På svenska | In English | Tekstiversio | Sivukartta | Palaute | Yhteystiedot Tarkennettu haku
Suurenna Pienennä
työ- ja elinkeinoministeriö

rss Tiedotteet: Energia

14.4.2014 10.11

Esa Härmälä: Päästövähennystavoitteella on energiateknologiset reunaehdot

– Suomi voi saavuttaa vuodelle 2050 asetetun 80–95 % päästövähennystavoitteen vain siinä tapauksessa, että energiantuotantoon käytettävän biomassan päästökerroin on jatkossakin nolla, hiilidioksidin erotus- ja varastointiteknologiat otetaan käyttöön ja ydinvoima on edelleen osa energiantuotantovalikoimaa, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä energiantuotannon teknologisia reunaehtoja IPCC:n kolmannen osaraportin esittelytilaisuudessa 14.4.2014 Helsingissä.

 

– Suomi tavoittelee EU:n tavoitteen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 80 % vähennystä vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa, että energian tuotannon tulee olla meillä käytännössä päästötöntä. Parlamentaarisen komitea selvittää käynnissä olevassa energia- ilmastotiekarttatyössä vaihtoehtoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

 

– Siirtyminen kohti matalahiilistä energiantuotantoa sisältää monia haasteita. On pidettävä huolta myös toimitusvarmuudesta ja energian saatavuudesta. Suomessa energiantuotannossa laajasti ja tehokkaasti käytettävä kotimainen metsäbiomassa on tässäkin mielessä erittäin tärkeä osa energiajärjestelmää, arvioi Härmälä.  

 

– Tärkeitä reunaehtoja ovat myös talouskasvun tukeminen ja kilpailukyvyn varmistaminen suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin sekä energian toimitusvarmuus, saatavuus ja kohtuuhintaisuus. Sekin on tärkeää, sillä energiaköyhyys eli energialaskun kallistuminen kotitaloudelle kohtuuttomalle tasolle on jo Euroopassakin tuttu ilmiö.

 

– Matalahiilistä energiantuotantoa tarkasteltaessa on hyvä muistaa ilmastollinen tavoite, eli hillitä ilmastonmuutosta ja rajoittaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle.

 

– Tärkeä reunaehto tämän perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi on kattava osallistuminen ja tavoitteen kannalta riittävät toimet. Tästä seuraa Suomen ja EU:n kannalta keskeinen ja vaikea kysymys. Kummankaan päästöjen lopettaminen ei käännä globaaleja päästöjä laskuun. Kunnianhimoiset tavoitteet edistävät teknologian kehitystä ja luovat vientimahdollisuuksia, mutta johtavat nykytilanteessa helposti ristiriitoihin muiden reunaehtojen, kuten kilpailukyvyn säilyttämisen ja energian kohtuullisen hinnan kanssa.

 

– Kilpailukykyyn ja talouteen liittyvät tekijät ohjaavat globaaleja energiamarkkinoita ja vaikuttavat osaltaan myös EU:n ja Suomen energiajärjestelmän kehitykseen ja toimintaan. Päästöjen vähentämisen lisäksi olisi myös tärkeää miettiä, miten EU ja Suomi voivat vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti.

 

– Kansainvälinen energiajärjestö IEA on nostanut keskeisiksi haasteiksi energiatehokkuuden lisäämisen, fossiilisten polttoaineiden tuet, hiilen tehottoman käytön sekä metaanipäästöt. Kustannustehokkaimmin näitä toimia voidaan toteuttaa Euroopan ulkopuolella, muistutti Härmälä.

 

– IPCC antaa tieteellisen pohjan ilmastonmuutoksen hillintää koskevalle päätöksenteolle. Sen viesti hillinnän tarpeesta ja mahdollisuuksista ei ole uusi. Toivon hartaasti, että sen työ johtaa osaltaan globaalin, kattavan ja riittävän ratkaisun saavuttamiseen nyt, kun se on vielä mahdollista, Härmälä totesi.

 

Lisätiedot:

ylijohtaja Esa Härmälä, TEM, puh. puh. 029 506 4700


Palaa otsikoihin



Sivua viimeksi päivitetty: 14.4.2014
Tulosta sivu

Liity postituslistalle