Research Centre for Social and Health Economy at the Diaconia University of Applied Sciences have completed a research support project for the youth guarantee programme. Research support provides monitoring and evaluation of the implementation of the youth guarantee during its first year, as well as development of the indicators used in evaluating the effectiveness of the programme. The results are based on analysis of written material, register research, questionnaires and interviews, as well as youth workshops.
The results show that most respondents were familiar with the concept of the youth guarantee, but both youth and employers need more substantial information about its contents. The general opinion is that implementation of the youth guarantee is achievable to a fairly high degree, and even more so in the near future. Implementation of the educational guarantee policy is considered more plausible than implementing other services and measures proposed in the programme. The programme has been most successfully implemented in the municipal youth services, including workshops and outreach youth work, whereas the social, health and rehabilitation services fall shortest of the required implementation level. The programme has improved the internal co-operation within organizations providing youth services. Co-operation with educational institutions and employers has also increased. There is, however, still a need for developing multi-occupational practices for co-operation and co-operation with employers.
Even though most of the young people and employers participating in the study were not directly affected by the youth guarantee programme, they still considered the youth guarantee generally beneficial for young people. As a result of the programme, young people are better catered for in terms of services offered to them. The youth guarantee programme has resulted in improved resources for youth services, improved selection of services for young people and better referral practices. Youth participation in planning the services has not increased to any notable degree. The youth guarantee programme has also had an effect on the operations of organizations providing youth services, but further adjustments of the operating models are still required. The effects of the programme are expected to become stronger in the future. In implementing the programme, focus should be placed on co-ordinated, mutually agreed and adaptable region-specific models for co-operation.In order for the indicators used in monitoring the effects of the youth guarantee programme to be applicable it is vital that indicator data collection continues and is regularly updated. The financial evaluation of the programme did not provide a comprehensive view of the economic effects, since the existing statistics and monitoring of grants, resources and services did not provide sufficient information. In order to evaluate the economics effects, a revised method of statistical analysis and access to information is required.

Contact person within the Ministry of Employment and the Economy: Employment and entrepreneurship department/Liisa Winqvist, tel. +358 29 504 9043

Palaa julkaisulistaan


Sivua viimeksi päivitetty: 28.1.2014
Tulosta sivu

 

Ruotsinkieliset julkaisut:

Publikationer


Englanninkieliset julkaisut:

Publications