På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia – Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008

Liitetiedosto Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia – Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008
Sarja Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia ja ilmasto
Sarjanumero 36/2008
Julkaisuvuosi 2008
Osasto Energiaosasto
ISSN (painettu) 1797-3554
ISSN (sähköinen) 1797-3562
ISBN (painettu) 978-952-227-125-9
ISBN (sähköinen) 978-952-227-126-6
Sivumäärä 159
Kieli suomi
Hinta 27 euroa
Saatavuus Painettu sekä verkkojulkaisu
Tiivistelmä Ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta on tullut aikamme suurimpia haasteita koko ihmiskunnalle. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenne. Tästä syystä ilmasto- ja energiapolitiikka ovat viime vuosina kietoutuneet tiiviisti toisiinsa. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon ilmasto- ja energiapolitiikasta vuosina 2001 ja 2005. Viimeisimmän selonteon jälkeen kansainväliset ja EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ja velvoitteet ovat siinä määrin muuttuneet, että pääministeri Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2007 kanta, jonka mukaan hallitus laatii heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita. Strategia on päätetty antaa selontekona eduskunnalle.
Selonteko on valmisteltu hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän ohjauksessa. Ministerityöryhmän valmisteluelimenä on toiminut eri ministeriöiden edustajista koostuva ilmasto- ja energiapoliittinen yhdysverkko, jossa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, opetusministeriön, ulkoasiainministeriön, valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat.
Selonteko koostuu linjaus- ja strategiateksteistä taustoineen sekä neljästä liitteestä. Varsinaisessa strategiassa kuvataan kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia sekä esitetään valtioneuvoston linjaukset tulevien vuosien energia- ja ilmastopolitiikalle sekä ehdotukset keskeisimmiksi toimenpiteiksi, joilla EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa.
Strategian mukaisessa kehityksessä kotimaisen energian ja erityisesti uusiutuvan energian osuus kasvaa huomattavasti nykyisestään. Uusiutuvan energian osuus nousee 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta, energiajärjestelmän tehokkuus paranee ja kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät pysyvästi laskuun. Kivihiilen ja öljyn osuus energiataseessamme laskee. Energiajärjestelmämme monipuolisuus paranee entisestään ja samalla riskit siitä, että maamme ulkopuoliset energiakriisit voisivat vaarantaa energiahuoltoamme, vähenevät. Energiajärjestelmämme perustuisi jossain määrin entistä enemmän sähkön käyttöön.
Strategiaan on liitetty arvioita toimenpidekokonaisuuksien vaikutuksista ja kustannuksista energiankäyttäjien, valtiontalouden ja kansantaloudellisten kokonaistekijöiden, kuten bruttokansantuote ja työllisyys, näkökulmista.
Liitteet sisältävät luettelot strategian taustaselvityksistä, selvityksissä mukana olleista tahoista, selvityksen taustalaskelmista ja skenaariokehikosta jne. Näihin valtioneuvosto ei ole ottanut kantaa, vaan ne on laadittu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä ja muissa asianomaisissa ministeriöissä.
Strategiassa esitellään kaksi skenaariota: nykytoimien ja -kehityksen mukainen perusura ja EU- sekä kansalliset tavoitteet toteuttava tavoiteura. Skenaarioiden mukaan sähkönkulutus vuonna 2020 on perusurassa 103 TWh (terawattituntia), primäärienergiakulutus 479 TWh, energian loppukulutus 347 TWh ja kasvihuonekaasupäästöt 89 Mt CO2-ekv. (miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia) ja vastaavat päästöt päästökauppasektorin ulkopuolella 36 Mt CO2-ekv. Tavoiteurassa vuonna 2020 sähkönkulutus on 98 TWh, primäärienergiakulutus 430 TWh, energian loppukulutus 310 TWh ja päästökauppasektorin ulkopuoliset päästöt ovat 30 Mt CO2-ekv. Päästökauppaan kuuluvien toimialojen päästöt määräytyvät muokattavana olevan EU:n laajuisen päästökaupan mukaisesti.
TEM:n yhdyshenkilöt: Energiaosasto/Taisto Turunen puh. 010 606 4700, Arto Lepistö puh. 010 606 4808, Timo Ritonummi puh. 010 606 4798

Klimatförändringen och bekämpningen av den har blivit en av vår tids största utmaningar för hela mänskligheten. Av de växthusgasutsläpp som orsakas av klimatuppvärmningen härrör ca 80 procent från produktionen och förbrukningen av energi, inklusive trafiken. Av denna orsak har klimatpolitiken och energipolitiken de senaste åren blivit nära sammankopplade med varandra. Statsrådet har åren 2001 och 2005 överlåtit en redogörelse om klimat- och energipolitiken till riksdagen. Efter den senaste redogörelsen har såväl de internationella som EU:s klimat- och energipolitiska mål och åligganden ändrats i den grad att det i regeringsprogrammet för statsminister Vanhanens andra regering år 2007 skrevs in en ståndpunkt enligt vilken regeringen genast i början av valperioden ska utarbeta en klimat- och energistrategi på lång sikt. I strategin fastställs för tiotals år framåt de centrala målen och medlen för Finlands klimat- och energipolitik som en del av Europeiska unionen och dess målsättningar. Det har beslutats att strategin överlämnas till riksdagen i form av en redogörelse.
Redogörelsen har beretts under styrning av regeringens ministerarbetsgrupp för klimat- och energipolitik.
Ett klimat- och energipolitiskt kontaktnätverk bestående av representanter för olika ministerier har verkat som ministerarbetsgrup-pens beredningsorgan. I kontaktnätverket finns representanter för arbets- och näringsministeriet, kommunikationsministeriet, jord- och skogsbruksministeriet, undervisningsministeriet, utrikesministeriet, statsrådets kansli, finansministeriet och miljöministeriet.
Redogörelsen består av linje- och strategitexter med bakgrund, samt fyra bilagor. I själva strategin beskrivs förändringar som skett i den internationella omvärlden och presenteras statsrådets riktlinjer för energi- och klimatpolitiken under de kommande åren, och det läggs fram förslag till centrala åtgärder genom vilka EU:s mål om att främja förnybar energi, effektivisera energianvändningen och minska växthusgasutsläppen kan nås.
I en utveckling som följer strategin kommer andelen inhemsk energi, och i synnerhet andelen förnybar energi, att öka betydligt från den nuvarande nivån. Andelen förnybar energi stiger till 38 procent av den slutliga förbrukningen av energi, energisystemets effektivitet förbättras och växthusgasutsläppen går över i en bestående minskning. Stenkolets och oljans andel sjunker i vår energibalansräkning. Vårt energisystem blir allt mångsidigare och samtidigt minskar riskerna för att energikriser utanför vårt lands gränser ska kunna äventyra vår energiförsörjning. Vårt energisystem ska i viss mån i allt högre grad grunda sig på elanvändning.
Strategin inbegriper uppskattningar av vilka verkningar och kostnader åtgärdshelheterna har med tanke på energianvändarna, statsfinanserna och de övergripande samhällsekonomiska faktorerna, såsom bruttonationalprodukten och sysselsättningen.
Bilagorna innehåller förteckningar över de bakgrundsutredningar som gjorts med tanke på strategin, de instanser som varit med i utredningarna, bakgrundkalkylerna och scenarioramen till utredningen etc. Statsrådet har inte tagit ställning till dessa, utan de har utarbetats som tjänsteuppdrag i arbets- och näringsministeriet och i andra berörda ministerier.
I strategin presenteras två scenarier: ett basscenario som skildrar dagens åtgärder och utveckling och ett målscenario för förverkligande av EU:s mål och de nationella målen. Enligt scenarierna är elförbrukningen år 2020 i basscenariot 103 TWh (terawattimmar), förbrukningen av primärenergi 479 TWh, den slutliga förbrukningen av energi 347 TWh och växthusgasutsläppen 89 Mt CO2-ekv. (miljoner ton koldioxidekvivalenter) och motsvarande utsläpp utanför utsläppshandelssektorn 36 Mt CO2-ekv. I målscenariot ligger elförbrukningen år 2020 på 98 TWh, förbrukningen av primärenergi på 430 TWh, den slutliga förbrukningen av energi på 310 TWh och utsläppen utanför utsläppshandelssektorn på 30 Mt CO2-ekv. Utsläppen inom de branscher som hör till utsläppshandeln fastställs i enlighet med den utsläppshandel inom EU som håller på att beredas.

Kontaktpersoner i arbets- och näringsministeriet: Energiavdelningen/Taisto Turunen, tfn 010 606 4700,
Arto Lepistö, tfn 010 606 4808, Timo Ritonummi, tfn 010 606 4798

Climate change and its prevention have become one of mankind’s major challenges. Approximately 80 per cent of the greenhouse gas emissions causing global warming originate in energy production and consumption, including transport. Therefore, climate and energy policy have become closely entwined in the past few years. The Government has submitted a report to Parliament on climate and energy policy in 2001 and 2005. Since the latest report, international and EU climate and energy political objectives and obligations have changed to such an extent that, in 2007, a policy position was set down in the Government Programme of Prime Minister Vanhanen's second Cabinet, stating that the Government would draw up a long-term climate and energy strategy at the beginning of its current term, to define the principal objectives and means of Finland’s climate and energy policy for the next few decades, within the context of the European Union and its objectives. It was decided that the Strategy would be submitted to Parliament in the form of a report.
The report was prepared under the steering of the Government’s Ministerial Working Group on Climate and Energy Policy. The preparatory body for the Ministerial Working Group has been the Climate and Energy Policy Network, comprising representatives of several ministries, including the Ministry of Employment and the Economy, Ministry of Transport and Communications, Ministry of Agriculture and Forestry, Ministry of Education, Ministry for Foreign Affairs, the Prime Minister’s Office, the Ministry of Finance, and the Ministry of the Environment.
The report consists of an outline and strategy texts, including background information, and four appendices. On the other hand, the strategy proper describes the changes that have taken place in the international operating environment, and presents the Government’s outlines for energy and climate policy in the forthcoming years, alongside proposals for key measures for the attainment of the EU’s objectives regarding the promotion of renewable energy, the enhancement of efficiency in energy consumption, and decreasing greenhouse gas emissions.
According to the trend outlined in the strategy, the share of indigenous energy, and that of renewable energy in particular, will increase markedly over current levels. The share of renewable energy will increase to 38 per cent of total final energy consumption, the efficiency of the energy system will improve, and greenhouse gas emissions will begin to fall on a permanent basis. Furthermore, the share of coal and oil on our energy balance sheet will decrease, and the diversity of our energy system will further improve, while the risk to our energy supply posed by crises originating outside our country will diminish. To an extent, our energy system would be based on greater use of electricity than before.
Enclosed with the strategy are assessments of the impacts and costs of frameworks of measures from the perspectives of energy consumers and the general factors governing public finances and the national economy, such as gross national product and employment.
The appendices include lists of the background reports for the strategy, the parties contributing to the reports, the background calculations of the report, and its framework of scenarios etc. The Government has not commented on these. They have been drawn up by civil servants in the Ministry of Employment and the Economy, and other relevant ministries.
The strategy presents two scenarios: the baseline in compliance with current measures and development, and the objective, meeting the EU’s and national objectives. According to the scenarios, for 2020, electricity consumption would, at the baseline, be 103 TWh (terawatt-hours), primary energy consumption 479 TWh, final energy consumption 347 TWh and greenhouse gas emissions 89 Mt CO2-eqv. (million equivalent carbon dioxide tonnes) and corresponding emissions outside the emission trading sector, 36 Mt CO2-eqv. According to the objective, in 2020, electricity consumption will equal 98 TWh, primary energy consumption 430 TWh, final energy consumption 310 TWh and emissions outside the emission trading sector 30 Mt CO2-eqv. Emissions within industries included in emission trading are specified in accordance with EU-wide emission trading, which is under modification.

Contact persons at the Ministry of Employment and the Economy: Energy Department/Taisto Turunen, tel. +358 10 606 4700,
Arto Lepistö tel. +358 10 606 4808, Timo Ritonummi tel. +358 10 606 4798

Palaa julkaisulistaan


Sivua viimeksi päivitetty: 9.1.2012
Tulosta sivu