Liikkuvuuden dynamiikkaa. Koulutuksen ja työuran katkosten yhteys liikkuvuuteen työpaikkojen, toimialojen ja ammattien välillä
| Liitetiedosto | Liikkuvuuden dynamiikkaa. Koulutuksen ja työuran katkosten yhteys liikkuvuuteen työpaikkojen, toimialojen ja ammattien välillä | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 23/2012 | ||
| Julkaisuvuosi | 2012 | ||
| Osasto | Tieto-osasto | ||
| ISSN (painettu) | 1797-3554 | ||
| ISSN (sähköinen) | 1787-3562 | ||
| ISBN (painettu) | 978-952-227-652-0 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-653-7 | ||
| Sivumäärä | 66 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Hinta | 18 euroa | ||
| Saatavuus | Painettu sekä verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Tässä tutkimuksessa on selvitetty kouluttautumisen sekä työttömyyden ja mahdollisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä muiden työuran katkosten liittymistä työvoiman ammatilliseen liikkuvuuteen. Pääosa tuloksista on saatu tarkastelemalla vuoden 2006 lopussa työllisenä olleiden työmarkkinauraa yksityiskohtaisesti edeltävien kolmen vuoden ajalta rekisteriaineiston avulla. Vähintään kerran työpaikkaa vaihtaneiden osuus työllisistä oli noin 39 prosenttia. Toimialaa ainakin kerran vaihtaneita oli 25 prosenttia. Työttömyyttä liittyi liikkuvuuteen 38 prosentilla. 28 prosentilla liikkuvuuteen liittyi muu työuran katkos (tai useampia), ja 32 prosentin kohdalla liikkuvuus tapahtui ilman katkoksia. Nuorten liikkuvuus oli selvästi yleisempää kuin muiden. Naisten liikkuvuus oli vähän yleisempää kuin miesten. Koulutustaso ei juurikaan vaikuttanut liikkuvuuteen. 13 prosenttia liikkuneista oli samalla ajanjaksolla osallistunut työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Kaikesta työpaikkaliikkuvuudesta noin viidennes liittyy opiskelijoiden työssäkäyntiin, samaten noin viidennes on hiljattain tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta, ja loput kolme viidennestä muiden työllisten työpaikan vaihtoa. Toimialaa vaihtaneista tutkinnon hiljattain suorittaneiden ja varsinkin opiskelijoiden osuudet olivat vielä jonkun verran suuremmat. Hiljattainen osallistuminen koulutukseen lisää liikkuvuuden todennäköisyyttä yli kaksinkertaiseksi. Ammatin vaihtamista ja liikkuvuutta seuraavien kolmen vuoden työuraa tarkastelimme aineistolla, jossa oli yhdistetty työvoimatutkimuksen ja rekisterien tietoja. Tilastollisen mallin mukaan liikkuvuus keskimäärin heikentää menestystä työmarkkinoilla lyhyellä aikavälillä samassa työpaikassa pysymiseen verrattuna, mutta äskettäin kouluttautuneiden työurat eivät merkitsevästi eroa muiden työurista. Liikkuvuuden ja kouluttautumisen vaikutusta työmarkkinamenestykseen tulisi tutkia olennaisesti pitemmällä seuranta-aikavälillä. Yhteyshenkilöt: Työ- ja elinkeinoministeriö/Matti Sihto, puh. 050 396 0092 ja opetus- ja kulttuuriministeriö/Ville Heinonen, puh. 09 1607 7098 Den här undersökningen har utrett hur utbildning, arbetslöshet och eventuella arbetskraftspolitiska åtgärder samt andra avbrott i arbetskarriären hänger samman med arbetskraftens yrkesmässiga rörlighet. Största delen av resultaten har erhållits genom att detaljerat granska arbetsmarknadskarriären hos personer som var i arbete i slutet av 2006 med hjälp av registeruppgifter från de tre föregående åren. Andelen arbetstagare som hade bytt arbetsplats minst en gång uppgick till 39 procent. Andelen som hade bytt bransch minst en gång var 25 procent. För 38 procent av personerna kunde rörligheten kopplas till arbetslöshet. För 28 procent hänförde sig rörligheten till något annat (eller flera) avbrott i arbetskarriären och för 32 procent skedde rörligheten utan avbrott. Rörlighet var betydligt vanligare hos unga än hos andra arbetstagare. Rörlighet var något vanligare hos kvinnor än hos män. Utbildningsnivån påverkade inte rörligheten i någon väsentlig grad. Tretton procent av dem som bytte arbete hade under samma period deltagit i någon arbetskraftspolitisk åtgärd. Cirka en femtedel av den totala arbetsplatsrörligheten utgjordes av studerande som arbetade, en femtedel av nyutexaminerade, och de resterande tre femtedelarna av andra arbetstagares arbetsplatsbyten. Bland dem som hade bytt bransch var andelen nyutexaminerade och studerande ännu något större. Om man nyligen har genomgått en utbildning ökar sannolikheten för rörlighet med mer än det dubbla. Yrkesbyten och rörligheten under de därpå följande tre åren i arbetskarriären granskades med hjälp av ett material som kombinerade arbetskraftsforskning och registeruppgifter. Enligt en statistisk modell försvagar rörligheten framgången på arbetsmarknaden på kort sikt jämfört med att stanna på samma arbetsplats, men arbetskarriären hos dem som nyligen gått en utbildning skiljer sig inte nämnvärt från andra arbetstagares karriärer. Rörlighetens och utbildningens inverkan på framgången på arbetsmarknaden borde undersökas med avsevärt längre uppföljningsintervaller. Kontaktpersoner: Arbets- och näringsministeriet/Matti Sihto, tfn 050 396 0092 och undervisnings- och kulturministeriet/Ville Heinonen, tfn 09 1607 7098 In this study the role of education, activation measures as well as unemployment and other interruptions of work careers in occupational mobility are investigated. The results are mainly based on a study of register data on the labour market careers of those who were employed at the end of 2006 regarding the previous three years. The share of those who had changed job at least once was 39 percent. The share of those who had changed industry was 25 percent. While changing jobs, 38 percent had experienced unemployment, 28 percent other career interruptions, and 32 percent had moved directly from job to job. The young were considerably more mobile than others, and women were slightly more mobile than men. Mobility did not significantly vary with the level of education. Of those who had changed jobs, 13 percent had participated in labour market policy measures. Of total job mobility, one fifth is connected to working students, one fifth to the mobility of the recently graduated, and the rest three fifths to the other employed changing jobs. Of mobility between industries, the shares of the recently graduated and students are even larger. Recent participation in education more than doubles the probability of mobility. Work careers during the next three years after eventual mobility and education were studied with data that was a combination of information from the labour force survey and administrative registers. According to a statistical model, mobility decreases the average later success at the labour market when compared with those who stay in the same job. Later work careers of the recently educated do not significantly differ from the careers of others. The impact of mobility and education on work careers should be studied within a much longer follow-up period. Contact persons: Ministry of Employment and the Economy/Matti Sihto, tel. +358 50 396 0092 and Ministry of Education and Culture/Ville Heinonen, tel. +358 9 1607 7098 |
||
