Kasvuyrityskatsaus 2012
| Liitetiedosto | Kasvuyrityskatsaus 2012 | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 20/2012 | ||
| Julkaisuvuosi | 2012 | ||
| Osasto | Elinkeino- ja innovaatio-osasto | ||
| ISSN (painettu) | 1797-3554 | ||
| ISSN (sähköinen) | 1787-3562 | ||
| ISBN (painettu) | 978-952-227-648-3 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-649-0 | ||
| Sivumäärä | 128 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Hinta | 28 euroa | ||
| Saatavuus | Painettu sekä verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Kasvuyrityskatsaus 2012 kertoo kasvuyritysten määrästä ja merkityksestä Suomessa. Aineistossa on sovellettu OECD:n ja Eurostatin määritelmää, jonka mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään kymmenen henkeä ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 %. Vähimmillään tämä tarkoittaa sitä, että kymmenen hengen yritys kasvaa kolmessa vuodessa 17,3 hengen yritykseksi. Vastaavasti räjähdysmäinen, vähintään 100 % vuosikasvu nostaisi työntekijöiden määrän vähintään 80:een. Kasvuyrityksille on ominaista, että ne ovat muuta yrityskantaa osaamisintensiivisempiä, nuorempia, pienempiä ja niistä 70 % toimii palvelualoilla. Vuosina 2007–2010 Suomessa oli 668 kasvuyritystä. Ne loivat yli 50 000 työpaikkaa, mikä vastasi puolta työllisyyden lisäyksestä yli kymmenen hengen yrityksissä. Kun tarkastellaan liikevaihtoa ja jalostusarvoa, kasvuyrityksillä on vastaavanlainen merkittävä rooli. Jo kasvun tavoittelu, ja erityisesti siinä onnistuminen, vaikuttaa suoraan sen piirissä oleviin. Kasvun tavoittelulla on myös epäsuorempia vaikutuksia, jotka pitkän aikavälin tuottavuuden ja hyvinvoinnin kannalta ovat suoria vaikutuksia merkittävämpiä. Kasvuyritykset ovat keskeisimpiä elementtejä luovassa uudistumisessa, johon tuleva hyvinvointimme pitkälti perustuu. Katsauksen kolumneissa tarkastellaan kasvuyrityksiä eri näkökulmista. Martin Kenney pohtii pääomasijoittajien roolia yritysten kasvussa. Kenney painottaa, että kansainvälisten pääomasijoittajien kohdeyrityksiinsä soveltamat kriteerit ovat erittäin rajoittavia ja sulkevat useimmat kasvuyritykset tämän rahoituksen ulkopuolelle. Nämä kohtuullisen kasvun yritykset ovat kuitenkin yhteiskunnallisesti merkittävämpiä kuin kansainvälisten pääomasijoittajien kohdeyritykset. Henri Grundstén pohtii pääomasijoitustoiminnan ja kasvuyritysten yhteyttä kotimaisen käytännön toimijan näkökulmasta. Hänen mukaansa suomalaiset yksityiset ja julkiset pääomasijoittajat ovat tärkeitä kasvuyritysten rahoittajina ja kehittäjinä. Ari Hyytinen ja Ilkka Ylhäinen osoittavat, että julkinen rahoitus, esimerkkinä Finnvera, on auttanut pk-yrityksiä laajentamaan toimintaansa. Rahoitus ei kuitenkaan vaikuttanut kohdeyritysten työn tuottavuuteen. Patrik Louko ja Will Cardwell valottavat Aalto-yliopiston kasvuyrittäjyyttä edistäviä toimia. Sakari Immonen selventää TEM-konsernin yhteistä yritysasiakkuusstrategiaa. Kasvuyrityksille on suunnattu kaksi yhteistyömallia, Kasvuväylä ja Vigo, joista jälkimmäinen on yrityskiihdyttämöohjelma. Molemmat sisältyvät ministeriön yritysasiakkuusstrategiaan. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Elinkeino- ja innovaatio-osasto/Riitta Niinivaara, puh. 010 6064696 Översikten över tillväxtföretagen 2012 redogör för antalet tillväxtföretag och deras betydelse i Finland. I materialet har tillämpats OECD:s och Eurostats definition, enligt vilken ett tillväxtföretag initialt sysselsätter minst tio personer och under de tre följande åren har en genomsnittlig årlig sysselsättningstillväxt på över 20 %. Detta betyder att ett tio personers företag på tre år växer så mycket att det sysselsätter minst 17,3 personer medan en explosionsartad årlig tillväxt på minst 100 % skulle medföra att antalet arbetstagare ökade till minst 80. Typiskt för tillväxtföretagen är att de är kunskapsintensivare, yngre och mindre än andra företag och att 70 % av dem är verksamma inom servicebranscherna. Under åren 2007−2010 fanns det 668 tillväxtföretag i Finland. De skapade över 50 000 arbetstillfällen, vilket motsvarade hälften av sysselsättningsökningen i företag med fler än tio personer. När man granskar omsättningen och förädlingsvärdet, kan man konstatera att tillväxtföretagen där har en motsvarande betydande roll. Redan strävan efter tillväxt och speciellt att man lyckas därmed påverkar direkt dem som är involverade. Strävan efter tillväxt har också mer indirekta effekter, som är viktigare för produktiviteten och välfärden på lång sikt än de direkta effekterna. Tillväxtföretagen hör till de viktigaste elementen i den kreativa förnyelse som vår kommande välfärd i stor utsträckning baserar sig på. Kolumnerna belyser olika aspekter på tillväxtföretag. Martin Kenney reflekterar över kapitalplacerarnas roll i företagens tillväxt. Kenney poängterar att de kriterier som internationella kapitalplacerare tillämpar på sina målföretag är mycket restriktiva och utesluter de flesta tillväxtföretag från finansieringen. Dessa företag med moderat tillväxt är dock samhällsmässigt mer betydelsefulla än de internationella kapitalplacerarnas målföretag. Henri Grundstén reflekterar över sambandet mellan kapitalplaceringsverksamheten och tillväxtföretagen ur den inhemska praktiska aktörens synvinkel. Enligt honom är de finländska företagen och de offentliga kapitalplacerarna viktiga som finansiärer och utvecklare av tillväxtföretagen. Ari Hyytinen och Ilkka Ylhäinen visar att den offentliga finansieringen, t.ex. Finnvera, har hjälpt små och medelstora företag att utvidga sin verksamhet. Finansieringen har dock inte påverkat målföretagens arbetsproduktivitet. Patrik Louko och Will Cardwell belyser Aalto-universitetets åtgärder för att främja tillväxtföretagandet. Sakari Immonen förtydligar ANM-koncernens gemensamma kundrelationsstrategi för företagskunder. Det finns två samarbetsmodeller med inriktning på tillväxtföretag − Tillväxtbanan och Vigo, varav den sistnämnda är ett företagsacceleratorsprogram. Bägge ingår i ministeriets kundrelationsstrategi för företagskunder. Kontaktperson vid ANM: Närings- och innovationsavdelningen/Riitta Niinivaara, tfn 010 6064696 The Growth Enterprise Review 2012 reports the number and importance of growth enterprises in Finland. The OECD and Eurostat definition of growth is applied to the data, according to which the initial number of employees in a growth enterprise is at least ten people, with annual growth in the company’s employment averaging more than 20 % over the next three years. This means that, at a minimum, an enterprise with ten employees grows into one with 17.3 employees over three years. Correspondingly, massive annual growth of at least 100% would increase the number of employees to at least 80. There is no radical difference between growth enterprises and other enterprises. Growth companies are characteristically younger and smaller than other companies, and 70% of them operate in the service sector. In 2007–2010, there were 668 growth enterprises in Finland, creating more than 50,000 jobs. This accounts for 50 per cent of employment growth in companies with more than ten employees. In terms of turnover and value added, growth enterprises played a similar, significant role. The pursuit of growth in itself, and particularly success in achieving growth, directly affects those included in its sphere. In addition, there are indirect impacts related to the pursuit of growth. From the point of view of long-term productivity and well-being, however, these are more significant than direct impacts. Growth enterprises are therefore a key element in creative renewal, forming the foundation of our future well-being. In this review, the authors examine aspects related to growth companies from various perspectives. Martin Kenney discusses the role of capital investors in enterprise growth. Kenney emphasises that the criteria applied by international capital investors to their target companies are highly restrictive and exclude most growing companies from such financing. From the societal point of view, however, these moderately growing companies are of greater significance than the target companies of international capital investors. Henri Grundstén examines the connection between capital investment and growth enterprises, from the viewpoint of a Finnish actor in the field. According to Grundstén, Finnish private and public capital investment plays an important role in the financing and development of growth enterprises. Ari Hyytinen and Ilkka Ylhäinen demonstrate that public funding, of which Finnvera serves as an example, has helped SMEs to expand their operations. However, such funding had no impact on labour productivity in the target companies. Patrik Louko and Will Cardwell shed light on activities undertaken at Aalto University to promote growth entrepreneurship. Sakari Immonen explains the MEE Group’s common client strategy for enterprises. Two cooperation models are aimed at growth enterprises, the Growth Track model and the business accelerator programme Vigo. Both are included in the Ministry’s enterprise client strategy. MEE contacts: Enterprise and innovation department/Riitta Niinivaara, tel. +358 10 6064696 |
||
