Suomen Urban II -yhteisöaloite Helsingin ja Vantaan toimenpideohjelma 2001–2007, Loppuraportti
| Liitetiedosto | Suomen Urban II -yhteisöaloite Helsingin ja Vantaan toimenpideohjelma 2001–2007, Loppuraportti | ||
|---|---|---|---|
| Sarja | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja | ||
| Sarjanumero | 33/2011 | ||
| Julkaisuvuosi | 2011 | ||
| Osasto | Alueosasto | ||
| ISSN (painettu) | 1797-3554 | ||
| ISSN (sähköinen) | 1797-3562 | ||
| ISBN (painettu) | 978-952-227-566-0 | ||
| ISBN (sähköinen) | 978-952-227-567-7 | ||
| Sivumäärä | 84 | ||
| Kieli | suomi | ||
| Hinta | 22 euroa | ||
| Saatavuus | painettu sekä verkkojulkaisu | ||
| Tiivistelmä | Urban II -yhteisöaloiteohjelma oli ainoa EU:n rakennerahasto-ohjelma Suomessa, jota hallinnoitiin paikallistasolla eli ohjelmaa toteuttavissa kaupungeissa. Helsingissä ja Vantaalla toteutettu ohjelma onnistui hyvin. Ohjelman varat käytettiin ohjelman tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin. Ohjelman 20,3 milj. euron kehyksestä käytettiin 19,9 milj. euroa eli 97,9 %. Tulos on poikkeuksellisen hyvä kokonaiselle rakennerahasto-ohjelmalle. Ohjelman tuloksia oli runsaasti. Ohjelma toteutti mm. OECD:n suositusta lisätä julkisten palvelujen kehittämistä Suomen alue- ja kaupunkipolitiikassa. Asukkaille elintärkeitä kaupallisia keskuksia kohennettiin. Pitkäaikaistyöttömille etsittiin väyliä työelämään, opiskeluun tai eläkkeelle. Ensimmäistä kertaa Suomessa peruskoulut olivat mukana kaupunkipolitiikan ohjelmassa. Helsinkiläisten koulujen hankkeet olivat korkealaatuisia, joka näkyi mm. oppimistulosten myönteisenä kehityksenä. Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvista hankkeista muodostui monipuolinen rypäs, joka torjui lasten syrjäytymistä ja tarjosi monia väyliä lasten ja nuorten itseilmaisulle. Kulttuurialan hankkeet oli toinen ohjelman vahvuus, joka toi alueet myönteisessä mielessä esille mediassa. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen oli läpäisevä periaate hankkeiden työskentelyssä. Muutama hanke keskittyi pelkästään tähän luoden uusia, levittämiskelpoisia toimintamalleja. Kansalaisjärjestöjen ja yrittäjäjärjestöjen panos oli merkittävä ohjelman toteuttamisessa. Ohjelman viestintä onnistui varsin hyvin, mistä on todisteena mm. se, että ohjelma-alueen helsinkiläiset asukkaat kokevat alueensa saaneen enemmän myönteistä julkisuutta kuin ennen. Monet ohjelman hankkeet saivat tunnustusta paitsi medialta myös asiantuntijoilta, ja joistain tuli innovaatioita jotka levisivät ympäri maata. Urban II-ohjelma jätti jälkeensä mm. vakinaistettuja hankkeita, koeteltuja yhteistyön verkostoja, poikkihallinnollisia työtapoja, kumppanuuksia ja voimaantuneita kansalaisjärjestöjä. Ohjelma lisäsi tavoitteidensa mukaisesti alueellista yhteistyötä. Ohjelma ei kuitenkaan onnistunut kääntämään segregaation suuntaa, joskin sillä lievennettiin segregaation vaikutuksia. Monien vuosikymmenien aikana syntynyt vinoutunut kehitys vaatisi kaikkien Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion pitkäjänteistä, laaja-alaista ja määrätietoista yhteistyötä. Urban II-ohjelma kokeili ns. integroitua kaupunginosien kehitystä (mm. Leipzig Charter), joka on ollut tärkeä osa useiden Euroopan maiden kaupunkipolitiikkaa. Näin Urban II-ohjelman toteuttaminen tuotti uutta tietoa ongelmien ratkaisuun. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Alueosasto/Olli Voutilainen, puh. 010 606 4919 Gemenskapsinitiativprogrammet Urban II var det enda av EU:s strukturfondsprogram i Finland som förvaltades på den lokala nivån, dvs. av de städer som genomförde programmet. Programmet som genomfördes i Helsingfors och Vanda lyckades väl. Programmedlen användes till projekt som var förenliga med programmets mål. Av programramen på 20,3 miljoner euro användes 19,9 miljoner euro, dvs. 97,9 %. Resultatet är exceptionellt gott när det gäller ett helt strukturfondsprogram. Programmet gav rikliga resultat. Programmet tillämpade bl.a. OECD:s rekommendation om ökad utveckling av den offentliga servicen inom region- och stadspolitiken i Finland. Kommersiella centra, som är livsviktiga för invånarna, fick en ansiktslyftning. För de långtidsarbetslösa söktes kanaler till arbetslivet, studier eller pensionering. För första gången i Finlands historia deltog grundskolorna i ett stadspolitiskt program. Helsingforsskolornas projekt var av hög kvalitet, vilket syntes bl.a. i en positiv utveckling av inlärningsresultat. De projekt som var inriktade på barn, ungdomar och barnfamiljer bildade en mångsidig helhet, som hindrade barn från att marginaliseras och gav barn och ungdomar många kanaler att uttrycka sig. En annan stark sida hos programmet var kulturprojekt som presenterade regionerna i ett positivt ljus i medierna. Främjande av invandrares integration var en genomsyrande princip i projektarbetet. Några projekt koncentrerade sig enbart på detta och skapade nya, spridbara handlingsmodeller. Medborgarorganisationerna och företagarorganisationerna gav ett viktigt bidrag till genomförandet av programmet. Informerandet om programmet lyckades ganska väl, vilket framgår bl.a. av det att helsingforsborna inom programområdet upplevde att området hade fått mer positiv publicitet än någonsin tidigare. Många projekt inom programmet har fått erkännande inte bara av medierna utan också av sakkunniga, och några skapade innovationer som spriddes över hela landet. Programmet Urban II efterlämnade bl.a. stadigvarande projekt, beprövade samarbetsnätverk, tväradministrativa arbetssätt, partnerskap och starkare medborgarorganisationer. I enlighet med sitt mål har programmet bidragit till ett ökat regionalt samarbete. Programmet lyckades dock inte vända segregationsutvecklingen, men man lyckades mildra segregationens effekter. Korrigering av den snedvridna utveckling som pågått under flera årtionden skulle kräva ett långsiktigt, omfattande och målmedvetet samarbete mellan städerna i huvudstadsregionen och staten. Programmet Urban II gjorde ett försök till s.k. integrerad utveckling av utsatta stadsdelar (bl.a. Leipzig Charter), som har varit ett viktigt element i stadspolitiken i flera europeiska länder. Genom programmet Urban II producerades således ny kunskap med tanke på problemlösningen. Kontaktperson vid ANM: Regionalavdelningen/Olli Voutilainen, tfn 010 606 4919 The Urban II Community Initiative Programme was the sole EU structural fund programme to be administered at local level in Finland, i.e. in the cities implementing the programme. The programme succeeded well in Helsinki and Vantaa: programme funds were spent on projects that complied with programme objectives. Of the programme’s EUR 20.3 million framework, EUR 19.9 million, or 97 per cent, was spent. This is an exceptional result for an entire structural fund programme. The programme had numerous results: among other achievements, it fulfilled the OECD’s recommendation of en-hancing the development of public services in Finland’s regional and urban policy. Commercial centres, essential to residents, were improved. Paths to employment, studies or retirement were sought for the long-term unemployed. For the first time in Finland, comprehensive schools participated in an urban policy programme. Projects by Helsinki schools were of high quality, reflected in favourable development in learning results, for example. Projects targeted at children, young people and families with children formed a versatile cluster, preventing the social exclusion of children and offering multiple routes for children and young people to express themselves. Cultural sector projects were another strength of the programme, highlighting regions positively in the media. A leading principle throughout all project work was the promotion of immigrants’ integration. Some projects focussed solely on this, establishing new operational models suitable for propagation. Civic organi-sations and entrepreneurial organisations provided significant input in implementing the programme. Programme communications succeeded fairly well. This was demonstrated e.g. by the opinion of Helsinki residents within the programme area that their region had received more positive media coverage than before. Many programme projects were acknowledged, not only by the media but also by experts. Some developed into innovations that became nationwide. The Urban II Programme results included projects that became permanently established, proven cooperation networks, cross-administrative working methods, partnerships and empowered civic organisations. In line with its objectives, the programme enhanced regional cooperation. However, despite alleviating the impacts of segregation, the programme did not manage to reverse the related trend. Such unbalanced development, which has built up over decades, would require long-term, broad-based and determined cooperation by the state and all cities in the metropolitan area. The Urban II Programme trialled the so-called integrated development of districts (c.f. the Leipzig Charter), a key element in the urban policy of many European countries. Implementation of the programme thereby generated new information for solving problems. MEE contacts: Regional Department/Olli Voutilainen, tel. +358 10 606 4919 |
||
